Luotollisen shekkitilin käsittelystä asunto-osakeyhtiöiden tilinpäätöksissä ja toimintakertomuksissa
Kirjanpitolautakunnalta pyydettiin lausuntoa luotollisen sekkitilin käsittelystä asunto-osakeyhtiön tilinpäätöksessä ja toimintakertomuksessa. Yhteisömuoto ei vaikuta siihen, millä tavoin luotollinen sekkitili esitetään taseessa, joten kirjanpitolautakunnan antama ohje soveltuu kaikille taseen laativille kirjanpitovelvollisille. Hakija esitti lausuntopyynnössään neljä vaihtoehtoista menettelyehdotusta: myönnetty limiitti käsitellään joko pitkäaikaisena tai lyhytaikaisena velkana tai limiitistä käytössä oleva osa esitetään pitkäaikaisena tai lyhytaikaisena velkana.
Kirjanpitolautakunta katsoi hyvän kirjanpitotavan vastaiseksi menettelyn, jossa koko sovittu limiitti käsitellään velkana. Mahdollisuus nostaa velkaa ei ole kirjanpitoon merkittävä liiketapahtuma. Liitetietona tulee lähtökohtaisesti esittää myönnetyn sekkitililimiitin kokonaismäärä. Se voidaan esittää joko vakuustietojen yhteydessä tai muutoin oikean ja riittävän kuvan varmistamiseksi.
Käytössä oleva sekkivelka esitetään lähtökohtaisesti pitkäaikaisena vieraana pääomana, koska tällaisella velalla ei ole yleensä ennalta määriteltyä eräpäivää tai eräpäivä on vähintään yhden vuoden päässä tilinpäätöshetkestä. Jos velalle on määrätty alle 12 kuukaudessa toteutuva eräpäivä (limiitti esimerkiksi irtisanottu), limiittiä käsitellään lyhytaikaisena velkana.
Asunto-osakeyhtiön on annettava toimintakertomuksessaan tiedot yhtiövastikkeen käytöstä, jos sitä voidaan periä eri perustein eri tarkoituksiin (AsOYL 72 §). Tämä toteutetaan laatimalla vastikejälkilaskelma. Siinä luottolimiitin käytön muutos edellisestä tilikaudesta on suositeltavaa esittää erillään muista lainannostoista ja -lyhennyksistä.
