KHO 2010:79 Sulautumisvastikkeen antamisvelvollisuus
Taustaa
EVL 52a §:n 1 kohdan mukaan sulautumissäännöksiä sovelletaan järjestelyihin, joissa yksi tai useampi osakeyhtiö (sulautuva yhtiö) purkautuen selvitysmenettelyttä siirtää kaikki varansa ja velkansa toiselle osakeyhtiölle (vastaanottava yhtiö) ja joissa sulautuvan yhtiön osakkeenomistajat saavat vastikkeena omistamiensa osakkeiden mukaisessa suhteessa vastaanottavan yhtiön liikkeeseen laskemia uusia osakkeita tai sen hallussa olevia omia osakkeita. EVL 52a §:n 2 kohdasta ilmenee, että sulautumissäännöksiä sovelletaan myös tytäryhtiösulautumisiin ja sisaryhtiösulautumisiin, vaikka niissä ei anneta sulautumisvastiketta.
Tytäryhtiösulautumisessa vastaanottava yhtiö omistaa kaikki sulautuvan yhtiön osakkeet. Sisaryhtiösulautuminen on kysymyksessä silloin, kun tytäryhtiö sulautuu toiseen saman emoyhtiön kokonaan omistamaan tytäryhtiöön.
Tytäryhtiö- ja sisaryhtiösulautumisia koskeva säännös lisättiin lakiin vuonna 2006. Lisäyksen jälkeen on epäselvyyttä ollut siitä, voiko olla myös muita sulautumistilanteita, joissa ei anneta sulautumisvastiketta. Seuraava KHO:n ratkaisu koskee tällaista tilannetta.
Tapaus
X oli omistanut koko A Oy:n osakekannan ja 23,4 prosenttia B Oy:n osakekannasta. A Oy oli omistanut loput eli 76,6 prosenttia B Oy:n osakekannasta. B Oy oli 31.3.2008 sulautunut A Oy:öön. X:llä ei ollut tarvetta saada sulautumisvastikkeeksi vastaanottavan yhtiön liikkeeseen laskemia osakkeita, koska hän omisti vastaanottavan yhtiön joka tapauksessa kokonaan, joten sulautuminen toteutettiin maksamatta lainkaan sulautumisvastiketta.
Korkein hallinto-oikeus katsoi, että sulautumista oli pidettävä elinkeinotulon verottamisesta annetun lain 52 a §:ssä tarkoitettuun sulautumiseen verrattavana sulautumisena, johon voidaan soveltaa elinkeinotulon verottamisesta annetun lain 52 b §:stä ilmenevää jatkuvuusperiaatetta.
Kommentit
KHO:n ratkaisemassa tapauksessa oli kysymyksessä ns. sekasulautuminen, jossa vastiketta ei annettu lainkaan. Vastaanottavalla yhtiöllä (A Oy) oli vain yksi osakas, luonnollinen henkilö X. Vastaanottava yhtiö A Oy omisti sulautuvan yhtiön osakkeista 76,6 % ja vastaanottavan yhtiön osakas X 23,4 %. Sulautumisvastiketta ei annettu, koska X omisti koko vastaanottavan yhtiön osakekannan. KHO katsoi, että sulautumista oli pidettävä EVL 52a §:ssä tarkoitettuun sulautumiseen verrattavana sulautumisena, johon sovellettiin EVL:n sulautumista koskevia säännöksiä. Myös hallinto-oikeus oli päätynyt vastaavaan lopputulokseen.
KHO:n ratkaisu vahvistaa sen, että EVL 52a §:ään sisältyvän sulautumisvastikkeen antamisvelvollisuuden tulkinta on joustavaa ja sulautumisvastiketta ei aina tarvitse antaa, vaikka kysymyksessä ei olekaan tytäryhtiö- tai sisaryhtiösulautuminen. Tällainen päätelmä oli mahdollista tehdä jo ratkaisusta KHO 2007 T 2903 (=KVL 32/2007). Siinä sulautumista koskevia säännöksiä sovellettiin, vaikka sulautumisvastiketta ei annettu ja vaikka kysymyksessä ei ollut tytäryhtiö- tai sisaryhtiösulautuminen. Vastaanottava yhtiö omisti 60 % sulautuvan yhtiön osakekannasta ja vastaanottavan yhtiön kokonaan omistama emoyhtiö omisti loput sulautuvan yhtiön osakkeet. KHO:n nyt ratkaisemassa tapauksessa 2010:79 erona oli muun muassa se, että vastaanottavan yhtiön osakekannan omisti kokonaan luonnollinen henkilö.
Kun vastaanottava yhtiö omistaa osan sulautuvan yhtiön osakekannasta, vastaanottava yhtiö yleensä antaa muille sulautuvan yhtiön osakkaille sulautumisvastikkeen mutta ei itselleen. OYL 16:16.3 §:n mukaan vastaanottavan yhtiön osakkeet eivät oikeuta sulautumisvastikkeeseen. Tämän vuoksi vastaanottava yhtiö ei voi antaakaan itselleen sulautumisvastiketta eikä sellaisen antaminen muutoinkaan olisi mielekästä, koska vastaanottava yhtiö saa sulautuvan yhtiön varallisuuden. EVL 52a.1 §:n 1 kohdan sanamuodon mukaan sulautuvan yhtiön osakkeenomistajat saavat omistamiensa osakkeiden mukaisessa suhteessa vastaanottavan yhtiön osakkeita. Parina viime vuotena säännöstä on tulkittu verohallinnossa usein siten, että sekasulautuminen ei ole verotuksellisesti mahdollinen, koska siinä ei täyty vaatimus vastikeosakkeiden saamisesta osakeomistuksen suhteessa. Tällainen tulkinta sulkisi merkittävän osan sulautumisista EVL:n sulautumissäännösten ulkopuolelle. Lainsäätäjä ei kuitenkaan ole tällaista tarkoittanut.
Tämä sulautumisvastiketta koskeva ongelma on ollut esillä tuoreessa ratkaisussa KHO 2011:2. A Oy omisti 50 prosenttia B Oy:n osakkeista. Neljä luonnollista henkilöä omisti loput B Oy:n osakekannasta. B Oy sulautui OYL 16 luvun säännösten mukaisesti A Oy:öön siten, että B Oy:n kaikki varat ja velat siirtyvät A Oy:lle. Vastaanottavalle yhtiölle A Oy:lle ei suoritettu sulautumisvastiketta. Muut sulautuvan B Oy:n osakkaat saivat vastikkeena A Oy:n liikkeeseen laskemia uusia osakkeita. KHO katsoi, että sulautumiseen voitiin soveltaa EVL 52 a §:n ja 52 b §:n säännöksiä. Sekasulautumiset, joissa vastaanottava yhtiö ei anna itselleen sulautumisvastiketta, ovat siis EVL 52a §:ssä tarkoitettuja sulautumisia.
