Aikaisempiin tilikausiin liittyvät riitautetut myyntisaamiset, poikkeuslupahakemus tilinpäätöksen jälkikäteiseen muuttamiseen
Elinkeinonharjoittaja pyysi kirjanpitolautakunnalta ohjetta epäselvien myyntisaamiserien merkitsemisestä kirjanpitoon. Puheena olevia eriä oli syntynyt viiden vuoden aikana ja ne perustuivat siivouspalveluiden virheellisiin mitoituksiin, virheellisiin tuntihintoihin sekä yhteistyöosapuolelta vaadittaviin vahingonkorvauksiin. Hakijan asiakkaat ja yhteistyökumppanit olivat riitauttaneet hakijan vaatimukset. Puheena olevia saatavia hakija ei ollut merkinnyt kirjanpitoonsa tuloiksi ja saataviksi niille tilikausille, jolloin palvelu oli toimitettu. Lisäksi hakija pyysi poikkeuslupaa siihen, että se saisi tehdä tilinpäätökseensä tarpeellisia muutoksia riita-asioiden ratkeamisen jälkeen.
Tulot merkitään kirjanpitoon suoriteperusteisesti viimeistään tilinpäätöstä laadittaessa. Lähes kaikkiin saamisiin liittyy jonkinasteista epävarmuutta. Tavanomaisten saatavien käsittelyssä voidaan noudattaa seuraavan taulukon osoittamaa ajattelutapaa. Siinä on esitetty neljä eri saamisen (ja kääntäen luottotappion) realisoitumisen todennäköisyyttä kuvaavaa vaihtoehtoa.
Realisoitumisen todennäköisyys
Perustellusti varma (95–100 %)
Ei vastainen tapahtuma, kirjataan kuluksi
Todennäköinen (50–95%)
Kirjataan kuluksi, jos määrä voidaan kohtuudella arvioida, muussa tapauksessa ilm. liitetietona
Mahdollinen, ei todennäk. (5–50 %)
Ilmoitetaan liitetietona
Epätodennäköinen (0–5 %)
Ei ilmoiteta liitetietona
Lausuntopyynnössä on kysymys epätavanomaisista saamisista. Viime kädessä tuomioistuin ratkaisee, onko hakija oikeutettu kyseiseen saamiseen. Kysytyt saamiset ovat luonteeltaan poikkeuksellisia, ja niiden kohdalla korostuu tilinpäätöksen yleisiin periaatteisiin kuuluvan varovaisuuden vaatimus (KPL 3:3.1 § kohta 3). Kirjanpitolautakunta katsoikin, että puheena olevien poikkeuksellisten saamisten esittäminen (ja sitä vastaava tulouttaminen) on mahdollista ainoastaan, jos saaminen on perustellusti varma. Ellei erä ole perustellusti varma, sitä ei saa esittää tilikauden tulona ja saamisena. Siitä tulee esittää liitetieto, jos oikean ja riittävän kuvan vaatimus sitä edellyttää; asiaan vaikuttaa erityisesti se, onko saaminen määrältään olennainen kirjanpitovelvollisen olosuhteet huomioon ottaen.
Saamisen todennäköisyyttä arvioidaan tapauskohtaisesti kokonaisharkintana. Harkinnassa tulee ottaa objektiivisesti huomioon kunkin tilanteen erityispiirteet. Todennäköisyyttä arvioidaan viimeistään tilinpäätöstä laadittaessa. Arvio perustuu kirjanpitovelvollisella olevaan parhaaseen tietoon tilinpäätöksen laatimisajankohtana. Kirjanpitovelvollisen tulee kyetä todentamaan arviossaan käyttämänsä perusteet. Tästä syystä ne on syytä dokumentoida kirjanpitoon laadittavalle tositteelle. Aikaisemmat arviot päättyneellä tai sitä edeltäneillä tilikausilla eivät tällöin sellaisinaan päde.
Saamisen riitauttaminen ei sinänsä ratkaise saamisen todennäköisyyttä, vaan edellä sanottu harkinta. Siltä osin kuin kirjauksia tehdään edellisiltä tilikausilta puuttuvien tulojen tai menojen osalta, ne merkitään tase-erään Edellisten tilikausien voitto/tappio. Oikean ja riittävän kuvan vaatimuksen toteuttamiseksi liitetietona on esitettävä eriteltynä aikaisempien tilikausien virheiden oikaisuista aiheutuvat muutokset omaan pääomaan. Kirjanpitolautakunta suosittelee, että arvostusperiaatteet sisällytettäisiin myös tase-erittelyihin.
Koska kirjanpitovelvollinen haki poikkeuslupaa muutosten tekemiseksi jo tilikauden tilinpäätökseen sen jälkeen, kun tilinpäätöksen olisi tullut olla jo valmis, kirjanpitolautakunta ei myöntänyt hakijalle sen pyytämää poikkeuslupaa tilinpäätöksen laatimisajan pidentämiselle (ilman laatimisajan pidentämistä muutoksia tilinpäätökseen ei ole mahdollista tehdä).
