CTA Paikka

Taloushallinnon työ ja tulevaisuus: Näkökulma numeroista laajempaan asiakasymmärrykseen

Tietotekniikan eteneminen ei poista taloushallinnon töitä, mutta toimiala muuttuu. Yritysten täytyy kehittää liiketoimintamallejaan, alan ammattilaisten uudistaa osaamistaan. Tulevaisuudessa tarvitaan vahvan taloushallinto-osaamisen lisäksi tietotekniikan ja vuorovaikutuksen taitoja sekä kykyä ymmärtää ja hallita muutosta.
26.8.2021 Vesa Ville Mattila Kuva iStock

Taloushallintoalan ja sitä tukevan teknologian kehittyminen merkitsee monia uusia asioita ja mahdollisuuksia.

Hienoinkaan teknologia ei sellaisenaan ole hyödyllistä ilman sen ­käytölle asetettavaa päämäärää ja tavoiteltavaa loppu­tulosta. Oleellista on myös miettiä, ­miten rutiinien ja manuaalisen työn väheneminen vaikuttaa toimintaan. Automatiikka ja robotiikka voidaan valjastaa asiakkaan ja yhä opastavamman palvelun hyväksi.

Ruotsalaisen konsulttiyhtiö Björn Lundénin toimitusjohtaja Ulf Bokelund Svensson puhuu aarrearkun avaamisesta, kun taloushallinnon raportointi saadaan siirrettyä eilisestä reaaliaikaan ja edelleen ennusteiden tekemiseen.

Mutta mistä näkee, onko toiminnan kehittämisestä hyötyä asiakkaalle?

Yleisen asiakaskokemuksen lisäksi taloushallinnon yritysten kannattaa kysyä asiakkaidensa näkemyksiä tarjottujen ­palveluiden arvosta, saavutettavuudesta ja hinnasta. Saattaa ilmetä, että lisäpalvelut ovat jo nyt syrjäyttämässä peruskirjanpitoa talous­hallinnon liiketoiminnan ytimestä.

Työyhteisön oppimiskyky menestystekijänä

Taloushallinnon palvelualan toimintaa määrittelee kolme toisiinsa punoutuvaa tekijää: liiketoiminta, osaajat ja teknologia.

Saranen Consultingin Business ­Manager Kirsi Havu rohkaisee sekä alan ammattilaisia että yrityksiä miettimään, millä ­keinoin ne pystyvät tarjoamaan lisäarvoa asiakkailleen. On tarkasteltava omia taitoja, ­taloushallinnon osaamistarpeita ja ­näiden suhdetta toisiinsa. Asiaosaamisen lisäksi talous­hallintoalalla työskentelevien tulee ­entistä enemmän tietää tietotekniikasta, yhteistyöstä ja vuorovaikutuksesta.

Terve uteliaisuus maailmaa ja työympäristöä kohtaan ohjaa oppimaan lisää ja muuttumaan, ratkaisemaan uusia haasteita ja sietämään paineita. Jatkuvan menestymisen kannalta ratkaisevaksi tekijäksi saattaa silti nousta työyhteisön kyky oppia. Alalla ei enää olla valmiita, vaan jatkuvasti oppimassa uutta. Luovaan prosessiin tempaava strateginen oppiminen korvaa vähitellen strategista johtamista ja muutosjohtamista.

Visma Solutionsin kanavamyynnin johtaja Jarkko Iitiä ­puhuu uudesta roolien mukaisesta asiantuntijuudesta, joka syntyy automaation myötä.

Teknologian vääjäämättömän ­vyörytyksen rinnalla kannattaa muistaa myös se, että empatiassa ja vuorovaikutuksessa me ­ihmiset olemme ylivoimaisia. Puhutaan ­tilanneälystä eli tilanteeseen sopivasta tietoisesta toiminnasta. ­Numeroiden pohjalta voi proaktiivisesti tehdä toimenpide-ehdotuksia, mutta asiakkaiden syvällisimmät ja haasteellisimmat tarpeet selviävät keskustelemalla ja kuuntelemalla.

Asiakkaiden syvällisimmät ja haasteellisimmat tarpeet selviävät keskustelemalla ja kuuntelemalla.

Tekoäly on työpari

Vuonna 1979 julkaistu Visicalcin oli ensimmäinen henkilökohtaiselle tietokoneelle ­kehitetty taulukkolaskentaohjelma. Seuraavan ohjelmistosukupolven suosikiksi kohosi Microsoft Excel. Nyt taloushallinnon maailmaa muovaavat algoritmit ja tekoäly (Artificial Intelligence = AI).

