Kirjan­pito­lauta­kunnan hyvin­vointi­alue- ja kunta­jaoston yleis­ohjeet ja lausunnot

28.8.2023 Pasi Leppänen Kuva iStock

Kirjanpitolautakunnan hyvinvointialue- ja kuntajaosto on antanut lausunnon työvoimapalvelu-uudistuksessa kuntiin ja kuntayhtymiin siirtyvien omaisuus- ja pääomaerien käsittelystä kunnan ja kuntayhtymän kirjanpidossa. Lisäksi jaosto on täsmentänyt hyvinvointialueiden tilinpäätöksen ja toimintakertomuksen laatimisesta annettua yleisohjetta.

Lausunto työvoimapalvelu-uudistuksessa kuntiin ja kuntayhtymiin siirtyvien omaisuus- ja pääomaerien käsittelystä kunnan ja kuntayhtymän kirjanpidossa (138/2023)

Työvoimapalvelu-uudistuksessa työllisyys- ja elinkeinopalvelujen (TE-palvelut) järjestäminen siirtyy valtiolta kunnille ja kuntayhtymille 1.1.2025 alkaen. Valtio korvaa työvoimaviranomaisina toimiville kunnille ja kuntayhtymille siirtyvään henkilöstöön kohdistuvan lomapalkkavelan. Lisäksi tehtävien hoitamiseen liittyvä irtaimisto, irtaimen omaisuuden omistusta, hallintaa ja käyttöä koskevat oikeudet sekä immateriaaliset oikeudet ja luvat siirtyvät korvauksetta.

Kunnat ja kuntayhtymät kirjaavat hyvinvointialue- ja kuntajaoston lausunnon mukaan siirtyvän lomapalkkavelan tilikauden 2025 aloittavassa taseessa muuksi saamiseksi valtiolta ja siirtovelaksi. Lomapalkkavelan siirto ei siten vaikuta kunnan tai kuntayhtymän tuloslaskelmaan. Alkusaldojen muutokset on dokumentoitava, jotta voidaan varmistaa aukoton kirjausketju vuoden 2024 päättävästä taseesta lopullisiin alkusaldoihin.

Kunnille ja kuntayhtymille korvauksetta siirtyvä omaisuus katsotaan täydellä rahoitusosuudella saaduksi, eikä siitä synny poistettavaa hankintamenoa. Siirtyvän omaisuuden luovutusarvoa ja siihen liittyvää rahoitusosuutta ei lausunnon mukaan esitetä tilikauden 2025 tapahtumana, eikä omaisuuden luovutusarvoa merkitä taseeseen. Korvauksetta saatuja arvoltaan merkittäviä omaisuuseriä on perusteltua kuitenkin seurata nimikkeenä pysyvien vastaavien erilliskirjanpidossa.

Omaisuuden ja lomapalkkavelan siirtoja koskevat kirjaukset eivät ole luonteeltaan kirjanpitoperiaatteiden muutoksia tai aikaisempien vuosien virheiden oikaisuja, joten kuntien tilinpäätöksessä 2025 vertailuvuotena olevan edellisen tilikauden päättävään taseeseen 2024 ei tehdä oikaisuja. Toimintakertomuksessa ja liitetiedoissa annetaan selvitys muun muassa työvoimapalvelujen siirron vaikutuksesta tuottojen ja kulujen määriin sekä aloittavaan taseeseen kirjattujen lomapalkkavelan ja siihen liittyvän saamisen määristä.

Yleisohje hyvinvointialueen tilinpäätöksen ja toimintakertomuksen laatimisesta

Hyvinvointialue voi ottaa pitkäaikaista lainaa ainoastaan investointisuunnitelmassa hyväksyttyjen investointien rahoittamiseen valtioneuvoston päättämän lainanottovaltuuden puitteissa. Hyvinvointialueesta annetun lain mukaan toimintakertomuksessa on esitettävä selvitys hyvinvointialueen ottamien pitkäaikaisten lainojen lisäyksistä ja investoinneista.

Hyvinvointialueen tilinpäätöksen ja toimintakertomuksen laatimisesta annettuun yleisohjeeseen on lisätty ohjeet siitä, millä tavalla hyvinvointialue antaa tiedot lainanottovaltuuden käytöstä investointien ja investointeja vastaavien sopimusten rahoittamiseen. Investointeja vastaavia sopimuksia ovat esimerkiksi merkittävät toimitilojen ja muiden pitkävaikutteisten hyödykkeiden pitkäaikaiset vuokrasopimukset.

Selvitys lainanottovaltuuksista esitetään talousarvion investointiosan toteutumisvertailun jälkeen esimerkiksi taulukkona, jossa annetaan tiedot lainanottovaltuuksista ja niiden käytöstä eri vuosina. Hyvinvointialue voi käyttää päätettyä lainanottovaltuutta useana tilikautena, jos se toteuttaa investoinnin usean vuoden aikana investointisuunnitelman mukaisesti.

Hyvinvointialueiden lainanottovaltuus koskee uusia lainoja, ei lainojen uusimista. Tämän vuoksi rahoitusosan toteutumisvertailussa annetaan tiedot siitä, mikä osa pitkäaikaisten lainojen lisäyksistä ja vähennyksistä on syntynyt lainojen uusimisesta. Lainojen uusimisella tarkoitetaan sellaista lainan lyhentämistä ja uuden nostamista, joka aiheutuu esimerkiksi rahalaitoksen vaihtamisesta tai lainan ehtojen muuttamisesta.

Asiantuntijana
Pasi Leppänen finanssineuvos, yksikön päällikkö, Valtiovarainministeriö
Katso kaikki