Käyttöomaisuus-osakkeiden – taseen pysyvissä vastaavissa esitettävien rahoitusvälineiden – käypään arvoon arvostamista koskeva kysymys (Kila 2023/2053)
Hakija pyytää lausuntoa siitä, voiko yritys kirjanpitolain perusteella tilinpäätöstä laatiessaan merkitä käypään arvoon taseen pysyviin vastaaviin kuuluvat arvopaperit ja muut sijoitukset, joilla on markkinanoteeraus.
Epäselvyys asiassa pohjautuu kaiketi Kilan heti kirjanpitolain muutoksen jälkeen vuoden 2016 alussa antamaan lausuntoon 1950, jossa todettiin käyvän arvon menettelyn soveltuvan vain rahoitusomaisuuteen. Sittemmin lausuntoa täydennettiin ja todettiin, että käypään arvoon arvostamista tulee voida soveltaa siitä riippumatta, missä tase-erässä sen kohde esitetään. Tämä täydennys tehtiin sen jälkeen, kun Kila oli antanut lausunnon 2016/1961 lausuntopyyntöön, jossa kysyttiin, onko edelleen kirjanpitolain päivityksen jälkeen mahdollista käyttää taseen pysyviin vastaaviin kirjatun sijoitusomaisuuden markkina-arvon esittämisessä käyvän arvon rahastoa. Tätä lausuntopyyntöä käsiteltäessä Kila totesi, että käyvän arvon menettely on noudatettavissa kaikissa tase-erissä. Samoin siinä todettiin, että vastakirjaus käyvän arvon rahastoon on edelleen mahdollinen.
Lausunnossa 2023/2053 Kila toteaakin, ettei kirjanpitolain näkökulmasta ole estettä käyttää pysyviin vastaaviin merkittyjen arvopaperien ja rahoitusvälineiden arvostamisessa ja markkina-arvon esittämisessä käyvän arvon rahastoa. Käyvän arvon menettelyä voidaan kuitenkin käyttää ainoastaan sellaisiin arvopapereihin ja rahoitusvälineisiin, joihin se soveltuu. Menettelyä sovelletaan tällöin yhtäläisesti kaikkiin tällaisiin kirjanpitovelvollisen taseeseen merkittyihin arvopapereihin ja johdonmukaisesti tilikaudesta toiseen. Kila muistuttaa myös lausunnosta 2031/2022, jonka mukaan käypään arvoon arvostaminen ei sovellu kapitalisaatiosopimukseen.
