KHO 3.9.2001 T 2036

20.8.2011

Yhtiön maksamat työntekijän muuttokustannukset, jotka aiheutuivat yhtiön saksalaisen tytäryhtiön palveluksessa olleen työntekijän siirtymisestä yhtiön palvelukseen Suomeen, olivat yhtiölle arvonlisäverotuksessa vähennyskelvottomia työntekijän yksityiseen kulutukseen liittyvinä kustannuksina.

Yhtiön maksamaa korvausta ei siis voitu pitää yrityksen verollisen liiketoiminnan kustannuksena, vaan muuttokustannukset katsottiin työntekijän yksityiseen kulutukseen liittyviksi ja sillä perusteella vähennyskelvottomiksi. Toisenlainenkin ratkaisu olisi voinut olla perusteltavissa siksi, että muutto ulkomaille tapahtuu usein työnantajan ehdotuksesta tai jopa määräyksestä, joten kyseessä ei ole aivan tavanomainen yksityisluonteinen kulutus.

Kaikki Matkakulut eivät vähennyskelpoisia

Kaikki matkakulut eivät ole yritykselle vähennyskelpoisia. Arvonlisäverolain 114 § 2 kohdan mukaan verovelvollisen tai hänen henkilökuntansa asunnon ja työpaikan väliseen kuljetukseen liittyvistä tavaroista ja palveluista ei saa tehdä vähennystä. Työmatkat ovat siis arvonlisäverotuksessa työntekijän yksityistä kulutusta. Vähennysoikeutta ei ole vaikka työaika alkaisi tai päättyisi sellaiseen aikaan, jolloin julkinen liikenne ei kulje.