Osakekannustin­järjestelyn kirjanpito­käsittelystä

(KILA 2020/1998)
17.3.2020 Leena Rekola-Nieminen Kuva iStock

Kirjanpitolautakunnan lausuntoja vuosien ajan Tilisanomissa käsitelleen professori Jarmo Leppiniemen poismenon jälkeen Tilisanomien toimitusneuvostosta pyydettiin, että jatkaisin hänen työtään. Jarmo Leppiniemeltä jäi suuret saappaat täytettäväksi ja siksi onkin luontevaa, että KILAn lausuntoja jatkossa käsitellään jonkin verran aiemmasta poiketen, ottaen lausuntojen pääkohdat tiivistetymmin esille. Lausunnot löytyvät kokonaisuudessaan KILAn kotisivuilta.

Lausuntopyynnössä hakija kysyi osakekannustinjärjestelyn kirjanpitokäsittelystä: Onko hyvän kirjanpitotavan mukaista kirjata yhtiön omina osakkeina maksettavat liiketapahtumat yhtiön kirjanpitoon IFRS 2 -standardin mukaisesti, vaikka yhtiö laatii tilinpäätöksensä Suomen kirjanpitolainsäädännön (FAS) mukaan? Tällöin kirjaus olisi Per työsuhde-etuudet An oma pääoma. Ja ennakonpidätys, jonka yritys maksaa työntekijänsä puolesta, kirjattaisiin suoritushetkellä Per oma pääoma An ennakonpidätysvelka.

Lausunnon rajaukset

Heti lausunnon alussa KILA toteaa, ettei sen toimivaltaan sisälly IFRS-standardien soveltaminen. Kuitenkin KILA toteaa, että halutessaan hakija voi toteuttaa koko tilinpäätöksensä IFRS-standardien mukaan, mutta kansallinen kirjanpitolainsäädäntömme ei kysyjän esittämää menettelyä tunne. Koska kuitenkin erilaiset osakekannustinjärjestelmät yleistyvät koko ajan, antaa KILA lausunnon niiden hyvän kirjanpitotavan mukaisesta käsittelystä FAS-tilinpäätöksessä.
KILA toteaa, että lausunnon osakekannustinjärjestelyt eroavat erilaisista jo tehtyyn työsuoritukseen liittyvistä bonuspalkkiojärjestelmistä ja syntyneen palkkavelan suorittamisesta yhtiön osakkeilla. Kyseessä on OYL:n näkökulmasta osakeannista ja näitä säännöksiä tulee noudattaa. Osakekannustinjärjestelmässä voidaan käyttää täysin maksutonta tai osin maksullista osakekannustinta. Yleensä kyseessä on useamman tilikauden ajalle ulottuva järjestely.

KILA kannanotto

Kannanottonaan KILA lausuu ensinnäkin, että koska tällaisessa järjestelyssä yleensä on kyse kannustinohjelman loppuun saakka sitouttavasta järjestelystä, ei järjestelyn arvoa eli kustannusta työnantajalle voi jaksottaa ohjelman aikaisille tilikausille.

Koska osakepalkkiojärjestelmässä on kyse palkkion suorittamisesta OYL:n osakeantisäännösten mukaisten osakkeiden luovuttamisella, ei siitä synny KPL 2:1 §:n mukaisia liiketapahtumia, eli menoja, tuloja, rahoitustapahtumia tai niiden oikaisu- ja siirtoeriä.

Jos kannustinjärjestelmän puitteissa annettavat osakkeet annetaan täysin vastikkeetta, ei menettelystä synny kirjanpitoon merkittävää tapahtumaa.

Jos osakkeiden luovuttamisesta sen sijaan syntyy yhtiölle vastiketta, ei se ole tuloslaskelmaan kirjattava erä. Saatua vastiketta käsitellään kuten tavanomaista maksullista osakeantia, jonka kirjanpitokäsittelystä KILA on antanut lausunnon 1136/1991.

Mikäli työnantaja suorittaa osakepalkkiojärjestelystä työntekijälle määrättävät verot, on kyse kirjanpidollisesti palkkamenon luonteisesta erästä, joka jaksotetaan sille tilikaudelle, jona sen suorittamisvelvollisuus on syntynyt.

Yrityksen eri vuosien tilinpäätösten antaman kuvan kannalta on hyvin eri asia, onko työntekijä saanut korvauksen suoriteperiaatteen mukaan kirjanpidossa käsiteltävänä rahapalkkana vai kannustinkauden lopussa suoritettavana osakepalkkio­na. Tämän takia on liitetietojen merkitys kannustinjärjestelmiä käytettäessä eri tilikausien tilinpäätösten antaman tietosisällön arvioimisen kannalta ja myös eri kirjanpitovelvollisten tilinpäätösten vertailukelpoisuuden takia olennainen. Lausunnon loppuosassa KILA listaa niin PMA:ta kuin KPA:ta soveltavien kirjanpitovelvollisten liitetietovaatimuksia. KILA suosittaa liitetietoina annettavien tietojen antamista kootusti, mielellään taulukkomuodossa.

Koska hyvän kirjanpitotavan määrittäminen ei kuitenkaan kuulu vain KILAlle, toteaa lautakunta lausunnon lopussa, että käytäntöön on voinut vakiintua myös muunlaisia esittämistapoja. Näiden osalta niitä soveltava kirjanpitovelvollinen kantaa vastuun menettelyjen hyvän kirjanpitotavan mukaisuudesta.

Asiantuntijana
Leena Rekola-Nieminen KLT, ekonomi, taloushallinnon kouluttaja Tmi Leena Rekola-Nieminen