KHO 2008:74 Osittaisjakautuminen – sijoitustoiminta

Taustaa

Kokonaisjakautumista on käytetty muun muassa keinona, jolla voidaan jakaa yhtiön elinkeinotoiminta ja muu toiminta eri yhtiöihin tai jolla voidaan erottaa varsinainen elinkeinotoiminta ja tämän toiminnan kannalta ylimääräinen nettovarallisuus eri yhtiöihin. Osittaisjakautumista saatetaan pyrkiä käyttämään vastaavalla tavalla, mutta tällöin erilliseen yhtiöön siirrettävän osan tulee täyttää liiketoimintakokonaisuuden vaatimus.

Tapaus

Kun A Oy, jonka toimialaksi yhtiöjärjestykseen oli merkitty puutarhaliiketoimintaan liittyvän toiminnan lisäksi arvo­paperikauppa ja muu sijoitustoiminta, aikoi siirtää sijoitusvarallisuutensa perustettavalle uudelle osakeyhtiölle, ei toteutettavaan yritysjärjestelyyn voitu soveltaa elinkeinotulon verottamisesta annetun lain 52 c §:n osittaisjakautumista koskevaa säännöstä. Siirrettävä varallisuus käsitti pankkitalletuksia 1 602 000 euroa, indeksilainan 100 000 euroa sekä rahastosijoituksia 828 696 euroa.

Kysymys ei ollut liiketoimintakokonaisuuden siirtämisestä, kun sijoitustoiminta ei ollut siirtävässä yhtiössä aktiivista ja kun siirrettävä varallisuus käsitti vain yksittäisiä varallisuuseriä eli rahavaroja ja rahastosijoituksia.

Kommentit

Kun osakeyhtiö harjoittaa arvopaperikauppaa ja lisäksi muuta liiketoimintaa, voi arvopaperikauppa sinänsä olla sellainen liiketoimintakokonaisuus, joka voidaan osittaisjakautumisella siirtää toiseen yhtiöön. Esillä oleva ratkaisu ei ole kannanotto tällaiseen tilanteeseen.

Tapauksessa esiintyvän A Oy:n nettovarallisuudesta sijoitusvarallisuus muodosti 34 prosenttia. Yhtiö ei kuitenkaan käynyt kyseessä olevilla varoilla varsinaisesti kauppaa eikä muutoinkaan harjoittanut aktiivista sijoitustoimintaa. Näiden seikkojen lisäksi KHO otti ratkaisussaan huomioon sen, ettei uuteen yhtiöön siirtyisi henkilökuntaa eikä käyttöomaisuutta. Kysymyksessä ei ollut EVL 52c.2 §:ssä tarkoitettu liiketoimintakokonaisuus.

Tapauksessa näkyy se, että osittaisjakautuminen on kokonaisjakautumiseen verrattuna jäykempi yritysjärjestelyn muoto. Syynä tähän on se, että osittaisjakautumisessa tulee vastaanottavaan yhtiöön siirtyä liiketoimintakokonaisuus. Kokonaisjakautumisessa ei ole vastaavaa vaatimusta. Tämän vuoksi niissä tilanteissa, joissa liiketoimintakokonaisuuden vaatimus muodostuu osittaisjakautumisen esteeksi, samaan lopputulokseen voidaan päästä kokonaisjakautumisella.

Kokonaisjakautuminen on kuitenkin menettelynä työläämpi ja epätarkoituksenmukaisempi, koska siinä jakautuva yhtiö purkautuu, jolloin myös mm. LY-tunnus muuttuu.