KKO syytesidonnaisuudesta

Korkein oikeus on antanut mielenkiintoisen ratkaisun 2014:81, joka liittyi syytesidonnaisuuteen. Juridinen periaate tarkoittaa sitä, että syytettyä ei voida tuomita muusta kuin mistä hänelle on vaadittu rangaistusta.

Syyttäjän rangaistusvaatimuksen teonkuvauksen mukaan A oli MP Oy -nimisen yhtiön tosiasiallista määräysvaltaa käyttäneenä yhdessä yhtiön toisen edustajan kanssa hankkiakseen itselleen tai toiselle oikeudetonta taloudellista hyötyä. A oli erehdyttänyt Oy IBM Ab:n henkilökuntaa tai erehdystä hyväksikäyttäen saanut sen tekemään suullisen sopimuksen MP:n kanssa Espoon kaupungin vanhojen tietokoneiden poisnoutamisesta ja blancottamisesta tai Espoon kaupunki, IBM ja MP olivat sopineet MP:n osallistumisesta edellä mainittuun järjestelyyn salaamalla MP:n maksukyvyttömyyden ja sen, ettei heillä ollut tarkoitustakaan maksaa MP:n noutamista ja eteenpäin myymistä tietokoneista. Syytteessä on tarkemmin kuvattu tapahtumainkulkua. Teonkuvaus on saanut sisältönsä siten, että syyttäjä oli käräjäoikeuden pääkäsittelyssä tarkistanut syytettä. 

Syyte oli perustunut teonkuvaukseen. Hovioikeus katsoi erehdyttämisen tapahtuneen, mutta katsonut sen tapahtuneen vasta sopimusjärjestelyn ollessa jo käynnissä syksyllä 2004. Hovioikeu­den mukaan tällä menettelyllä A on saanut IBM:n pysymään mukana sopimusjärjestelyssä, ja hovioikeus on tämän vuoksi katsonut tekoajaksi syytteessä kuvattua lyhyemmän tekoajan.

IBM on käräjäoikeudessa ja hovioikeudessa tuonut esiin, että erehdyttäminen ei ollut koskenut pelkästään neuvotteluvaihetta, vaan myös laitteiden noutojen käynnistämisen jälkeistä aikaa. IBM:n esittämän mukaan MP oli pitkittänyt noutojen jatkumista ja lisännyt vahinkojen aiheutumista salaamalla myös noutojen käynnissä ollessa sen, ettei se ollut kyennyt tai ettei sillä ollut tarkoitustakaan maksaa noutamistaan laitteista. Syytteen teon­kuvausta ei kuitenkaan ollut tarkistettu tältä osin.

KKO totesi, että asianosaisen on tehtävä syytteen tarkistaminen niin selvästi, että muut asian­osaiset ja tuomioistuin ymmärtävät teonkuvausta muutetun tai tarkistetun. Mikäli sisältö jää epäselväksi, tuomioistuimen on prosessinjohtotoimin selvennettävä asiaa. Syytteen teonkuvauksessa erehdyksen vallassa suoritettuna määräämistoimena vedottiin sopimussuhteen solmimiseen tai MP:n osallistumiseen Espoon kaupungin ja IBM:n väliseen järjestelyyn. IBM on sekä käräjäoikeudessa että hovioikeudessa tuonut esiin, että erehdyttäminen on koskenut myös noutojen käynnistymisen jälkeistä aikaa, mutta tätä menettelyä ei ole lisätty syytteen teonkuvaukseen eikä tähän ole rangaistusvaatimuksen tueksi nimenomaisesti vedottu. Käräjäoikeudessa kirjattu syyttäjän tekemä syytteen tarkistaminenkin viittaa selvästi erehdyttämiseen sopimusta tehtäessä tai yhteistyöstä sovittaessa.

KKO totesi, että syytesidonnaisuuden perimmäisenä tarkoituksena on turvata vastaajan puolustautumismahdollisuudet. Hovioikeuden syyksilukeminen on perustunut erehdyttämiseen vasta sopimussuhteen aikana. Kysymys olisi siten petoksen tunnusmerkistön täyttymisen kannalta epätavanomaisesta soveltamistilanteesta, jossa merkitystä voisi olla muun ohella sillä, millä tavalla olosuhteet ovat sopimuksen tekemisen jälkeen muuttuneet. Tämä edellyttää vastaajalta erilaista puolustautumista kuin syytteessä kuvattu petosrikokselle tyypillinen tekotapa, joka perustuu erehdyttämiseen sopimusta solmittaessa. Kun hovioikeus on tuominnut A:n törkeästä petoksesta katsoen erehdyttämisen tapahtuneen vasta viimeistään siinä vaiheessa, kun yhtiö oli myyty Viroon, ja A:n tuolloin erehdyttämällä saaneen IBM:n pysymään sopimusjärjestelyssä, hovioikeus on tuominnut A:n teosta, joka ei ole sisältynyt syytteen teonkuvaukseen. KKO katsoi hovioikeuden tuominneen A:n muusta teosta kuin mistä hänelle oli vaadittu rangaistusta. Tämän vuoksi syyte törkeästä petoksesta hylättiin. 

Harri Vento 
OTT, asianajaja