Tilan vuokraus lisäpalvelujen ohella (KHO:2020:99)
KHO antoi 24.9.2020 merkittävän niin sanottuja yhteistoimistopalveluja koskevan vuosikirjaratkaisun KHO:2020:99. Ratkaisun merkitystä korostaa se, että KHO tulkitsi toiminnan alv-käsittelyä ratkaisussaan osin toisin kuin Verohallinto aiemmin tänä vuonna antamassaan ohjeessa.
Kyseisessä tapauksessa A Oy tarjosi ensinnäkin yhteistoimistopalveluja, joissa asiakas voi varata käyttöönsä yhden tai useamman joko nimetyn tai nimeämättömän työpisteen avotilassa. Nimeämättömän työpisteen voi varata joko päivä- tai kuukausimaksua vastaan ja nimetyn työpisteen kuukausimaksua vastaan. Työpisteen käyttöoikeuden lisäksi palveluihin sisältyivät muun muassa palveluvastaavan palvelut, turvallisuus- ja järjestelypalvelut, siivouspalvelut, internet-/WiFi-yhteys, tulostus- ja kopiointipalvelut, kahvi ja tee, WC- ja suihkutilat, puhelinkopit sekä ilta- ja aamiais- ja muita tapahtumia.
Osaan palveluista sisältyi myös henkilökohtaisten tavaroiden säilytys sekä postiosoite ja -lokero. KHO ei muuttanut KVL:n ennakkoratkaisua, jonka mukaan palvelut muodostivat yhden jakamattoman kokonaisuuden, josta oli suoritettava arvonlisäveroa AVL 1 §:n nojalla. Kyseessä ei siis tältä osin KHO:n tulkinnan mukaan ollut AVL 27 §:n mukainen kiinteistön käyttöoikeuden luovutus.
A Oy tarjosi myös palvelua, jossa asiakas sai käyttöönsä kalustetun ja lukollisen toimiston sekä lisäksi edellä mainitut palvelut. Tällaista lukollisen toimistotilan antamista käyttöön oli KHO:n mukaan pidettävä AVL 27 §:ssä tarkoitettuna kiinteistön käyttöoikeuden luovutuksena. Palvelukokonaisuuden katsottiin muodostavan yhden jakamattoman taloudellisen suorituksen, jossa pääsuoritteena oli kiinteistön käyttöoikeuden luovuttaminen ja muut palvelut olivat asiakkaan keino käyttää tätä pääasiallista palvelua parhaissa mahdollisissa olosuhteissa.
Näin ollen palvelua oli kokonaisuudessaan pidettävä AVL 27 §:ssä tarkoitettuna kiinteistön käyttöoikeuden luovutuksena, joten sekä Veronsaajien oikeudenvalvontayksikön että A Oy:n valitukset hylättiin. Käyttöoikeuden luovutuksesta on mahdollista hakeutua verovelvolliseksi AVL 30 §:n mukaisten edellytysten täyttyessä.
Verohallinto antoi 10.3.2020 ohjeen Hakeutuminen arvonlisäverovelvolliseksi kiinteistön käyttöoikeuden luovuttamisesta, johon oli lisätty uutena aiheena ohjeistus koskien tilan luovutuksia lisäpalvelujen ohella. Ohjeen mukaan tilojen vuokraukseen liittyvät lisäpalvelut voivat vaikuttaa alv-käsittelyyn. Kun vuokraukseen vuokrasopimuksen perusteella liittyvät oheispalvelut, kuten yhteiset sosiaalitilat, yhteinen ajanvarausjärjestelmä, mainostus, näkyvyys internet-sivuilla, kassajärjestelmän käyttö, siivous ja vartiointi, muodostavat merkittävän osan palvelukokonaisuudesta, sopimuksen pääasiallinen tarkoitus ei ohjeen mukaan ole tilan luovuttaminen vaan monitahoisempi palvelun luovutus.
Tällöin myös tilavuokrasta suoritetaan arvonlisäveroa AVL 1 §:n perusteella yleisen verokannan mukaan eli kyseessä ei ole hakeutumistilanne. Ohje ei sisällä yhtä, hyvinvointikeskusta koskevaa esimerkkiä lukuun ottamatta tarkempaa ohjeistusta siitä, miten rajanveto käytännössä tehdään.
Verohallinnon maaliskuinen ohjeistus ei vastaa KHO:n ratkaisua kalustetun ja lukollisen toimiston ja lisäpalveluiden luovutuksen osalta. Verohallinto onkin hiljattain ilmoittanut KHO:n ratkaisun muuttavan verotuskäytäntöä ja että ohjetta tullaan siksi jälleen päivittämään. KHO:n ratkaisun perusteella alv-käsittelyä määritettäessä olennaista siis on, onko kyseessä tila, johon vain vuokralaisella on muut pois sulkeva tilan hallintaoikeus, vai yhteiskäyttötila.
KHO:n ratkaisu on mielenkiintoinen laajemminkin, sillä KHO sovelsi tilanteessa varsin laajasti niin sanottua liittymisperiaatetta, vaikka toimiston vuokrasopimukseen sisältyi laaja kirjo erilaisia lisäpalveluja.
Liittymisperiaatteen soveltamisesta on tulossa erillinen artikkeli Tilisanomien numeroon 1/2021.
