Osakevaihto ja rahavastike

Taustaa

EVL 52f §:n 1 momentin mukaan osake­vaihdolla tarkoitetaan järjestelyä, jossa osakeyhtiö hankkii sellaisen osuuden toisen osakeyhtiön osakkeista, että sen omistamat osakkeet tuottavat enemmän kuin puolet toisen yhtiön kaikkien osakkeiden tuottamasta äänimäärästä, ja antaa vastikkeena toisen yhtiön osakkeenomistajille liikkeeseen laskemiaan uusia osakkeitaan tai hallussaan olevia omia osakkeitaan. Jos osakeyhtiöllä on jo enemmän kuin puolet äänimäärästä, myös lisäosakkeiden hankkimista hankkivan yhtiön osakkeita vastaan pidetään osakevaihtona. Rajoitetussa määrin vastike saa olla myös rahaa. EVL 52f §:n 1 momentin sanamuodon mukaan rahavastike ei saa olla enempää kuin kymmenen prosenttia vastikkeena annettujen osakkeiden nimellisarvosta tai nimellisarvon puuttuessa osakkeista vastaavasta osuudesta maksettua osakepääomaa.

EVL 52f §:n 1 momentin tunnusmerkit täyttävässä osakevaihdossa noudatetaan jatkuvuusperiaatetta. Osakkeita luovuttaneen osakkeenomistajan verotuksessa osakevaihdossa syntynyttä voittoa ei katsota veronalaiseksi tuloksi eikä tappiota vähennyskelpoiseksi menoksi. Vaihdossa vastaanotettujen osakkeiden hankintamenona pidetään luovutettujen osakkeiden verotuksessa poistamatta olevaa hankintamenon osaa. Siltä osin kuin vastikkeena saadaan rahaa, osakevaihtoa pidetään veronalaisena luovutuksena. 

Jos osakevaihdon rahavastike ylittää EVL 52f §:n 1 momentissa määritellyn kymmenen prosentin rajan, kysymyksessä ei ole EVL 52f §:n 1 momentissa tai TVL 45 §:n 5 momentissa tarkoitettu osakevaihto edes siltä osin kuin vastikkeena käytetään osakkeet hankkivan yhtiön osakkeita. Tilannetta arvioidaan tällöin kohdeyhtiön osakkeenomistajien verotuksessa veronalaisena apporttiehtoisena osakeluovutuksena. 

Osakevaihdon rahavastikkeeseen liittyy kaksi keskeistä kysymystä: 1) Miten EVL 52f §:n 1 momentissa tarkoitettu rahavastikkeen enimmäismäärä lasketaan? ja 2) Mitkä kaikki osakkeita hankkivan yhtiön suoritukset on katsottava EVL 52f §:n 1 momentissa tarkoitetuksi rahavastikkeeksi? Nämä kysymykset ovat esillä ratkaisussa KHO 2014:151.

Tapaus KHO 2014:151

Puolisot A ja B olivat samanaikaisesti luovuttaneet omistamansa kiinteistöosakeyhtiön (C Oy:n) osakekannan D Oyj:lle. Puolisot olivat myös sopineet yhdessä luovutuksensaajan kanssa luovutusten ehdoista. Osakekannan kauppahinta oli kauppahinnan tarkistuksen jälkeen kaikkiaan 6 300 371,33 euroa. Puolisoista A sai koko kauppahinnasta 80 prosenttia osake­omistustensa mukaisesti siten, että 5 040 297,04 euron kauppahinnasta maksettiin hänelle suunnatulla osakeannilla toteutettuna osakkeiden vaihtona 5 000 800 euroa ja ylimenevä osa 39 497,04 euroa rahana. Puolisolle B maksettiin kauppahinta 1 260 074,29 euroa kokonaisuudessaan rahana. Koska puolisoille maksettu yhteenlaskettu rahavastike ylitti 10 prosenttia vastikkeena annettujen osakkeiden nimellisarvosta, A:n verotuksessa ei sovellettu tuloverolain 45 §:n 2 momentin mukaista osakevaihtoa koskevaa säännöstä. 

Kommentit

B sai vastikkeena vain rahaa. Hänen osaltaan kysymyksessä oli normaali osakkeiden veronalaisen luovutusvoiton tai luovutustappion realisoiva luovutus. A sai vastikkeena hankkivan yhtiön, D Oyj:n osakkeita ja vähäisen määrän rahaa. Hänen verotuksessaan oli kysymys siitä, otetaanko B:n saama rahavastike huomioon, kun tarkastellaan, onko D Oyj:n suorittama rahavastike ylittänyt 10 prosenttia sen vastikkeena antamien osakkeiden nimellis­arvosta. KHO katsoi, että puolisoille maksettu rahavastike ylitti 10 prosenttia vastikkeena annettujen osakkeiden nimellisarvosta. Tämän vuoksi A:n verotuksessa ei voitu soveltaa TVL 45.2 §:n mukaista osakevaihtoa koskevaa säännöstä.

Se, miten rahavastikkeen enimmäismäärä osakevaihdossa lasketaan, on säännelty EVL 52f §:n 1 momentissa. Säännöksen sanamuodon mukaan vastike saa osakevaihdossa olla myös rahaa, ”ei kuitenkaan enempää kuin kymmenen prosenttia vastikkeena annettujen osakkeiden nimellis­arvosta tai nimellisarvon puuttuessa osakkeita vastaavasta osuudesta maksettua osakepääomaa”. Myös muissa EVL:ssa säännellyissä yritysjärjestelyissä rahavastikkeen käyttömahdollisuutta on rajoitettu, mutta esimerkiksi sulautumisessa rahavastikkeen enimmäismäärää koskevan lainsäännöksen sanamuoto on hieman erilainen. 

