Yhtiösopimus ja yhtiöjärjestys

Yleistä

Jos kaksi tai useampi henkilö harjoittaa vat yhteisesti elinkeinotoimintaa, lähes poikkeuksetta tällainen toiminta tapahtuu yhtiömuodossa. Toiminta perustuu asianosaisten väliseen sopimukseen. Sopijapuolten tarkoituksena voi olla, että he itse tai heidän edustajansa harjoittavat yhtiön puitteissa elinkeinoa ja mahdollisesti myös antavat varojaan yhtiölle tämän toiminnan mahdollistamiseksi taikka että he kaikki tai osa heistä osallistuu yhtiön toimintaan pelkästään sijoittamalla varojaan tarkoituksin saada niille tuottoa yhtiön harjoittaman elinkeinontoiminnan tuloksesta.

Jäljempänä käsittelen käytännössä keskeisempien yhtiöi-den eli avoimen yhtiön ja kommandiittiyhtiön yhtiösopimusta sekä osakeyhtiön yhtiöjärjestystä, joka on keskeinen osa osakeyhtiön perustamissopimusta. Osakeyhtiössä on laadittava perustamissopimus ja siihen sisältyvä yhtiöjärjestys silloinkin, kun tarkoituksena on, että osakeyhtiöllä on vain yksi osakkeenomistaja. Tällöin ei tosin yhtiöjärjestystä voida pitää sopimuksena tai sen osana. Osakeyhtiön ainoa osakkeenomistaja päättää – osakeyhtiölaissa (OYL) säädetyissä puitteissa – yksin perustamissopimuksen ja yhtiöjärjestyksen sisällöstä. Yhtiöjärjestyksen sisällöllä ei hänelle ole yleensä suurtakaan merkitystä yli sen, että yhtiöjärjestys täyttää laissa asetetut vaatimukset. Hän voi aina tarvittaessa muuttaa yhtiöjärjestystä, eikä hänen edes kaikissa tilanteissa tarvitse ottaa toiminnassaan huomioon yhtiöjärjestyksessä määrättyä.

Kirjallisuudessa on ns. malliyhtiösopimusten tai -yhtiöjärjestysten avulla saatavissa apua yhtiösopimusta tai yhtiöjärjestystä laadittaessa. Lisäksi Patentti- ja rekisterihallitus on laatinut yksityistä osakeyhtiötä varten malliyhtiöjärjestyksen. Varsinkin yhtiötä perustettaessa on kuitenkin otettava huomioon, että mallit on yleensä laadittu vain yksinkertaisia ja samalla keskimäärin yleisempiä tilanteita varten. Jokaista yhtiötä perustettaessa tulisi aina miettiä, mitkä malleissa olevat määräykset sopivat perustettavaan yhtiöön ja mitkä eivät, miten niistä on mahdollisesti poikettava ja onko vielä sellaisia tilanteita, joiden varalta on otettava muita määräyksiä yhtiösopimukseen tai yhtiöjärjestykseen. Mallit ovat toki usein erittäin hyödyllisiä mm. sen vuoksi, että niiden perusteella osataan kiinnittää usein huomiota sellaisiin seikkoihin, joita yhtiömiehet/osakkeenomistajat eivät ehkä olisi yhtiön perustamisvaiheessa tulleet ajatelleeksi. Huolellisuus ja asioi-den tarkka pohtiminen yhtiötä perustettaessa on tärkeää jo yksistään sen vuoksi, että yhtiösopimuksen tai yhtiöjärjestyksen järkeväkään muuttaminen ei myöhemmin enää ole ehkä syntyneiden erimielisyyksien tai joidenkin muiden syiden vuoksi mahdollista tai ei ainakaan helposti toteutettavissa.

Avoimen yhtiön ja kommandiittiyhtiön yhtiösopimus

Avoin yhtiö ja kommandiittiyhtiö syntyvät yhtiömiesten sopimuksella (yhtiösopimus). Yhtiön syntymisen kannalta yhtiön merkitseminen kaupparekisteriin ei ole ratkaisevaa, kuten se on osakeyhtiön osalta.

Yhtiösopimukselle ei ole laissa säädetty muotovaatimusta. Sopimus voidaan tehdä myös suullisesti. Oikeuskäytännön mukaan yhtiösopimus voi lisäksi syntyä myös konkludenttisesti eli ilman nimenomaista sopimusta esimerkiksi kahden henkilön ryhtyessä harjoittamaan elinkeinotoimintaa yhteiseen lukuun sen tarkemmin asiasta sopimatta. Käytännössä lienee verraten harvinaista, että avoin yhtiö tai kommandiittiyhtiö syntyy ilman kirjallista yhtiösopimusta.

