Samastuksesta ulosmittauksessa

Ky:n toiselta yhtiöltä olevat laskusaatavat perustuivat suurelta osin ky:n vastuunalaisen yhtiömiehen työsuorituksiin. Saatavat oli ulosmitattu vastuunalaisen yhtiömiehen veloista tämän henkilökohtaisena elinkeinotulona. Ulosmittaus kumottiin, koskei kysymys ollut ulosottolain tarkoittamasta ns. keinotekoisesta järjestelystä.

Korkein oikeus totesi, että ulosottolain mukaisen poikkeusmenettelyn eli ns. samastuksen, on perustuttava objektiivisesti havaittaviin ristiriitaisuuksiin muodollisen omistusoikeuden ja omaisuuden hallinnan, määräysvallan, velallisen saamien etujen ja muiden sellaisten omistukseen normaalisti liittyvien ulkoisten tunnusmerkkien välillä. Ulosottomiehen asiana on hankkia näyttö tällaisista ristiriitaisuuksista, jotka vallitsevat yhtäältä oikeudellisen muodon ja toisaalta asian varsinaisen luonteen ja tarkoituksen välillä. Korkeimman oikeuden ratkaisun ”henki” on siis se, että jos liiketoiminta on myös muodollisesti ns. todellista ja oikeaa, eli liiketoiminnan ”muoto vastaa käytäntöä”, kysymys ei ole eikä voi olla ulosottolain tarkoittamasta samastustilanteesta. Todellisen ja muodoltaan oikean liiketoiminnan kysymyksessä ollessa yrittäjä saa valita esim. sen yhtiömuodon, jolla liiketoimintaa harjoitetaan, esim. samastusta koskevien säännösten siihen vaikuttamatta.