Lausunto tonnistoverolakiin liittyvistä kirjanpitokysymyksistä, muun muassa poistoerosta ja verovelasta
Tonnistoverolaki liittyy merenkulun verotukseen. Tonnistoverolain sovellusalueeseen kuuluvat yritykset voivat valita, verotetaanko niitä tuloverotuksessa elinkeinoverolain mukaisesti vai todellisen tuloksen sijasta tonnistoverolain nojalla. Tonnistoverolakiin liittyen kirjanpitolautakunnalta tiedusteltiin kolmea seikkaa:
• Miten tilinpäätökseen tulee merkitä tonnistoverotukseen siirryttäessä ennen tähän veroon siirtymistä syntynyt poistoero ja siihen liittyvä laskennallinen verovelka?
• Miten tilinpäätökseen tulee merkitä tonnistoverokauden aikana uusien alusten hankinnan myötä tapahtuva aiemman laskennallisen verovelan pieneneminen?
• Onko tilinpäätökseen merkittävä laskennallinen verovelka tonnistoverokauden aikana, kun kirjanpitovelvollinen ei tee poistoja verotuksessa, vaan poistoja seurataan ainoastaan laskennallisesti sen selvittämiseksi, mitkä olivat käyttöomaisuuden (kirjanpidossa pysyvien vastaavien) alkuarvot siirryttäessä mahdollisesti tulevaisuudessa takaisin tuloverotukseen?
Verovelan osalta kirjanpitolautakunta vastasi, että lähtökohtaisesti yleisiin tilinpäätösperiaatteisiin kuuluva varovaisuus edellyttää laskennallisen verovelan merkitsemistä taseeseen. Jos kertynyttä poistoeroa tuloutetaan myöhemmissä tilinpäätöksissä, tilikauden tuloutus ei saa olla suurempi kuin asianomaisen tilikauden suunnitelman mukainen poisto.
Tonnistoverokauden aikana uusien alusten hankinnan yhteydessä verohuojennusmenettelystä aiheutuva verovelan pienentyminen esitetään suoriteperiaatteen mukaisesti tuloslaskelmassa sen tilikauden verovelan vähennyksenä, jonka kuluessa verolainsäädännössä määritelty verovelan väheneminen toteutuu.
Tonnistoverokauden aikana ei aiheudu laskennallista verovelkaa. Tämän vuoksi sitä ei tule myöskään kirjata. Jos kirjanpitovelvollinen siirtyy takaisin tuloverotukseen, tonnistoverotuksen piirissä olleen omaisuuserän osalta taseeseen merkityn kirjanpitoarvon ja verotuksellisen arvon välille muodostuu yleensä ero. Kysymyksessä on veronalainen väliaikainen ero, josta saattaa syntyä myöhempinä tilikausina verotettavaa tuloa. Väliaikaisen verotuksellisen eron perusteella laskettu veron määrä kirjataan yhtäältä tuloslaskelmassa tuloveroksi ja toisaalta taseessa sen tilikauden laskennalliseksi verovelaksi, minkä aikana kirjanpitovelvollinen siirtyy takaisin tuloverotuksen piiriin.