Avoin yhtiö ja kommandiittiyhtiö on ilmoitettava kaupparekisteriin (perusilmoitus). Kaupparekisteri-ilmoitus edellyttää alkuperäisen kirjallisen yhtiösopimuksen liittämistä kaupparekisteri-ilmoitusasiakirjoihin. Näin ollen avointa yhtiötä tai kommandiittiyhtiötä ei saada merkityksi kaupparekisteriin, jos avoimen yhtiön tai kommandiittiyhtiön perustamisesta ei ole tehty kirjallista sopimusta tai kirjallisesta sopimuksesta puuttuu määräys sellaisista seikoista, joista laissa edellytetään mainittavan sopimuksessa mainittavan. Tämä ei kuitenkaan vaikuta jo syntyneen avoimen yhtiön tai kommandiittiyhtiön olemassaoloon. Sillä, että yhtiötä ei ilmoiteta ja merkitä kaupparekisteriin, saattaa kuitenkin olla yhtiömiehille haitallisia seurauksia.

Laissa avoimista yhtiöistä ja kommandiittiyhtiöistä (AKYL) säädetään näistä yhtiöistä. AKYL:ssa ei ole lähemmin säädetty, mistä seikoista näitä yhtiöitä koskevissa yhtiösopimuksissa on sovittava. Useimmat AKYL:n säännökset ovat sellaisia, että yhtiömiehet voivat poiketa niistä sopimalla toisin kuin AKYL:ssa säädetään. Tämä koskee varsinkin yhtiömiesten keskinäisiä suhteita. Sellaisista seikoista, joista yhtiömiehet eivät ole AKYL:n sallimissa puitteissa toisin sopineet, noudatetaan AKYL:ssa säädettyä.

Jotta avoin yhtiö ja kommandiittiyhtiö saataisiin merkityksi kaupparekisteriin, kirjallisen sopimuksen tulee sisältää vähintään ne määräykset, jotka yhtiösopimuksen osalta ovat edellytyksenä yhtiön merkitsemiselle kaupparekisteriin. Tällaisia sopimusmääräyksiä ovat 1) yhtiön toiminimi, 2) yhtiön toiminnan laatu (toimiala) ja 3) kunta, josta yhtiön toimintaa johdetaan (yhtiön kotipaikka).

Yhtiön toiminimellä tarkoitetaan nimeä, jota elinkeinonharjoittaja käyttää omassa liiketoiminnassaan. Avoimen yhtiön toiminimessä tulee olla sanat ”avoin yhtiö”, jollei yhtiömuoto muuten ilmene toiminimestä. Se ilmenee ”muuten” esimerkiksi, jos toiminimi on ”Mattinen & Jokinen”. Toiminimi osoittaa, että Mattinen ja Jokinen harjoittavat yhdessä elinkeinotoimintaa ja että heidän vastuutaan yhtiön velvoitteista ei ole rajoitettu, koska toiminimessä ei ole mainittu minkään muun oikeushenkilön tunnusta. Toiminimessä ei tarvitse ilmetä kaikkien yhtiömiesten nimeä tai kenenkään yhtiömiehen nimeä. Toiminimi voi olla myös esimerkiksi ”Avoin yhtiö Mattinen”, jolloin toisen yhtiömiehen Jokisen nimi ei näy toiminimestä, tai ”Avoin yhtiö Mutterinvalmistaja”.

Kommandiittiyhtiön toiminimessä tulee olla sanat ”kommandiittiyhtiö” tai sen yleisesti tunnettu lyhenne kuten ”ky”. Ruotsiksi avoimen yhtiön toiminimessä tulee olla sanat ”öppet bolag ” ja kommandiittiyhtiön toiminimessä sana ”kommanditbolag” tai sitä vastaava lyhennys ”kb”.

Avointa yhtiötä perustettaessa yhtiön toiminimessä ei saa olla muun henkilön kuin yhden tai useamman yhtiömiehen nimi. Kommandiittiyhtiötä perustettaessa yhtiön toiminimessä ei saa olla muun henkilön nimeä kuin henkilökohtaisesti vastuunalaisen yhtiömiehen. Toiminimessä ei tarvitse olla kenenkään vastuunalaisen yhtiömiehen nimeä.