Sulautumisessa vastike saa EVL 52a §:n 1 momentin mukaan olla myös rahaa, kuitenkin enintään kymmenen prosenttia vastikkeena annettavien osakkeiden yhteenlasketusta nimellisarvosta. Osakevaihdossa rahavastikkeen enimmäismäärää ei ole lain sanamuodossa kytketty osakevaihdossa annettavien osakkeiden yhteenlaskettuun nimellisarvoon. Tämän vuoksi voidaan ajatella, että osakevaihdossa rahavastikkeen enimmäismäärä laskettaisiin osakaskohtaisesti. Tällainen tulkinta voisi johtaa siihen, että osakevaihdossa ei olisi mahdollista sellainen menettely, että yksittäiselle kohdeyhtiön osakkaalle annettaisiin vastikkeena pelkästään rahaa. Osakevaihtoa koskevaa säännöstä ei siis voitaisi soveltaa muidenkaan kohdeyhtiön osakkaiden verotuksessa, jos yksittäisen osakkaan osalta ylitetään laissa tarkoitettu 10 prosentin rahavastikkeen raja.

Siihen, että rahavastikkeen enimmäismäärä laskettaisiin kaikissa yritysjärjestelyissä yhdenmukaisella tavalla vastikkeena annettavien osakkeiden yhteenlasketusta nimellisarvosta tai nimellisarvon puutuessa osakkeita vastaavasta osuudesta maksettua osakepääomaa, on hyvät, muun muassa lainvalmisteluaineistoon nojautuvat perusteet. Myös yritysjärjestelydirektiivin voidaan katsoa edellyttävän yhdenmukaista rahavastikkeen enimmäismäärän laskentatapaa.

Nyt esillä olevassa prosessissa Helsingin hallinto-oikeus käsitteli kysymystä laajasti lainvalmisteluaineiston pohjalta. Hallinto-oikeus päätyi siihen, että ”osake­vaihdon yhteydessä maksettava rahavastike ei siten saa ylittää 10 prosenttia vastikkeena annettavien osakkeiden yhteenlasketusta nimellisarvosta”. KHO ei käsittele asiaa erikseen omassa ratkaisussaan. KHO on kuitenkin pitänyt hallinto-oikeuden perustelut tältä osin (”– – kun muutoin otetaan huomioon edellä ilmenevät hallinto-oikeuden päätöksen perustelut – –”) muutoin voimassa. Näin ollen voitaneen katsoa, että myös KHO:n kantana näyttäisi olevan, että osakevaihdossa rahavastikkeen enimmäismäärä lasketaan osakevaihdossa vastikkeena saatujen osakkeiden yhteenlasketun nimellisarvon perusteella. Tätä tukee myös se, että ratkaisun tiivistelmässä puhutaan yhteen­lasketusta rahavastikkeesta. 

KHO:ssa esillä olleessa tapauksessa puolisolle B maksettiin C Oy:n osakkeiden kauppahinta kokonaisuudessaan rahana. Sen sijaan puoliso A sai vastikkeeksi omista C Oy:n osakkeistaan D Oyj:n osakkeita ja vain hyvin vähäisen määrän rahaa. Asiassa oli otettava kantaa myös siihen, käsitelläänkö puolisoiden osakeluovutusta kahtena erillisenä luovutuksena vai yhtenä kokonaisuutena. Jos luovutusta olisi käsitelty kahtena eri luovutuksena, olisi A:n verotuksessa soveltunut osakevaihtoa koskevat säännökset, koska hän oli omistanut C Oy:n osake-enemmistön ja hänen saamansa raha­vastike oli niin vähäinen. 

Siitä, mitkä kaikki osakkeita hankkivan yhtiön suoritukset on katsottava osake­vaihtoa koskevassa säännöksissä tarkoitetuksi rahavastikkeeksi, on olemassa Euroopan unionin tuomioistuimen tuomio C-321/05, Kofoed. KHO otti sen huomioon omassa ratkaisussaan.

Puolisoiden tekemät luovutukset olivat tapahtuneet samanaikaisesti, ja puolisot ovat yhdessä sopineet D Oyj:n kanssa luovutusten ehdoista. Osakeluovutusten katsottiin tällaisissa olosuhteissa muodostavan yhden kokonaisuuden, kun arvioitiin osakevaihtoa koskevan säännösten soveltumista. KHO toteaa, että ”näissä olosuhteissa myös B:n saama rahavastike on otettava lukuun, kun verrataan rahavastikkeen määrää ja vastikkeena annettujen osakkeiden nimellisarvoa”. Ratkaisu ei merkitse sitä, että tilanteessa, jossa osa osakkaista luovuttaa osakkeensa hankkivalle yhtiölle normaalilla kaupalla ja osa osakevaihdolla, nämä luovutukset tulisi ”niputtaa” yhdeksi kokonaisuudeksi, vaikka ne olisivatkin ajallisesti lähellä toisiaan. Ratkaisevaa tässä suhteessa ovat olosuhteet kokonaisuutena ja nimenomaan se, onko osakeomistuksesta luopuvien saamaa rahavastiketta pidettävä ”luonteeltaan sitovasti sovittuna vastikkeena” osakevaihtoliiketoimesta.