KHO 2008:6 Erilajiset osakesarjat ja osinkotulo

20.8.2011
seppo
Seppo Penttilä

Taustaa

Kaikki osakkeet tuottavat osakeyhtiössä yhtäläiset oikeudet. Yhtiöjärjestyksessä voidaan kuitenkin määrätä, että yhtiössä on tai voi olla oikeuksiltaan tai velvollisuuksiltaan toisistaan poikkeavia osakkeita. Yhtiöjärjestyksessä voidaan esimerkiksi määrätä, että erilaisilla osakkeilla on erilainen oikeus osinkoon. Se, että erilajisille osakkeille maksetaan osinkoa toisistaan poikkeavalla tavalla, on vanhastaan ollut verotuksellisesti täysin hyväksyttävää. Osinko verotetaan osinkona ja sillä siisti.

Viime vuosina erilajisiin osakkeisiin ja niille maksettaviin osinkoihin on tullut uusia piirteitä. Kysymys on siitä, kuinka pitkälle osakkeiden erilajistamisessa osinko-oikeuden osalta voidaan mennä siihen suuntaan, että kunkin osakkaan saama osinko tosiasiallisesti heijastelee osakkaan yhtiön hyväksi tekemää työpanosta. Kysymys on noussut julkisuuteen erityisesti erilaisten ammatinharjoittajien perustamien osakeyhtiöiden jakamien osinkojen osalta.

Tapaus

Hakijoiden tarkoitus oli perustaa lääkäritoimintaa harjoittava osakeyhtiö. Lääkärit merkitsivät yhtiön osakkeet joko itse tai omistamansa holdingyhtiön kautta. Perustettavan yhtiön osakkeet jakautuivat kantaosakesarjaan ja useisiin vastaanotto-osakesarjoihin. Jokaiselle toimintaan mukaan tulevalle lääkärille oli yhtiössä oma vastaanotto-osakesarja.

Yhtiöjärjestyksen määräyksen mukaan kunkin vastaanotto- ja kantaosakesarjan oikeus yhtiön varoihin määräytyi asianomaisen osakesarjan toimintatuloksen ja aikaisemmilta vuosilta jakamattomien toimintatulosten yhteismäärän mukaan. Kantaosakesarjan toimintatulos laskettiin hallinnointitoiminnosta ja kunkin vastaanotto-osakesarjan toimintatulos laskettiin kyseisestä vastaanottotoiminnosta. Yhtiöjärjestyksen mukaan yhtiön laskentatoimi oli hoidettava siten, että kutakin osakesarjaa vastaava toimintatulos oli todennettavissa. Kun osingon peruste oli määrätty yhtiöjärjestyksessä eikä osakkailla ollut harkintavaltaa osingonjaon kohdistumisessa osakesarjojen kesken, yhtiön jakama osinko katsottiin, lainsäädännön nykytila huomioon ottaen, veronalaiseksi osinkotuloksi, joka verotetaan osingonsaajasta riippuen siten kuin tuloverolaissa ja elinkeinotulon verottamisesta annetussa laissa säädetään.

Kommentti

Esillä olleessa tapauksessa jokaisella toiminnassa mukana olevalla lääkärillä oli oman vastaanotto-osakesarja. Kun yhtiön laskentatoimi oli järjestetty siten, että kunkin osakesarjan toimintatulos oli todennettavissa, järjestelmä mahdollisti sen, että osakkaille voitiin maksaa osinkoa sen mukaisesti, miten kukin osakas oli tuottamiensa palveluiden kautta myötävaikuttanut yhtiön tuloksen syntymiseen. Pitkälle eriytetty, kunkin osakkaan oman toiminnan tulokseen perustuva osakesarjakohtainen yhtiön varojen jakaminen tuli KHO:ssa hyväksytyksi ja saajan kannalta kysymyksessä oli siis osinko. Lopputulokseen vaikuttanut keskeinen tekijä on ollut se, että osingon peruste on määrätty yhtiöjärjestyksessä siten, että osakkailla ei ole harkintavaltaa osingonjaon kohdistumisessa osakesarjojen kesken. Ratkaisu on syntynyt äänestyksen jälkeen. KHO:n vähemmistö katsoi, että verotuksellisesti kysymys on henkilökohtaisesta työstä saadusta korvauksesta, johon ei sovelleta osinkoa koskevia säännöksiä.