Avoimen yhtiön yhtiömiehen ja kommandiittiyhtiön vastuunalaisen yhtiömiehen kuollessa tai erotessa voi toiminimessä säilyä aikaisempi henkilönimi toiminimilaissa lähemmin säädetyin edellytyksin.

Yhtiön kotipaikkaa ei voida määrätä muuksi kuin kunnaksi. Sitä ei voida määrätä kuntaa pienemmäksi eikä kuntaa suuremmaksi. Yhtiön kotipaikaksi ei voida määrätä esimerkiksi kaupunginosaa, kylää, kahta kuntaa tai lääniä. Yhtiön kotipaikaksi määrätään käytännön syistä yleensä se paikkakunta, missä yhtiön hallinto sijaitsee. Yhtiön kotipaikkamääräys määrää pääsääntöisesti esimerkiksi sen, missä tuomioistuimessa yhtiö on normaalisti velvollinen vastaamaan yhtiötä vastaan ajettavaan kanteeseen.

Yhtiön toimialalla tarkoitetaan sitä alaa, millä yhtiö toimii. Yhtiö voi toimia myös kahdella tai useammalla eri alalla. Näiden kaikkien on ilmettävä yhtiösopimuksen toimialaa koskevasta määräyksestä. Toimialamääräyksen tulee olla totuudellinen eli siihen tulee ottaa kaikki ne alat, joilla yhtiö toimii tai aikoo toimia. Toimialaa ei tule kirjoittaa kovin laveasti kuten esimerkiksi ”yleistoimiala tai kaikki laillinen liiketoiminta”, vaikka se sinänsä on sallittua. Erityisesti avoimessa yhtiös-sä ja kommandiittiyhtiössä tällainen toimiala on vaarallinen yhtiömiehen vastuuta ajatellen. Ryhtyypä yksi yhtiömies mihin tahansa ja millä alalla tahansa liiketoimiin, avoimen yhtiön muut yhtiömiehet ja kommandiittiyhtiössä vastuunalaiset yhtiömiehet ovat siitä vastuussa. Lisäksi laaja toimiala tai yleistoimiala voi vaikeuttaa yhtiön toiminimen rekisteröintiä. Yhtiön toiminimisuoja määräytyy viime kädessä yhtiön tosiasiallisen toiminnan perusteella eikä sen mukaan miten yhtiöjärjestyksessä on yhtiön toimiala määrätty.

Sopimuksessa on luonnollisesti mainittava myös yhtiömiehet ja sopimuksesta on ilmettävä myös sen laatu yhtiösopimuksena (esimerkiksi otsikko tai johdantoteksti). Yhtiömiehet saattavat ilmetä myös pelkästään siitä, ketkä sopimuskumppaneina allekirjoittavat yhtiösopimuksen. Sopimus on päivättävä. Sopimuksen solmiminen ei edellytä todistajien läsnäoloa tai mahdollisten todistajien allekirjoitusta sopimusasiakirjassa. Kommandiittiyhtiön yhtiösopimuksessa on lisäksi eriteltävä, ketkä yhtiömiehistä ovat vastuunalaisia ja ketkä äänettömiä sekä mainittava äänettömien yhtiömiesten omaisuuspanosten arvo euroissa ilmaistuna.

Edellä mainittujen määräysten lisäksi yhtiösopimusta laadittaessa on yleensä aiheellista sopia myös monista muistakin seikoista siitä huolimatta, että niistä mahdollisesti on säädetty AKYL:ssa sen varalta, että niistä ei ole muuta sovittu. Samalla tullaan kiinnittäneeksi huomiota siihen, mitkä seikat voidaan jättää sen varaan, mitä AKYL:ssa on säädetty, ja miltä osin on syytä sopia toisin. Avoimen yhtiön yhtiösopimuksessa tällaisia määräyksiä voivat olla esimerkiksi

