Alkoholiveron käsittelystä tuloslaskelmassa (Kila 2022/2033)
Lausunnon hakija on todennut, että Suomessa alkoholiveroa käsitellään tuloslaskelmassa kahdella toisistaan poikkeavalla tavalla ja vertailukelpoisuuden saavuttamiseksi pyytää yksilöityä lausuntoa alkoholiveron esittämisestä tuloslaskelmassa. Osin panimo- ja virvoitusjuoma-alalla noudatetaan Kilan lausunnon 2005/1761 mukaista menettelyä. Kyseisessä lausunnossa Kila lausui jäteveron esittämisestä tuloslaskelmassa ja totesi, että koska jätevero ei ollut KPL 4 luvun 1 § mukainen liikevaihdosta vähennettävä välittömästi myynnin määrään perustuva vero, tulee edelleen veloitettu jätevero sisällyttää liikevaihtoon ja vähentää liiketoiminnan muuna kuluna. Toisaalta noudatetaan nettomenettelyä, jossa alkoholivero netotetaan liikevaihdosta, eikä sitä silloin esitetä tuloslaskelmalla kuluna. Kun alan liikevaihto on noin 1 000 miljoonaa euroa ja se kerrytti noin 864 miljoonaa euroa alkoholiveroa, on tuloslaskelman esittämistavalla olennainen merkitys alan yrityksiä vertailtaessa. Lausunnon pyytäjä toteaa omana kantanaan asiaan, että koska alkoholivero ei perustu myynnin määrään, vaan juoman laatuun, etyylialkoholipitoisuuteen ja litramääriin, ei sitä pitäisi netottaa liikevaihdosta.
Lausuntonsa alussa Kila kertaa kirjanpitolain 4 luvun 1 §:n liikevaihdon määritelmän ja 3 luvun 2 §:n oikean ja riittävän kuvan määritelmän. Lisäksi lainataan kirjanpitoasetuksen 1 luvun 9 §:ää, jossa todetaan, että tuloslaskelmaa ja tasetta saa täydentää välisummilla ja uusilla erillä, jotka eivät sisällöltään kuulu tuloslaskelma- ja tasekaavojen nimikkeisiin. Tämä kuitenkin sillä edellytyksellä, ettei oikea ja riittävä kuva menettelystä vaarannu.
Kila kertaa myös aiemmin mainitun lausunnon 2005/1761jäteveron käsittelystä tuloslaskelmassa. Kila toteaa myös lausunnon hakijan esittämän ongelman alkoholiveron käsittelystä tuloslaskelmassa osin brutto- ja osin nettomenettelyllä.
Yhtenäistääkseen alkoholiveron käsittelyä Kila muodostaa asiasta kannanoton, jonka avainsanoja ovat läpikulkuerät, kansallinen ja kansainvälinen vertailukelpoisuus, olennaisuus ja eri tilikausien vertailukelpoisuus. Kila toteaa, että alkoholivero on läpikulkuerän luonteinen tulonsiirto veronsaajalle ja sen netottaminen antaa oikean kuvan kyseisen kirjanpitovelvollisen itse aikaansaamasta myyntivolyymistä. Tällöin ei mahdolliset kansalliset verokantamuutokset tai eri maiden poikkeavat verotasot vaikeuta vertailua, vaan päästään vertailemaan yrityksien oman toiminnan aikaansaamaa myyntivolyymiä.
Kila katsoo siten nettoperiaatteen olevan hyvän kirjanpitotavan mukainen menettely käsiteltäessä alkoholiveroa tuloslaskelmassa. Silloin, kun alkoholiveron määrä on olennainen, sen tulee kuitenkin ilmetä tilinpäätöksestä. Tämä voidaan toteuttaa liitetietona tai lisäämällä tuloslaskelmaan liikevaihdon yläpuolelle rivit Bruttotuotot ja sen alapuolelle vähentävänä rivinä Valmisteverot, joiden erotuksena saadaan Liikevaihto. Olennaista alkoholiveron määrää kantavan kirjanpitovelvollisen on noudatettava nettokäsittelyä, eikä se voi enää soveltaa Kilan lausuntoa 2005/1761.
Mikäli alkoholiveron määrä on olennaista vähäisempi, voi kirjanpitovelvollinen kuitenkin halutessaan noudattaa lausunnossa 2005/1761 kuvattua bruttokäsittelyä. Tällöin alkoholivero sisältyy liikevaihtoon ja vähennetään tuloslaskelmassa liiketoiminnan muuna kuluna.
Koska alkoholiveron esittämiseen on edelleen sekä brutto- että nettomenettely ja nettomenettelyä voi soveltaa joko antamalla alkoholiveron määrästä liitetiedon tai muokkaamalla tuloslaskelmakaavaa, on tilinpäätöksen laatimisperiaatteissa kuvattava siinä sovellettu menettely.
