Avustusten myöntämiseen järjestöille liittyvistä kysymyksistä (2017/ 2021)

Lausunto 2017/2021 poikkeaa Kilan vakiolausunnoista siinä, että sitä pyytää valtiovarainministeriön järjestöjaosto, jonka tehtävänä on selvittää, miten rahapeli­tuotoista valtionavustuksia järjestöille myöntävien ministeriöiden valtionavustuskäytäntöjä voitaisiin yhden­mukaistaa. Selvityksen tarkoituksena on antaa suositus, joka yhtenäistää tulojen ja varallisuuden käsittelyä keskenään samankaltaisissa tapauksissa.

Lausuntopyyntö perustuu siihen havaintoon, että järjestöjen kirjanpito- ja tilinpäätösratkaisut voivat olla hyvinkin erilaisia ja tilinpäätösten tulkinta siten vaikeaa sen osalta, miten saatuja avustuksia on käytetty. Samoin avustuksia myöntävillä tahoilla voi olla toisistaan poikkeavia avustuskäytäntöjä.

Lausuntopyyntö keskittyy varsinkin kahteen seikkaan, ­toisaalta varainhankinnan ja varsinaisen toiminnan tulojen jakamiseen järjestön tuloslaskelmassa ja toisaalta vapaaehtoistyön ja lahjoitusten käsittelyyn kirjanpidossa (lausuntopyynnössä näitä kutsutaan järjestön toimintansa tueksi maksutta ilman vastasuorituksen vaatimusta saamiksi resursseiksi).

Annetussa lausunnossa Kila toteaa, että lausunto on annettu nimenomaan ohjeistuksen laatimisen tueksi, eikä se siten ole KPL 2:1 §:n mukainen hyvän kirjanpitotavan ohjaus kirjanpitovelvollisille. On tietysti täysin kannatettavaa, että järjestöjen kirjanpitoratkaisut saadaan mahdollisimman yhden­mukaisiksi ja läpinäkyviksi. Kuitenkin järjestöjen toiminta voi olla hyvinkin toisistaan poikkeavaa, jolloin se, että tilinpäätöksestä käy selkeästi ilmi, mitä, mistä, mihin, miksi ja paljonko tuotot, kulut, rahoituskulut ja investoinnit ovat tilikaudella olleet – ei niinkään se seikka, millä tavalla eri erät on ryhmitelty tilinpäätöksen rakenteessa.

Varainhankinnan ja varsinaisen toiminnan tuottojen osalta Kila esittää seuraavaa:

Edellä esitettyyn viitaten kirjanpitolautakunta ehdottaa Järjestöjaoksen harkittavaksi seuraavia vaihtoehtoja menettelyjen tehostamiseksi:

Julkisyhteisön ja avustusta saavan järjestön välisessä suhteessa
1) Edellytettäisiin, että avustuksensaaja laatii itselleen ­kuvauksen tulojen ja menojen käsittelystä alla esitettyyn ryhmittelyyn nähden oman toimintansa tarkoituksen perusteella ja sen mukaisesti laatii yksityiskohtaiset kirjausohjeet itselleen:
a.    varsinainen toiminta
b.    varainhankinta
c.    sijoitus- ja rahoitustoiminta
d.    liiketoiminta

2) Edellytettäisiin 1) kohdassa tarkoitetun kuvauksen toimittamista julkisyhteisölle avustuksen myöntämisen ehtona.

Jäsenistölle ja muille sidosryhmille julkisessa tilinpäätösinformaatiossa
3) Edellytettäisiin yksityiskohtaista ja perusteltua kuvausta tilinpäätöksen laatimisperiaatteissa (KPA 3:2a § ja PMA 3:1 §) siitä, mitä eriä tilinpäätöksessä on merkitty edellä 1) kohdassa tarkoitettuihin ryhmiin.

4) Arvioitaisiin mahdollisuutta edellyttää avustuksen ehtona toimintakertomuksessa tai liitetietona esitettäväksi yksityiskohtaisempia avustusten käyttöä koskevia seikkoja läpi­näkyvyyden lisäämiseksi.

Muissa toimissa
5) Arvioitaisiin mahdollisuutta edellyttää tilintarkastajan lausuvan avustuksen saajan toimeksiannosta – lakimääräiseen tilintarkastukseen nähden erillisesti – siitä, onko yleisiä avustusehtoja noudatettu annetun tilinpäätösinformaation osalta sekä mahdollista tarvetta erikseen lausua avustuksen ehtojen toteutumisesta julkisyhteisölle.