Erilajisille osakkeille jaettujen osinkojen verotuksellinen luonne on ollut esillä myös Turun hallinto-oikeuden ratkaisussa 11.10.2007 t. 07/0718/3. Tapauksen tosiseikat ovat olleet KHO:n ratkaisusta hieman poikkeavat. Hallinto-oikeus katsoi, että osakesarjojen osakaskohtaisen toimintatulosten perusteella jaettavan tulon käsitteleminen osinkoja koskevien säännösten mukaan ei yhtiöjärjestyksen ja yhtiön tosiasiallisen toiminnan perusteella vastannut asian varsinaista luonnetta ja tarkoitusta. Hallinto-oikeus sovelsi siis veron kiertämistä koskevaa VML 28 §:ää. Huomionarvoista ratkaisussa on mm. tässä se, että osakastyöntekijät olivat nostaneet yhtiöstä palkkaa, jonka hallinto-oikeuden vähemmistön mukaan ei ollut väitettykään olleen työpanokseen nähden liian pieni. Tästä huolimatta hallinto-oikeuden enemmistö päätyi siihen, että osakesarjakohtaisen toimintatuloksen perusteella jaettu tulo ei ollut osinkoa. Ratkaisusta on vireillä jatkovalitus KHO:ssa.

Osakesarjakohtaisen osingonjaon ohella KHO:n ratkaisussa 2008:6 on toinen huomionarvoinen piirre. Lääkärit tulivat omistamaan osinkoa jakavan lääkäriyhtiön (A Oy) osakkeet holdingyhtiöiden välityksellä. Kun lääkäri tulee mukaan A Oy:n toimintaan, A Oy myy lääkärille holdingyhtiön osakekannan. Samalla A Oy tarjoaa holdingyhtiön merkittäväksi vastikkeetta tai vastikkeellisesti omia, esim. vastaanottosarjan osakkeita. Lääkärillä on mahdollisuus myös suoraan omistaa A Oy:n osakkeita.

Holdingyhtiörakenne kuitenkin mahdollistaa sen, että A Oy:n jakama osinko menee toiselle osakeyhtiölle, jolle se on EVL 6a ja TVL 33d.4 §:ien säännökset huomioon ottaen verovapaata tuloa. Jos holdingyhtiön osakkeet omistava lääkäri sitten nostaa tulon holdingyhtiöstään osinkona, se tulee tällöin verotetuksi normaalien osinkoverotusta koskevien säännösten mukaisesti. Osinko voi siis olla osin verovapaata tuloa, osin ansiotuloa ja joskus ehkä myös veronalaista pääomatuloa. Ainakin alkuvaiheessa holdingyhtiöiden nettovarallisuudet lienevät varsin pieniä. Näin ollen tulon nostaminen holdingyhtiöstä osinkona johtaa tässä vaiheessa ansiotulona verottamiseen.

Kuten edellä on todettu, osakesarjakohtaisen osingonjaon hyväksyminen ei sinänsä merkinnyt uutta linjausta. Holdingyhtiörakenteen hyväksyminenkään ei ollut uutuus, sillä sellainen on jo hyväksytty aikaisemmin asianajotoimintaa koskeneessa ratkaisussa KHO 4.7.2001 t. 1564. KHO:n nyt tekemässä ratkaisussa vanhat linjaukset yhdistyivät selkeällä tavalla. Huomattava on myös se, että jo aikaisemmin on Verohallituksen ohjeistuksessa (Verohallituksen ohje 206/345/2007 ”Uuden osakeyhtiölain vaikutuksia verotukseen”) todettu nimenomaan lääkärikeskusyhtiöihin viitaten, että riittävän yksiselitteiseen yhtiöjärjestyksen määräykseen perustuvaa osingonjakoa ei voida pitää veron kiertämisenä. Vastaava linjaus on nähtävissä myös valtiovarainministeriön työryhmämuistiossa 4/2006, Verotus, tilinpäätös ja yhtiöoikeus.

KHO:n ratkaisu on saanut runsaasti julkisuutta ja voi sanoa, että se on ollut tunteita herättävä. KHO:n päätöksessä kuitenkin myös huomautetaan siitä, että ”lainsäädännön nykytila huomioon ottaen” tulo esillä olleessa tapauksessa verotetaan normaalien osinkoverotusta koskevien säännösten mukaisesti. Verosuunnittelijan on toiminnassaan aina syytä ottaa huomioon myös lainsäädännön muuttumisriski. Tämä riski lienee syytä muistaa erityisesti, jos suunnittelupöydällä on ratkaisun KHO 2008:6 mukaisten yhtiöjärjestysmääräysten ja holdingyhtiörakenteiden hahmottelu.

KHO:n ratkaisu koski yhtiöjärjestyksen määräyksen mukaista osingonjakoa. OYL 13:6.4 huomioon ottaen osakkeenomistajat voivat päättää yksimielisesti jakaa osinkoa myös muussa kuin omistusosuuksien tai yhtiöjärjestyksen määräysten osoittamassa suhteessa. KHO:n ratkaisu ei miltään osin koskenut tällaista ns. suosivaa osingonjakoa.

Ratkaisut: yritysverotusUusimmat Artikkelit
Katso kaikki