Ulosotto-oikeudellisen samastuksen kriteereistä

Ratkaisu KKO 2207:24 valottaa jälleen vakiintumassa olevaa oikeuskäytäntöä sen suhteen, missä kulkee linjanveto ns. ulosotto-oikeudellisen samastuksen kohdalla. Ratkaisun käsittämässä tilanteessa A oli ilmoittanut rahoittaneensa erään asunto-osakeyhtiön osakkeiden hankinnan edellisestä asunnosta saadulla kauppahinnalla, pankkilainalla, eräästä osakeyhtiöstä ottamallaan lainalla sekä yksityishenkilöltä saadulla lainalla. A:n isä oli ollut pankkilainojen takaajana. Velkakirjasta ilmeni, että A oli ottanut yksin vastatakseen jäljellä olleesta asuntolainasta, josta B oli samana päivänä antanut omavelkaisen takauksen. A oli aikanaan vuonna 1991 ostanut B:n osuuden erään toisen asunto-osakeyhtiön osakkeista ja ottanut yksin vastatakseen asuntolainasta. Korkein oikeus totesi, että siitä huolimatta, että A oli vastannut jo aikaisemmin B:n kansa velasta ja että B oli sitoutunut jo vuonna 1991 velasta omavelkaiseen takaukseen, velkavastuun siirtäminen merkitsi sitä, että omaisuuden tultua realisoiduksi A jäi edelleen henkilökohtaiseen vastuuseen niistä tuolloin mahdollisesti maksamatta olevista veloista, joita osakkeiden arvo ei kattanut. Tästä syystä velan vastattavaksi ottaminen ei ollut ollut kaupan teon aikaan sillä tavoin näennäistä, että olisi ollut ilmeistä, ettei A joudu henkilökohtaiseen vastuuseen velan takaisinmaksusta.

Ratkaisussa todettiin edelleen, että A:n nimissä olevaa asuntoa oli käytetty A:n ja B:n perheen asuntona, ja B oli Suomessa käydessään asunut siinä perheensä luona. Korkein oikeus totesi, että yksinomaan nämä seikat eivät merkinneet sitä, että omaisuus olisi kaupan jälkeen ollut B:n tosiasiallisessa vallinnassa tai että hän muutoin olisi käyttänyt omaisuuden omistusoikeuteen liittyvää omistajan määräysvaltaa sillä tavoin, että omistajana olevan sivullisen (A) oikeusasema olisi voitu katsoa pelkästään näennäiseksi. Korkein oikeus totesi vielä, että pelkästään toisen puolison velan maksaminen tai omaisuuden hankkiminen toisen puolison nimiin toisen puolison varoilla ei tarkoittanut sitä, että kysymyksessä olisi ollut ulosottolaissa tarkoitettu keinotekoinen järjestely.