Jäsenmaksujen osalta Kila viittaa lausunnossa KILA 1633/2000 esitettyyn seikkaan, että lähtökohtaisesti sellaiset yhdistyksen toiminnan luonteesta johtuvista syistä jäsenmaksuiksi nimetyt maksut, jotka suoritetaan vastikkeena varsinaisen toiminnan suoritteista, ovat luonteeltaan Varsinaisen toiminnan tuottoja. Käytännössä useimmissa yhdistyksissä jäsenmaksut antavat oikeuden osallistua yhdistyksen toimintaan ja usein ne ovat jopa kannatusluonteisia ilman varsinaista osallistumista. Tällöin lienee selvää, että kyseessä on varainhankinnan erä. Osallistumisesta yhdistyksen eri aktiviteetteihin maksetaan sitten osallistumismaksu. Mutta ennen kuin ratkaistaan jäsenmaksun paikka tuloslaskelmassa, on kirjanpitäjän perehdyttävä sen perusteeseen. Kyseessä voi olla lausunnon 1633/2000 tapainen korvaus saaduista tuotteista tai palveluista.

Lahjoitusten osalta Kila toteaa, että kun on kyse vastikkeettomasti saatujen hyödykkeiden kirjanpidosta, ei niiden vastaanottaminen tule merkityksi kirjanpitoon, koska niillä ei ole KPL 4:5 §:ssä tarkoitettua hankintamenoa. Mikäli lahjoitus on aineellinen tai aineeton hyödyke, joka tulisi vastikkeellisesti hankittuna kirjata pysyviin vastaaviin, on kuitenkin huolehdittava, että siitä syntyy merkintä esimerkiksi tase-erittelyihin, jotta järjestön omaisuuden seuranta on ajan tasalla. Toimintakertomuksessa on lisäksi mahdollista antaa tietoja vapaaehtoistoiminnan ja lahjojen vaikutuksesta toimintaan. Jos yhdistys ei laadi toimintakertomusta, lienee parasta esittää tiedot lahjoituksesta liite­tietojen olennaisina tilikauden aikaisina tapahtumina.

Esitettävistä tiedoista Kila esittää seuraavaa:

Jotta menettelyt tällaisten tietojen antamisessa muodostuisivat yhdenmukaisiksi, tulisivat lautakunnan käsityksen mukaan ainakin seuraavat seikat ratkaistaviksi ohjeistuksessa:

i.  Miten tehdyn työn määrä muunnetaan – ottaen huomioon myös työn laatu ja vaativuus –  yhteismitalliseksi mitattavaksi suureeksi, kuten henkilötyövuosiksi, -kuukausiksi tai -päiviksi?
ii.  Millaista dokumentaatiota työn seuranta edellyttää, kuinka tämä toteutetaan luotettavasti?
iii. Miten vastaanotettujen hyödykkeiden hankinta-arvot määritetään ja mitä niistä raportoidaan?
iv.  Mikä on muun vastaanotetun vastikkeettoman avun ­käyvän arvon määrittämisen menettely?
v.  Jos asianomainen toiminta on muun rahoitustuen perustana, tulee tietojen raportoinnille asettaa erityinen luotettavuusvaatimus – tämä edellyttää dokumentointi- ja seuranta­menettelyjä, jotka on voitava varmentaa ulkopuolisen ­toimesta.
vi. Avustuksen saajan vastuu tietojen paikkansapitävyydestä – tarvittaessa on kyettävä todentamaan raportoidut toimet; järjestelmän ei tule olla altis manipulaatiolle.
vii. Tilintarkastajan mahdolliset tehtävät näiden tietojen ­varmentamisessa.

Tällä linjauksellaan lahjoitusten käsittelystä Kila tuntuu ottavan etäisyyttä lausuntoonsa 1328/1995, jonka mukaan saatu mökkilahjoitus olisi kirjattava ”Per käyttöomaisuus an tuotot”. Perusteena tälle oli, että lopputuloksen tilinpäätöksessä tulee olla yhtäläinen sen kanssa, jos olisi saatu rahaa ja tällä rahalla olisi hankittu mökki. Toisaalta oikean ja riittävän kuvan välittyminen taseesta puolsi aiemmassa lausunnossa tätä näkemystä.

Vaikka tässä lausunnossa on vasta annettu työkaluja valtiovarainministeriön järjestöjaostolle ohjeistuksen laatimista varten, kannattaa näihin ehdotuksiin paneutua, jos työpöydällä on avustuksia saavien järjestöjen kirjanpitoja.