Työvoiman luovutus sosiaalihuoltopalvelun suorittamiseksi (KHO H3580/2022)
KHO antoi 9.12.2022 julkaisemattoman päätöksen, jossa se vahvisti, että sosiaalialan ammatillisen työvoiman antaminen toisen sosiaalihuoltopalvelua tuottavan yhtiön käyttöön katsotaan arvonlisäverolliseksi työvoiman vuokraukseksi.
KHO:n päätös
Tapauksessa kyseessä olleen yhtiön tarkoituksena oli täyttää tarpeen mukaan toisen konserniyhtiön ylläpitämän sosiaalihuollon toimintayksikön henkilöstömitoitus. Konserniin kuului kymmeniä yhtiöitä, jotka harjoittivat arvonlisäverotonta sosiaalihuoltotoimintaa. Kukin konserniyhtiö operoi yhtä tai useampaa toimintayksikköä, esimerkiksi hoivakotia. Yksiköstä vastaava konserniyhtiö haki yksityisen sosiaalihuollon palvelun antajan lupaa ympärivuorokautiselle toiminnalle Sosiaali- ja terveysalan lupa- ja valvontavirasto Valviralta tai aluehallintovirastoilta.
Sosiaalialan toimintayksiköiltä vaaditaan muun ohella tiettyjen hoitajamitoitusten täyttymistä. Henkilöstöresurssien ja toiminnan asianmukaisuuden ja tehokkuuden varmistamiseksi eri konserniyhtiöiden välillä saattoi tämän vuoksi olla tarpeen sopia sosiaalihuollon palvelujen tuottamisesta alihankintana konserniyhtiöiden välillä. Tällöin kyseessä ollut yhtiö teki sopimuksen toisen konserniyhtiön kanssa siitä, että yhtiö tuotti alihankintana sosiaalihuoltopalveluja kyseiselle toimintayksikölle sen kulloisenkin tarpeen mukaisesti siten, että toimintayksiköltä vaadittu henkilöstömitoitus täyttyi.
KHO katsoi päätöksessään, että edellä kuvatulla tavalla järjestettynä yhtiön toiselle konserniyhtiölle myymässä palvelussa oli kysymys työvoiman vuokrauksena pidettävästä yhtiön henkilöstön luovuttamisesta konserniyhtiön käyttöön eikä sosiaalihuoltopalvelujen suorituksesta. Näin ollen ja kun yhtiön työvoiman vuokraus ei ollut myöskään sosiaaliviranomaisten valvomaa toimintaa, sosiaalialan ammatillisen työvoiman antamista ostajana olevan sosiaalihuoltopalvelua tuottavan toisen konserniyhtiön käyttöön ei ollut pidettävä arvonlisäverolaissa tai -direktiivissä tarkoitettuna verosta vapautettuna sosiaalihuoltona. Yhtiön oli siten suoritettava arvonlisäveroa kyseisen palvelun myynnistä toiselle konserniyhtiölle.
KHO:n linjauksen mukaan asiassa ei ollut merkitystä sillä, että työvoiman luovuttanut yhtiö oli merkitty Valviran ja aluehallintovirastojen ylläpitämään Valveri-rekisteriin yksityisenä sosiaali- ja terveydenhuollon palvelujen tuottajana ja että yhtiö tuotti palveluja toisen yrityksen operoimalle toimintayksikölle rekisteröidyllä laillistetulla ammattihenkilöstöllään. Työvoiman luovutus oli siis arvonlisäverollista, vaikka yhtiö oli lupaviranomaisen valvoma, sen henkilöstö suoritti sosiaalihuollon palveluja suoraan sosiaalihuollon tarpeessa oleville, yhtiöllä oli sosiaalihuoltopalvelujen verottomuuden edellytyksenä oleva omavalvontasuunnitelma eikä yhtiö käytännössä edes voinut saada nimenomaista lupaa toisen konserniyhtiön operoimaan toimintayksikköön, koska toimilupa on yksikkökohtainen ja se oli jo merkitty sille konserniyhtiölle, jonka alaisuudessa toimintayksikkö oli.
Työvoiman luovutuksen arvonlisäverotus
Työvoiman vuokraus on pääsääntöisesti arvonlisäverollista liiketoiminnan muodossa harjoitettuna. Poikkeuksen tähän muodostaa kuitenkin terveydenhuollon ammattihenkilöiden työvoiman luovuttaminen terveyden- ja sairaanhoitopalvelujen suorittamista varten, joka voi oikeuskäytännössä vahvistettujen edellytysten täyttyessä olla arvonlisäverotonta terveyden- ja sairaanhoitopalvelua (kts. KHO 2013:39 ja Verohallinnon ohje Terveyden- ja sairaanhoidon arvonlisäverotus). Terveydenhoitopalveluja koskeva poikkeus ei kuitenkaan koske sosiaalihuoltopalveluja, vaan työvoiman luovuttaminen sosiaalihuoltoalalla ei ole arvonlisäverotonta sosiaalihuoltopalvelun myyntiä. KHO on vahvistanut tämän tulkinnan jo aiemmin päätöksessään KHO 2016:101.
Työvoiman luovuttamista ei katsota arvonlisäverottomaksi sosiaalihuolloksi, vaikka luovutettava työvoima olisi terveydenhuollon ammattihenkilöiden työvoimaa, jos työvoima luovutetaan sosiaalihuoltopalvelujen suorittamista varten. Verohallinnon juuri päivitetyn ohjeen Sosiaalihuoltopalvelujen arvonlisäverotus (2.1.2023) mukaan terveydenhuollon ammattihenkilöiden toimenkuvaan voi kuulua sosiaalihuollon palvelujen suorittamisen ohella myös joitain pienimuotoisia terveydenhuollon palveluja kuten lääkkeiden jakamista ja verenpaineen mittaamista. Jos terveydenhuollon ammattihenkilöiden työvoima luovutetaan kuitenkin pääasiallisesti sosiaalihuollon palvelujen suorittamista varten, kyse on arvonlisäverollisen palvelun myynnistä.
KHO:n vahvistama tiukka tulkinta on tärkeää huomioida siirrettäessä työvoimaa sosiaalihuollon toimintayksiköiden välillä, jos yksiköitä operoi eri verovelvollinen. Työvoiman luovutuksesta suoritettava arvonlisävero ei puolestaan ole yksityiselle palvelun ostajalle normaalisti vähennyskelpoinen, kun palvelu ostetaan arvonlisäverotonta sosiaalihuoltopalvelua varten.