1. yhtiön tilikausi,
2. jos halutaan poiketa siitä pääsäännöstä, että jokainen yhtiömies voi yksin kirjoittaa yhtiön toiminimen, on sovittava, kuka tai ketkä kirjoittavat toiminimen,
3. mahdolliset jonkin yhtiömiehen toimivallan rajoitukset,
4. yhtiömiesten mahdollinen panosvelvollisuus yhtiöön ja sen laatu (esimerkiksi työ- tai rahapanos ja viimeksi mainitusta sen määrä),
5. tehtävien jako yhtiömiesten välillä,
6. yhtiön tuottaman voiton tai tappion jakaminen yhtiömiesten kesken ja näihin liittyvät maksusuoritukset,
7. palkan maksaminen yhtiömiehille tai yksityisotot yhtiöstä,
8. yhtiömiesten oikeus tarkastaa toistensa toimia ja/tai tilintarkastus,
9. mahdollinen kilpailukielto yhtiöön nähden,
10. henkilökunnan palkkaaminen yhtiölle (esimerkiksi mahdollinen toimitusjohtaja) ja miten siitä päätetään,
11. yhtiöosuuden luovutus ja siihen mahdollisesti liittyvä toisen tai toisen yhtiömiehen oikeus lunastaa luovutettu osuus,
12. yhtiömiehen kuoleman, konkurssin tai velkasaneerauksen vaikutus ja
13. yhtiösuhteen päättyminen (esimerkiksi yhtiömiehen kuolema, tietyn määräajan kuluttua tai tietyn tarkoituksen täytyttyä sekä/taikka oikeus irtisanoa sopimus joko vapaasti tai tietyin edellytyksin ja irtisanomisaika).

Kommandiittiyhtiön yhtiösopimuksessa voi olla yleensä syytä sopia samoista seikoista kuin edellisessä kappaleessa on sanottu avoimesta yhtiöstä. Lisäksi on syytä mainita sopimuksessa äänettömälle yhtiömiehelle maksettava voitto-osuus (esimerkiksi tietyn määräinen korko sijoitetulle pääomalle, tietty kiinteä summa tai jokin muu peruste, jolloin sen laskentaperuste on määrättävä). Lisäksi on syytä sopia, saako äänetön yhtiömies siirtää osuutensa ilman toisten yhtiömiesten suostumusta vai ei.

Osakeyhtiön yhtiöjärjestys

Henkilöiden, jotka sopivat osakeyhtiön perustamisesta ja tulevina osakkeenomistajina allekirjoittavat perustamissopimuksen, on samalla sovittava osakeyhtiön yhtiöjärjestyksestä. Yhtiöjärjestys on sisällytettävä joko perustamissopimukseen tai otettava sen liitteeksi. Yhtiöjärjestys tulee laatia kirjallisesti. Osakkeenomistajat laativat joko itse yhtiöjärjestyksen joko itse tai laadituttavat sen niiden tavoitteiden mukaan, joita mitä he yhtiöjärjestykseltä edellyttävät. Yhtiöjärjestyksen tulee vähintään sisältää kaikki OYL:ssa sille säädetyt pakolliset määräykset.

Yhtiöjärjestyksessä on aina mainittava yhtiön: 1) toiminimi; jos yhtiö aikoo käyttää toiminimeään kaksi- tai useampikielisenä (ns. rinnakkaistoiminimi), toiminimen jokainen ilmaisu on mainittava yhtiöjärjestyksessä; 2) kotipaikkana oleva Suomen kunta; sekä 3) yhtiön toimiala.

Yksityisen osakeyhtiön toiminimessä tulee olla sana ”osakeyhtiö” tai sitä vastaava lyhennys ”oy”. Julkisen osakeyhtiön toiminimessä tulee olla sanat ”julkinen osakeyhtiö” tai sitä vastaava lyhennys ”oyj”. Ruotsinkielisen yksityisen osakeyhtiön toiminimessä tulee olla sana ”aktiebolag” tai sitä vastaava lyhennys ”ab” ja julkisen osakeyhtiön toiminimessä sanat ”publikt aktiebolag” tai sitä vastaava lyhennys ”abp”. Lisäksi kaupparekisterikäytännössä on hyväksytty, että yhtiön toiminimessä voi suomen- tai ruotsinkielisen lyhennyksen (yhtiömuodon tunnuksen) lisäksi olla myös muunkielisiä yhtiömuodon lyhenteitä (tunnuksia).

Se, mitä on edellä sanottu avoimen yhtiön ja kommandiittiyhtiön toiminimestä, kotipaikasta ja toimialasta, koskee vastaavasti soveltuvin osin osakeyhtiötä.

Jos yhtiön tilikaudesta ei ole määrätty perustamissopimuksessa, siitä on määrättävä yhtiöjärjestyksessä. Suositeltavaa on, että tilikaudesta määrätään yhtiöjärjestyksessä eikä perustamissopimuksessa, jolloin yhtiötä koskevat yleisimmät pelisäännöt löytyisivät samasta asiakirjasta.

