Yhtiölainallisten asunto-osakkeiden käsittelystä asuntosijoittajan tilinpäätöksessä (Kila 2023/2049)
Taustaa lausuntopyynnölle
Kirjanpitolautakunnassa on ollut aiemmin lausuntopyyntö koskien yhtiölainallisen asunto-osakeyhtiön osakkeiden käsittelyä kirjanpitovelvollisen osakkaan kirjanpidossa (Kila 2014/1916). Kila on todennut, ettei yhtiölainaosuus kuulu osakkaan kirjanpitoon, se on asunto-osakeyhtiön laina. Kirjanpitovelvollisen osakkaan suorittama rahoitusvastike (pääomavastike) esitetään osakkaan kirjanpidossa vuosikuluna, jos asunto-osakeyhtiö käsittelee sen tuloslaskelmallaan tuottona. Jos asunto-osakeyhtiö rahastoi rahoitusvastikkeen lyhennysosuuden, se tulee käsitellä osakkaan kirjanpidossa pääomasijoituksena asunto-osakeyhtiöön ja siten osakkeen hankintamenon lisäyksenä.
Tätä taustaa vasten lausunnon 2023/2049 hakija kysyy, voiko tilikauden aikana asunto-osakeyhtiölle suoritetun rahoitusvastikkeen määrää pitää perustana kirjattaessa arvonkorotusta osakkeiden hankintamenoon. Osakkeet ovat taseessa pysyvissä vastaavissa. Hakijan tapauksessa asunto-osakeyhtiö tulouttaa perimänsä rahoitusvastikkeet, joten osakkaan kirjanpidossa ne näkyvät vuosikuluna. Hakija haluaisi korottaa osakkeiden hankintamenoa yhtiölainan pienenemisen määrällä oikean ja riittävän kuvan antamiseksi omistuksen arvosta.
Lausunnossa Kirjanpitolautakunta toteaa ensin yleiset arvonkorotuksen edellytykset (KPL 5 luku 11§) ja viittaa vuoden 2001 lausuntoihin 1660 ja 1668. Lausunnossa 1996/1427 Kila on katsonut arvonkorotuksen tekemisen edellyttävän ulkopuolisen riippumattoman asiantuntijan lausuntoa ja lisää nyt, että tämä lausunto tulee liittää tositeaineistona kirjanpitoon. Maksettujen rahoitusvastikkeiden määrä ei siis voi olla arvonkorotuskirjauksen perusteena. KPL 5 luvun 11§: edellytykset arvonkorotuksen tekemiselle ovat
1. todennäköinen luovutushinta
2. on tilinpäätöspäivänä
3. pysyvästi alkuperäistä hankintamenoa
4. olennaisesti suurempi.
Mikäli kaikki arvonkorotuksen edellytykset eivät täyty, tai arvonkorotukseen ei haluta muuten ryhtyä, on liitetietoinformaatio olennaisessa asemassa. Tältä osin Kila viittaa perustajaurakoinnista annettuun lausuntoon 2021/2013. Kyseisessä lausunnossa edellytetään perustajaurakoitsijan antavan liitetiedon sen omistamiin asunto-osakkeisiin kohdistuvasta asunto-osakeyhtiön todellisesta yhtiövelan osuudesta.
Lopputoteamuksena liitetiedoista Kila ohjeista tilannetta, jossa omaan pääomaan liittyvien seikkojen takia tai muutoin halutaan antaa oikean ja riittävän kuvan toteutumiseksi liitetietoja osakkeista. Tällöin on suositeltavaa ilmoittaa yhtiövelan määrän lisäksi osakkeiden velaton käypä arvo, mikäli se on tiedossa, sekä omaisuuserien kirjanpitoarvojen ja käypien arvojen positiivinen tai negatiivinen erotus, joka saadaan, kun käyvästä arvosta vähennetään osakkeiden hankintameno lisättynä niihin kohdistuvan yhtiölainan määrällä.