Ostolaskujen käsittelystä itseohjautuvan automaation avulla on jo kokemuksia. Automaatio voidaan toteuttaa automatisoimalla joko tietojen täyttö tai laskujen käsittely. Kumpikaan ei vähennä kirjanpitäjän tarvetta, vaan auttaa häntä keskittymään asiakkaan auttamiseen ja asiakassuhteen ylläpitoon.

Myös manuaalista ja monivaiheista palkanlaskennan prosessia pystytään suoraviivaistamaan. Uuden sukupolven palkanlaskentaohjelmassa käyttäjä tai ohjelmisto tuo kerran perustiedot järjestelmään.

Järjestelmä muun muassa laskee palkat, ­tarkistaa tiedot ja verokortit, tekee ilmoitukset tulo­rekisteriin ja lähettää palkkalaskelmat. ­Ohjelma on rakennettu avoimen järjestelmän päälle, mikä mahdollistaa integraatiot myös muihin asiakkaan järjestelmiin.

Monipuolisuudestaan huolimatta automaatio ja digitalisaatio ovat kuitenkin vain työkaluja töiden nopeuttamiseksi. Vasta ­ihmisten ja tietotekniikan hyvin suunniteltu ja toteutettu yhteistyö mahdollistaa molempien parhaiden puolien hyödyntämisen.

Asiaosaamisen lisäksi talous­hallintoalalla työskentelevien tulee ­entistä enemmän tietää tietotekniikasta, ­yhteistyöstä ja vuorovaikutuksesta.
– Saranen Consultingin Business ­Manager Kirsi Havu

Kysymällä kohti liiketoiminnan ydintä

On entistä tärkeämpää ymmärtää asiakkaan liiketoiminta numeroiden takaa. Mitä asiakas tekee, kenelle, miksi? Mistä asiakas saa tuloja, mistä menot muodostuvat, kuinka kumpaankin voi vaikuttaa?

Vastausten jälkeen taloushallinto pääsee pureutumaan myös oman liiketoimintansa ytimeen. Miten taloushallinto voisi mahdollisimman tehokkaasti tukea asiakasta, mitä pystyttäisiin tekemään yhdessä paremmin?

Lastenkirjailija ja kuvittaja Linda Liukas toivoo alalle uteliaita ihmisiä, jotka tekoälyn tukemana haluavat ennakkoluulottomasti kysyä toisenlaisiakin kysymyksiä.

– Taloushallinnon taidot yhdistettynä ­ohjelmointikykyyn olisi monelle hieno yhdistelmä. Ohjelmointi on kuin värikynä tai ongelmanratkaisun työkalu, jonka avulla kokeneet kirjanpitäjät voisivat lähteä hakemaan uusia ratkaisuja.

Linda Liukas: kokeilemalla oppii

Omaa tulevaa työnkuvaa rakentamaan

Automaatio tekee tulevaisuuden talous­hallinnossa tilaa yhteistyölle ­asiakkaiden ja kollegoiden kanssa. Nyt on siis hyvä hetki miettiä osaamistarpeitaan ja ruveta ­rakentamaan tulevaa työnkuvaa.

Asiantuntijuus on aina arvossaan, vaikka sen sisältö kehittyy ja muuttuu. Asiaosaaminen ja vuorovaikutustaitojen lisäksi asiantuntijatyössä korostuvat itsensä kehittämisen ja itsensä johtamisen taidot. Ura yrityksissä saattaa edetä vertikaalisesti tai horisontaalisesti.

Rekrytoinneissa koulutustausta ei enää välttämättä nouse tärkeimmäksi kriteeriksi. Sen sijaan usein fokuksessa on työnhakijan suhtautuminen itsensä kehittämiseen. Onko hakijalla intoa ja motivaatiota elämänikäiseen oppimiseen?

Vastuu työuran aikaisesta koulutuksesta jakaantuu työntekijän ja työnantajan kesken. Yritykset eivät voi ulkoistaa kaikkea koulut­tamista, eikä toisaalta työntekijöiltä voi ­vaatia opiskelua vain omin voimin ja varoin. Molempien pitää priorisoida oppimista ­arkeen ja kalenteriin.

Taloushallinnon työ ja tulevaisuus – Alan suurin tapahtuma

Taloushallintoliitto järjesti toukokuussa 2021 vuosittaisen Taloushallinnon työ ja tulevaisuus -virtuaalitapahtuman. Artikkelin kommentit perustuvat tämän alansa suurimman tapahtuman puheenvuoroihin.

Taloushallinnon työ ja tulevaisuus -virtuaalitapahtuma järjestetään seuraavan kerran 6.5.2022.

KoulutusliiteUusimmat Artikkelit
Katso kaikki