Kiinteistöveron kirjanpitokäsittely ­rakennushankkeen toteuttamis­aikana

Kirjanpitolautakunnalta pyydettiin lausuntoa kiinteistöveron jaksottamisesta rakennusaikaiseen kirjanpitoon rakennushankkeen toteuttamisaikana.

Yhtiön perustamisen yhteydessä kiinteistöyhtiölle on valittu hallitus perustajan toimesta ja henkilöstöstä. Hallituksen toimesta laadittujen rakennussuunnitelmien perusteella on valittu urakoitsija toteuttamaan rakennushanketta, jolle on haettu rakennuslupa lokakuussa 2014. Tontti on yhtiön hallinnassa vuokra­sopimuksen nojalla. Yhtiön omistaman rakennuksen rakennustyö käynnistyi välittömästi rakennusluvan myöntämisen jälkeen. Rakennushankkeen valmiusaste 31.12.2014 on ollut 40 prosenttia. Käyttöönottotarkastus suoritettiin kesäkuussa 2015. Sen jälkeen osakkeenomistajat ovat vastanneet yhtiön käyttö- ja pääomakustannuksista. Yhtiön ylimääräinen yhtiökokous valitsi lokakuussa 2015 yhtiölle uuden hallituksen, joka on vastannut yhtiön hallinnosta kesäkuun 2015 käyttöönottotarkastuksesta lukien. Tilikausi on kalenterivuosi. Yhtiölle on laadittu välitilinpäätös ajalle 1.1.–18.6.2015, josta puuttuu tuloslaskelma. Vuonna 2015 maksuunpantu kiinteistöveron määrä on 5 201 euroa. Yhtiön kirjanpidossa rakennushankkeeseen liittyvänä kustannuksena ajalta 1.1.–18.6.2015 kiinteistöveroa on merkitty 2 427 euroa ja toiminta-aikaiseen kirjanpitoon ajalle 19.6.–31.12.2015 kiinteistöveroa on merkitty 2 774 euroa.

Hakija esitti neljä vaihtoehtoa ja tiedusteli kirjanpitolautakunnalta, onko  

1. kiinteistövero kokonaisuudessaan kirjattava kyseessä olevan yhtiön rakennusaikaiseen kirjanpitoon, kun huomioidaan, että veron peruste on määräytynyt 31.12.2014 
2. kiinteistövero kirjattava maksu­perusteisesti kiinteistöveron maksupäivien mukaisesti
3. kiinteistövero jaettavissa, kuten se on yhtiön vuoden 2015 tilinpäätöksessä tehty 
4. kiinteistövero kokonaisuudessaan kirjattava yhtiön osakasaikaiseen vastuuseen ja kirjanpitoon, mikä asiallisesti on alkanut vasta 19.6.2015. 

Kirjanpitolautakunta totesi kannanottonsa lähtökohtana olevan, että hakemusasiassa rakennuttaja ja kiinteistön myöhempi omistaja sekä hallinnoija ovat yksi ja sama oikeushenkilö, eli kyse on niin sanotusta perustajaurakoinnista. Rakennusaikaisessa kirjanpidossa on noudatettava kirjanpitolainsäädännön vaatimuksia. Tämä koskee myös ASOYL 2:23 §:n tarkoittamaa rakennusaikaista välitilinpäätöstä, joten esimerkiksi tavanomaiset menojen jaksottamista koskevat periaatteet ovat voimassa.

KPL 5:1 §:n mukaan tuotoista vähennetään kuluina ne menot, joista ei todennäköisesti enää kerry niitä vastaavaa tuloa, samoin kuin menetykset. Kiinteistö­vero on vastikkeilla katettava meno, joka ei asunto-osakkeen omistajan näkökulmasta poikkea muista juoksevista menoista. Sekin tulee katettavaksi tilikauden aikana perittävillä vastikkeilla. Veron maksu- taikka määräytymisajankohta ei ole merkityksellinen vastikkeen suuruuden tai perimisen kannalta.

Kun asunto-osake myydään tai muuten luovutetaan, uusi omistaja suorittaa osana vastiketta osuutensa kiinteistö­veron määrästä. Tätä vastaavasti kirjanpitolautakunta katsoi, että kiinteistöveron jaksottaminen ajan kulumisen perusteella toteuttaa perustajaurakoinnissa hyvän kirjan­pitotavan mukaista meno tulon kohdalle -periaatetta. Tällöin kiinteistön ajallinen luovutushetki ei sattumanvaraisesti vaikuta ensimmäisellä tilikaudella osakkailta perittävän vastikkeen määrään. Lautakunnalla ei ole huomauttamista hakijan soveltamasta kiinteistöveron jaksottamiseen rakennusaikaisen tilikauden pituuden perusteella. Hakemuksessa vaihtoehtona 3 kuvattu menettely on kirjanpidon yleisten jaksottamissäännösten mukainen ja noudattaa siten hyvää kirjanpitotapaa. Lautakunta totesi vielä, että silloin, kun kiinteistöveron määrä ei ole olennainen, hyvä kirjanpito­tapa toteutuu, vaikka kiinteistöveroa ei jaksotettaisi kuvatulla tavalla