Ulosottokaari – ulosottovalitus – saatavan ulosmittaus (KKO 2022:27)

26.8.2022 Kalle Kyläkallio Kuva iStock

Sovellettavat säännökset

Ulosottokaaren (jäljempänä UK) 4:27.2:n mukaan saatavan ja muun oikeuden ulosmittaus tulee voimaan suoritusvelvolliseen nähden silloin, kun hän on saanut tiedoksi kirjallisen kiellon suorittaa saatavaa tai täyttää velvoitetta muulle kuin ulosottomiehelle (maksukielto). Maksukiellon saaja on velvollinen noudattamaan sitä heti.

UK 4:67.1:n mukaan ulosottomies saa antaa maksukiellon saajalle kehotuksen maksaa erääntynyt ulosmitattu saatava, paitsi jos saatava on riitainen tai epäselvä.

UK 4:68.1:n mukaan, jollei maksukiellon saaja noudata todistettavasti tiedoksi saamaansa maksukieltoa, joka koskee palkkaa tai toistuvaa elinkeinotuloa, ulosottomies saa ulosmitata maksukiellon saajalta määrän, joka on maksamatta ulosottomiehelle. Ulosmittaus edellyttää, että maksukiellon saajan maksuvelvollisuus on selvä. UK 4:68.2:n mukaan mitä UK 4:68.1:ssa säädetään, koskee myös muuta saatavaa, josta velallisella on ulosottoperuste tai jonka oikeellisuutta maksukiellon saaja ei kiistä. Hakijalla on oikeus ajaa kannetta maksukiellon saajaa vastaan saatavan oikeellisuuden vahvistamiseksi.

UK 4:67:n perusteluiden (HE 13/2005 vp s. 96–97) mukaan ulosottomies ei normaalisti saisi antaa maksukehotusta, jos maksukiellon saaja kiistää maksuvelvollisuutensa. Ulosottomies ei voi tutkia velallisen saatavan oikeellisuutta. Ulosottomies voisi kuitenkin antaa maksukehotuksen, jos maksukiellon saajan esittämät väitteet ovat selvästi perusteettomia eikä saatavaa voida siten pitää aidosti riitaisena. Ulosottomiehen olisi kuitenkin noudatettava tässä varovaisuutta.

UK 4:68.2:n koskevien perusteluiden (HE 13/2005 vp s. 98) mukaan ulosmittaus puolestaan edellyttäisi sitä, että ulosottovelallisella on saatavasta ulosottoperuste maksukiellon saajaa vastaan. Tällä tavoin vältetään se, että ulosottomies joutuisi tutkimaan saatavan oikeellisuuden. Jollei ulosmitatusta saatavasta ole ulosottoperustetta, ulosmittaus maksukiellon saajalta estyisi, jos tämä kiistää saatavan oikeellisuuden. Mikä tahansa asiasyihin perustuva kiistäminen estäisi ulosmittauksen. Ulosmittausta ei voitaisi toimittaa myöskään silloin, kun saatava on muuten epäselvä. Saatavasta olisi hankittava ulosottoperuste tuomioistuimesta silloinkin, kun maksukiellon saaja kiistää maksuvelvollisuutensa, vaikka asia olisi sinänsä suhteellisen selvä.

Saatavan kiistämiseltä edellytettävät perusteet

Ulosottovelalliselle kuuluvan saatavan ulosotto voi sisältää useita, eri edellytyksin tehtäviä täytäntöönpanotoimia. Ulosottomies voi ulosmitata erääntymättömän, riitaisen tai muutoin epäselvän saatavan ja antaa sen perusteella maksukiellon. Enemmät ulosottotoimet maksukiellon saajaa vastaan edellyttävät kuitenkin UK 4:67 ja 68:n mukaan saatavan selvyyttä. Palkan ja muun toistuvaistulon ulosmittaukseen sovelletaan niitä koskevia erityissäännöksiä.

Yleisen saatavan selvyyttä koskevan vaatimuksen lisäksi ulosmittauksen kohdistaminen maksukiellon saajaan edellyttää UK 4:68.2:n mukaan sitä, että velallisella on saatavasta ennestään ulosottoperuste tai että maksukiellon saaja ei kiistä maksuvelvollisuuttaan. Muussa tapauksessa selvä lähtökohta on, että saatavan määrää ei voida ulosmitata maksukiellon saajalta ennen kuin saatavan oikeellisuus on vahvistettu tuomioistuimessa. Asia tulee ratkaista oikeudenkäynnissä, ja kanteen nostaminen on asetettu ulosoton hakijan tehtäväksi.

UK 4:68.2:ssa ei ole määritelty, mitä saatavan oikeellisuuden kiistämiseltä voidaan edellyttää. HE 13/2005 vp s. 96–97 mainitut esityölausumat koskevat maksukehotuksen antamista, joka esitöiden mukaan on mahdollista myös silloin, kun maksukiellon saajan esittämät väitteet ovat ulosottomiehen arvion mukaan selvästi perusteettomia eikä saatava ole aidosti riitainen. Maksukiellon saajaan kohdistuvan ulosmittauksen estäisi kuitenkin esitöiden mukaan mikä tahansa asiasyihin perustuva kiistäminen.