Yhtiöjärjestyksen pakollisten määräysten lisäksi voidaan kuitenkin yhtiöjärjestykseen ottaa myös muita määräyksiä, joiden tarkoituksena on joko OYL:n tahdonvaltaisia säännöksiä syrjäyttäen määrätä toisin kuin OYL:ssa on kyseessä olevasta seikasta säädetty tai säännellä sellaisia seikkoja, joista OYL:sta ei ole suoranaista säännöstä taikka yhtiöjärjestyksen informaatiota lisäten ottaa siihen määräyksiä, jotka vastaavat OYL:ssa säädettyä. Yhtiöjärjestyksessä saadaan OYL:sta poikkeavasti määrätä, mikäli määräys ei ole OYL:n tai muun lain pakottavan säännöksen taikka hyvän tavan vastainen. Esimerkiksi osakkeenomistajalle ei voida yhtiöjärjestyksen määräyksin asettaa maksuvelvollisuutta osakeyhtiön veloista osakeyhtiön velkojia kohtaan. Sen sijaan osakkeenomistaja saattaa yhtiöjärjestyksen määräyksen nojalla olla maksuvelvollinen osakeyhtiötä kohtaan muustakin kuin merkitsemästään osakkeesta. Tällaisia määräyksiä sisältyy lähinnä muuta kuin elinkeinotoimintaa harjoittavien osakeyhtiöiden yhtiöjärjestyksiin kuten esimerkiksi keskinäisen kiinteistöosakeyhtiön yhtiöjärjestykseen.

OYL:a laadittaessa on lähdetty siitä, että osakkeenomistajat voivat käyttää yhtiöjärjestystä laadittaessa tai muutettaessa hyväkseen OYL:n olettamasäännöksiä. OYL:ssa säädetyt olettamasäännökset koskevat yhtiökokouskutsutapaa (OYL 5:20.1), hallituksen jäsenten lukumäärää (OYL 6:8.1), tilintarkastajien lukumäärää (OYL 7:2), hallituksen jäsenten toimikautta (OYL 6:11) sekä tilintarkastajien toimikautta (OYL 7:4). Olettamasäännösten takia osakkeenomistajien ei tarvitse ottaa yhtiöjärjestykseen erityisiä määräyksiä siltä osin, kun he pitävät OYL:n olettamasääntöjä itselleen sopivina.

Juuri lausutusta huolimatta on suositeltavaa, että varsinkin pienet ja keskisuuret yhtiöt ottaisivat yhtiöjärjestykseensä sellaisia OYL:iin sisältyviä säännöksiä, joiden soveltaminen tulee toistuvasti ajankohtaiseksi, vaikka he pitäisivät olettamasäännöksiä itselleen sopivina. Suositus johtuu siitä, että tällaisissa yhtiöissä ei monesti ole asiantuntemusta OYL:n säännöksistä. Yhtiöjärjestys on normaalisti ainakin yhtiön hallituksen tiedossa. Näin vältytään tarkoituksettomilta oikeudellisilta virheiltä, kun tiedetään normipohja. Edellä mainittuja säännöksiä ovat esim. varsinaisen yhtiökokouksen pitämisajankohta, yhtiökokouksen koollekutsumista koskevat seikat, hallituksen kokoonpanoon ja päätöksentekoon sekä yhtiön edustamiseen liittyvät seikat.

Yhtiöjärjestystä laadittaessa ja muutettaessa apuna voi käyttää erilaisia malleja. Patentti- ja rekisterihallituksella on oma yhtiöjärjestysmallinsa yksityisen osakeyhtiön osalta nk. perustamispaketissa. Malliyhtiöjärjestyksen käyttö on lähinnä suositeltavaa silloin, kun yhtiöllä on yksi osakkeenomistaja tai yhtiö on tarkoitettu tosiasiassa olemaan vain yhden henkilön määräysvallassa. Muissa tilanteissa on yleensä syytä yksityiskohtaisesti harkita yhtiöjärjestykseen sisällytettävien kaikkien pakollisten määräysten sisältöä ja lisäksi sitä, mitä muita mahdollisia määräyksiä yhtiöjärjestykseen on aiheellista ottaa, kuten esimerkiksi lunastus- ja suostumuslauseke. Lunastus- ja suostumuslausekkeiden ongelmana kuitenkin on, missä määrin niiden perusteena olevat tavoitteet kussakin tapauksessa tulevaisuudessa saavutetaan. Tämä tulee tiedostaa sekä yhtiötä perustettaessa että sen jälkeen. Usein käy niin, ettei lunastus- tai suostumuslauseke toimi niin kuin edeltä käsin on odotettu. Esimerkiksi lunastustilanteen syntyessä lunastukseen oikeutetuilla ei ole halua ja/tai taloudellisia edellytyksiä lunastaa osakkeita. Toisinaan osakkeiden lunastusmahdollisuus tai yhtiön suostumuksen edellyttäminen osoittautuu myös joidenkin osakkeenomistajien kannalta selvästi haitalliseksi, varsinkin niiden, jotka haluavat luopua osakkeistaan, vaikka lunastus- tai suostumuslauseke ei sinänsä estä tai rajoita osakkeiden luovuttamista.

