Rekisterimerkintärikos horjuttaa luotettavuutta
Korkein oikeus on antanut ennakkoratkaisun KKO 2018:24. Asiassa arvioitiin, oliko A syyllistynyt kahteen RL 16:7.1:n 2 kohdassa tarkoitettuun rekisterimerkintärikokseen ja sitä, oliko A saanut rekisterimerkintärikoksilla menetetyksi tuomittavaa hyötyä.
RL 16:7.1:n mukaan joka 1) aiheuttaakseen oikeudellisesti merkityksellisen virheen viranomaisen pitämään yleiseen rekisteriin antaa rekisteriä pitävälle viranomaiselle väärän tiedon tai 2) hankkiakseen itselleen tai toiselle hyötyä taikka toista vahingoittaakseen käyttää hyväkseen 1 kohdassa tarkoitetulla tavalla aiheutettua virhettä, on tuomittava rekisterimerkintärikoksesta sakkoon tai vankeuteen enintään kolmeksi vuodeksi.
A:n oli ilmoittanut kaupparekisteriin totuudenvastaisesti eräät henkilöt kahden kommandiittiyhtiön vastuunalaisiksi yhtiömiehiksi. A oli myöntänyt harjoittaneensa tosiasiassa elinkeinotoimintaa eli rakennus- ja siivoustyötä kommandiittiyhtiöiden nimissä, joissa hän ei ole ollut vastuuasemassa, koska hän ei olisi voinut harjoittaa liiketoimintaa omissa nimissään luottokelvottomuutensa vuoksi. A oli kuitenkin todennut, että kommandiittiyhtiöissä oli harjoitettu laillista ja mitään lupaa edellyttämätöntä elinkeinotoimintaa. Lisäksi A totesi, että rekisterimerkintärikos ei myöskään ole välittömästi tuottanut hyötyä A:lle. A:n yksityisnostot kommandiittiyhtiöistä ovat tulleet mahdolliseksi, kun kommandiittiyhtiöt ovat myyneet palveluja, suorittaneet tilatut palvelut ja saaneet niistä maksun. A:n nostot yhtiöistä puolestaan perustuivat hänen työsuoritukseensa yhtiöille.
Korkein oikeus totesi, että sovellettavan rikostunnusmerkistön sanamuoto viittaa pikemminkin rekisterissä olevan virheen konkreettiseen hyväksikäyttöön kuin siihen, että riittävää olisi, jos virhe yleisesti edistää kyseistä toimintaa. Tulkinta, jonka mukaan liiketoiminnan harjoittamista kommandiittiyhtiöissä voitaisiin yleisesti pitää kyseisen kaupparekisterissä olevan virheen hyväksikäyttämisenä laajentaisi rikostunnusmerkistöä tavalla, joka olisi vastoin rikosoikeuden laillisuusperiaatteeseen perustuvaa epätäsmällisyyskieltoa.
Kaupparekisteriin merkitsemisen johdosta virheelliset tiedot ovat tulleet julkisiksi ja yleisesti saataville. Liike-elämässä kaupparekisteritietoja käytetään yleisesti mahdollisten sopimuskumppaneiden taustatietojen tarkistamiseksi. Nyt käsiteltävässä asiassa kommandiittiyhtiöiden asiakkaat ovat olleet lähinnä taloyhtiöitä. Maallikoista koostuvien hallitusten johtamat taloyhtiöt eivät välttämättä samassa määrin kuin liike-elämän ammattilaisten johtamat yhtiöt tarkista liikekumppaniensa taustatietoja, esimerkiksi kaupparekisteritietoja. Asiassa ei ole esitetty selvitystä siitä, että kommandiittiyhtiöiden tietoja olisi tosiasiassa tarkistettu kaupparekisteristä.
Rekisterimerkintärikosta koskevan säännöksen tarkoituksena on rekisterin tietojen luotettavuuden ja totuudenmukaisuuden turvaaminen.
Rekisterimerkintärikosta koskevan säännöksen tarkoituksena on rekisterin tietojen luotettavuuden ja totuudenmukaisuuden turvaaminen. Velkojien etua velallisen sellaisilta teoilta, joilla velallinen aiheuttaa maksukyvyttömäksi tulemisensa tai oleellisesti pahentaa maksukyvyttömyyttään, suojataan sen sijaan velallisen rikoksia koskevilla säännöksillä. Verorikoksia koskevilla säännöksillä pyritään puolestaan ennen kaikkea suojaamaan verotulojen lainmukaista kertymistä. A:n kommandiittiyhtiöistä tekemien yksityisottojen määrällä ei siksi ole merkitystä rekisterimerkintärikoksen tunnusmerkistön täyttymistä arvioitaessa.
Näillä perusteilla Korkein oikeus katsoi, että A:n liiketoiminnan harjoittamisessa kommandiittiyhtiöissä ei ole kysymys väärän rekisterimerkinnän hyväksikäyttämisestä RL 16:7.1:n 2 kohdassa tarkoitetulla tavalla. Korkein oikeus hylkäsi tältä osin syytteet ja katsoi, että A:n syyksi jäävästä kahdesta RL 16:7:1:n 1 kohdassa tarkoitetusta rekisterimerkintärikoksesta ei ole aiheutunut A:lle sellaista rikoshyötyä, joka tulisi tuomita valtiolle menetetyksi.