Ulosotossa voidaan UK 2:1:n mukaan yleensä panna täytäntöön vain ulosottoperusteeseen perustuvia velvoitteita. Ulosottoperusteen oikeellisuutta ei ulosottomenettelyssä arvioida, mutta ulosottomiehen toimivaltaan kuuluu ratkaista kaikki ulosoton etenemisen kannalta välttämättömät kysymykset. Nimenomaisten säännösten nojalla ulosottomies voi asettaa ulosottomenettelystä johtuvan maksuvelvollisuuden ilman edeltävää ulosottoperustetta. Ulosottojärjestelmään kuuluvat kuitenkin myös välioikeudenkäynnit riidanalaisen seikan selvittämiseksi.

Korkein oikeus totesi, että ulosmittaus ilman ulosottoperustetta samoin kuin ulosmittauksen kohdistaminen ulosottovelallisen omaisuuden sijasta tämän velallisen varoihin ovat selkeitä poikkeuksia ulosoton pääsäännöistä. Tällöin saatavan oikeellisuuden kiistämiselle ei voida asettaa erityisiä väitteiden hyväksyttävyyttä koskevia vaatimuksia. Ulosmittaus voidaan maksukiellon saajan vastustamisesta huolimatta toteuttaa lähinnä vain sellaisissa tapauksissa, joissa kiistämiselle ei ole esitetty lainkaan perustetta tai joissa on ilmeistä, ettei kiistämisperusteella voi olla vaikutusta maksuvelvollisuuteen eikä se siten voisi estää saatavan oikeellisuuden vahvistamista tuomioistuimessa.

Korkein oikeus katsoi, että ulosmittaus estyy maksukiellon saajan kiistäessä saatavan oikeellisuuden ja esittäessä kiistämiselleen jonkin oikeudellisen perusteen. Kiistämisen perusteiden tarkempi tutkiminen ei kuulu ulosottomiehen toimivaltaan, vaan saatavan oikeellisuuden arviointi kuuluu tuomioistuimelle mahdollisesti myöhemmin nostettavan kanteen yhteydessä.

Korkein oikeus totesi edelleen, että kiistäminen ei voi perustua esimerkiksi suoritusvelvollisen maksuhaluttomuuteen tai maksukykyyn, vaan kiistämisen on liityttävä ulosmitattuun saatavaan. Saatavan oikeellisuus ei koske vain saatavan oikeudellista perustetta, vaan yleisesti maksukiellon saajan maksuvelvollisuutta. Kiistäminen voi siten koskea mitä tahansa saatavaan liittyvää seikkaa, kuten sen syntyä, määrää tai lakkaamista.

Asian tausta

Ulosottomies oli ulosmitannut ulosottovelallisena olevalta B:ltä erääntyneen kauppahintasaatavan A:lta. Ulosottomies oli antanut A:lle maksukiellon, jonka mukaan kyseistä saatavaa ei saanut suorittaa muulle kuin ulosottomiehelle. Samalla ulosottomies oli antanut maksukehotuksen. Kun A ei ollut tehnyt maksua, ulosottomies oli päätöksellään velvoittanut A:n maksamaan saatavaa vastaavan määrän ulosottomiehelle.

A oli ulosottomenettelyssä kiistänyt saatavan oikeellisuuden ja väittänyt maksuvelvollisuutensa lakanneen vanhentuneena. Ulosottomies oli kuitenkin katsonut, että saatava oli niin selvä ja riidaton, että sen määrä voitiin ulosmitata A:lta.

Korkeimman oikeuden arviointi

B:n saatava perustui A:n ja B:n väliseen helikopterikauppaan, ja kyse oli kauppahinnan viimeisestä erästä. Saatavasta ei ollut ulosottoperustetta. Aikaisemmassa täytäntöönpanoriidassa oli ratkaistu riita omistusoikeudesta myytyyn helikopteriin, eikä sen yhteydessä oltu vahvistettu kauppahintasaatavan oikeellisuutta.

Tässä asiassa kysymys oli siitä, oliko A kiistänyt ulosmitatun kauppahintasaatavan oikeellisuuden niin, ettei siltä saada ulosmitata kyseistä saatavaa vastaavaa määrää. A oli väittänyt, että saatava oli vanhentumisen vuoksi lakannut. A oli yhtäältä riitauttanut kauppahinnan maksamiselle sovitun eräpäivän ja siten vanhentumisajan alkamisajankohdan ja toisaalta sen, oliko vanhentuminen katkaistu.

Korkein oikeus katsoi, että A oli kiistänyt saatavan oikeellisuuden UK 4:68.2:ssa tarkoitetulla tavalla, kun se oli väittänyt saatavan lakanneen ja esittänyt tälle väitteelle myös oikeudellisia perusteita. Loppukauppahinnan määrää ei voitu ulosmitata A:lta ilman, että sen maksuvelvollisuus oli vahvistettu.

Korkein oikeus vapautti A:n velvollisuudesta maksaa ulosottomiehelle 43 291,20 euroa.

Asiantuntijana
Kalle Kyläkallio asianajaja, Asianajotoimisto Susiluoto Oy
Ratkaisut: yhtiöoikeusUusimmat Artikkelit
Katso kaikki