KHO 1.7.2010 T 1658 Kenellä on oikeus valittaa peitellyn osingon verotuksesta?

20.8.2011

Taustaa

Verotusmenettelylain (VML) 29 §:n mukaan peitellyllä osingolla tarkoitetaan rahanarvoista etuutta, jonka osakeyhtiö antaa osakkaansa tai tämän omaisen hyväksi osakkuusaseman perusteella tavallisesta olennaisesti poikkeavan hinnoittelun johdosta tai vastikkeetta. Peitellyllä osingolla tarkoitetaan myös omia osakkeita hankkimalla tai lunastamalla taikka vararahastoa tai ylikurssirahastoa alentamalla osingosta menevän veron välttämiseksi jaettuja varoja.

Omien osakkeiden hankintameno ei pääsääntöisesti ole osakkeita hankkivan yhtiön verotuksessa vähennyskelpoista menoa. Tämän vuoksi yhtiön tuloon ei tehdä lisäyksiä silloinkaan, kun se on hankkinut omia osakkeitaan VML 29 §:ssä tarkoitetuissa olosuhteissa. Peitelty osinko aiheuttaa tällöin veroseuraamuksia vain osakkaan verotuksessa.

Verotusmenettelylain (VML) 62 §:n mukaan verotukseen saa hakea muutosta verovelvollinen itse sekä jokainen muu, jonka oman veron määrään valitus välittömästi saattaa vaikuttaa tai joka on veron suorittamisesta vastuussa. Lisäksi veronsaajien oikeudenvalvontayksiköllä ja kunnalla on oikeus hakea muutosta verotukseen. Seuraavassa KHO:n ratkaisussa on kysymys tämän säännöksen soveltamisesta.

Tapaus

A Oy oli vuonna 2005 hankkinut omia osakkeitaan kummaltakin osakkaaltaan. Menettelyllä ei ollut vaikutusta A Oy:n verotettavan tulon määrään. Yhtiöveron hyvityksestä annetun lain tultua kumotuksi vuoden 2005 alusta menettely ei muutenkaan vaikuttanut yhtiölle määrättävän veron suuruuteen. Kysymystä yhtiön osakkaiden omien osakkeiden hankkimisella saaman mahdollisen peitellyn osingon määrästä ei voitu tutkia veroasiamiehen A Oy:n verotuksesta tekemän oikaisuvaatimuksen perusteella.

Kommentit

Korkeimmassa hallinto-oikeudessa esillä olleessa tapauksessa osakeyhtiöllä oli kaksi osakasta ja kummallakin oli yhtä monta osaketta. Yhtiö oli hankkinut kummaltakin saman määrän omia osakkeitaan. Sitä, että omistussuhteet pysyvät omien osakkeiden hankinnan yhteydessä muuttumattomina, pidetään yhtenä peitellyn osingon riskiä lisäävänä tekijänä.

Yhtiön verotus toimitettiin sen oman ilmoituksen mukaisesti eikä sen tuloon siis tehty lisäyksiä. Veroasiamies teki oikaisuvaatimuksen yhtiön verotuksesta, minkä vuoksi oikaisulautakunta hyväksyi osakkaiden osalta peitellyn osingon verotuksen. Yhtiön verojen määrään
oikaisulautakunnan päätöksellä ei ollut vaikutusta.

Yhtiö valitti oikaisulautakunnan päätöksestä hallinto-oikeuteen, joka hylkäsi yhtiön valituksen. Yhtiö valitti hallinto-oikeuden päätöksestä korkeimpaan hallinto-oikeuteen. KHO kumosi oikaisulautakunnan ja hallinto-oikeuden päätökset. Oikaisulautakunnan ei olisi tullut tutkia veroasiamiehen yhtiön verotuksesta tekemää oikaisuvaatimusta osakkaiden verotuksen osalta ja hallinto-oikeuden ei olisi tullut tutkia yhtiön oikaisulautakunnan päätöksestä tekemää valitusta. Veroasiamiehen oikaisuvaatimus on kohdistunut väärään verovelvolliseen ja hallinto-oikeudessa valittajana on esiintynyt verovelvollinen, jonka veron määrään verotus ei ole vaikuttanut. Tämän vuoksi yhtiöllä ei ollut VML 62 §:n mukaan oikeutta muutoksenhakuun.