Suomen Kuntaliitto ry:n Elinvoima ja talous -yksikön kehittämispäällikkö Marja-Liisa Ylitalon ensimmäinen ­työkokemus kuntatalouden puolella oli kirjan­pitäjän pesti. Sittemmin hän on toiminut myös kuntatalouden tilintarkastajana ja ­sisäisenä tarkastajana sekä kouluttajana.

Ylitalon mukaan kuntapuolella täytyy hallita isoja kokonaisuuksia. Esimerkiksi kirjanpitäjät eivät enää ole kirjausautomaatteja.

– Kuntatalous vaatii automatisoidun ­talousraportoinnin osaamista, kirjanpitolautakunnan kuntajaoston ohjeistusten ja lausuntojen seuraamista sekä rahoitus­perusteiden ymmärtämistä.

– On myös tunnettava kuntia koskeva erityislainsäädäntö, johon kuuluvat muun muassa kunta-, julkisuus- ja tietosuojalait.

Osallistumalla opit ja verkostoidut

Kuntatalouden tietojen ja taitojen ylläpitä­miseksi Ylitalo kehottaa kouluttautumaan ja seuraamaan säännöllisesti Suomen ­Kuntaliiton verkkoviestintää – mutta myös verkostoitumaan. Tulevaan voi varautua ja vaikuttaa pyrkimällä osallistumaan lain­valmistelutyöryhmien toimintaan.

– Kokemukseni mukaan parasta oman osaamisen kehittämistä koulutuksen ohella on osallistua alan toiminnan kehittämiseen. Erikoistumisen myötä myös monet verkostot avautuvat.

Yhdeksi suurimmaksi ­lähitulevaisuuden haasteeksi Ylitalo nostaa mahdollisen ­Sote-uudistuksen seurannaisvaikutuksineen. Kävipä soten suhteen niin tai näin, kuntatalouden ammattilaiset joka tapauksessa tarvitsevat entistä enemmän kykyä analysoida ja raportoida tietoa kuntapäättäjille.

– Mitä taloudenpidosta saatava tieto tarkoittaa käytännössä, kuinka se voi tukea kunnan päätöksentekoa?

Tulevaisuutta tekemässä

Pitkän linjan kirjanpitäjä ja ­taloushallinnon moniosaaja Satu Saarimaa perusti yrityksensä 10 vuotta sitten.

Tulevaisuuden Tilitoimistossaan (Tulevaisuus Oy) Saarimaa on sähköistänyt taloushallinnon rutiineja. Äskettäin yritys otti käyttöön WWF Green Office -ympäristöjärjestelmän ja Saarimaa aloitti opinnot tarjotakseen jatkossa uudenlaista tilitoimistopalvelua.

Saarimaan jo läpikäymään koulutuspolkuun mahtuu monenmoista.

– Valmistuttuani laskentamerkonomiksi syvensin täydennyskoulutuksessa kirjanpidon osaamistani.

– Ajantasakoulutusten lisäksi mielestäni kannattaa vähintään 10 vuoden ­välein suorittaa jokin suurempi opiskelukokonaisuus. Minulle sellaisia etappeja ovat olleet KLT-tutkinto, talouspäällikön tutkinto, myynnin ammattitutkinto ja Business Advisor -erikoisammattitutkinto.

Yritysneuvontaa psykofyysistä kokonaisuutta unohtamatta

Pitkäkestoista koulutusta Saarimaa kutsuu positiiviseksi pakotteeksi. Hän ei opiskele vain oppimisen ilosta, vaan parantaakseen palveluaan.

– Tulevaisuudessa menestyvän tilitoimiston pitää pystyä palvelemaan asiak­kaitaan entistä monipuolisemmin  ja ­syvällisemmin.

– Esimerkiksi yritysneuvoja tarkastelee asiakkaan lukuja sekä yleisten kannat­tavuusmittareiden että toimialavertailujen avulla. Hän auttaa yrittäjää ymmärtämään liiketoimintansa kustannusrakennetta, hahmottamaan parannuskohteita ja saavuttamaan toivottuja tavoitteita.

Saarimaa muistuttaa myös, että pk-yrittäjä on asiakkaana psykofyysinen kokonaisuus. Koska yrittäjän ja ­yrityksen symbioosi on vahva, taloushallintoalan ammattilaisten kannattaa vahvistaa kummankin hyvää tuloskuntoa.