Avoimen yhtiön ja kommandiittiyhtiön yhtiösopimuksen muuttamisesta

Jos yhtiösopimuksessa ei ole yhtiösopimuksen muuttamisesta määrätty AKYL:sta poikkeavasti, sekä avoimessa yhtiössä että kommandiittiyhtiössä n yhtiösopimuksen muuttaminen vaatii jokaisen yhtiömiehen suostumuksen. AKYL:n yhtiösopimuksen muuttamista koskeva säännös on tahdonvaltainen. Kommandiittiyhtiötä koskevaan yhtiösopimukseen voidaan ottaa esimerkiksi määräys, jonka mukaan yhtiösopimusta voidaan muuttaa ilman äänettömän yhtiömiehen suostumusta tai, jos yhtiössä on useampi äänetön yhtiömies, yhtiösopimuksen muuttaminen vaatii äänettömien yhtiömiesten osalta enemmistön tai määräenemmistön suostumuksen. Vastaavasti avoimessa yhtiössä, jossa on useampi kuin kaksi yhtiömiestä, yhtiösopimuksessa voidaan määrätä esim., että yhtiösopimuksen muuttaminen vaatii yhtiömiesten osalta enemmistön tai määräenemmistön suostumuksen. Avoimessa yhtiössä tällaiset määräykset yhtiösopimuksessa lienevät hyvin harvinaisia lähinnä jo sen takia, että jokainen yhtiömies on henkilökohtaisessa vastuussa yhtiön velvoitteista.

Kun yhtiösopimus voidaan tehdä vapaamuotoisesti, sitä voidaan myös muuttaa vapaamuotoisesti. Yhtiömiehet voivat suullisesti sopia muutoksia kirjalliseen sopimukseen ja konkludenttiset muutokset ovat myös mahdollisia. Jos yhtiö on esimerkiksi harjoittanut toimialaansa kuulumatonta toimintaa pitkähkön ajan, yhtiösopimuksesta poikkeavaa käytäntöä voidaan pitää yhtiösopimuksen konkludenttisena muuttamisena, jos mikäli kaikki yhtiömiehet ovat tietoisia yhtiösopimuksesta poikkeavasta käytännöstä ja he eivät ole vastustaneet sitä. Suositeltavaa toki on, että kaikki yhtiösopimuksen muutokset tehdään kirjallisena.

Kuten avoimen yhtiön ja kommandiittiyhtiön syntymisen osalta on asia, yhtiösopimuksen muutoksen voimaantulo on riippumaton kaupparekisterimerkinnästä. Sellainenkin tällaista yhtiötä koskeva yhtiösopimuksen muutos, jonka tulisi ilmetä kaupparekisteristä, tulee yhtiömiesten keskinäisessä suhteessa voimaan heti, kun muutoksesta on asianmukaisesti sovittu, jolleivät yhtiömiehet ole muuta muutoksen voimaantulosta sopineet. Sitä vastoin sellaisiin muutoksiin, joilla on vaikutusta myös yhtiön ulkopuolisiin ja jotka on ilmoitettava kaupparekisteriin (esimerkiksi muutokset vastuunalaisissa yhtiömiehissä ja oikeudessa edustaa yhtiötä), yhtiö ja yhtiömiehet voivat vedota ennen muutoksen merkitsemistä kaupparekisteriin ja merkinnän kuuluttamista vain sellaiseen kolmanteen henkilöön nähden, jonka osoitetaan olleen tietoinen muutoksesta silloin, kun kolmas henkilö teki oikeustoimen yhtiön kanssa.

Osakeyhtiön yhtiöjärjestyksen muuttamisesta

Yhtiön toiminnan aikana yhtiöjärjestystä voidaan muuttaa lisäämällä siihen uusia määräyksiä, poistamalla määräyksiä tai muuttamalla jo olevan määräyksen sisältöä. Muutoksista päättää yhtiökokous. Jos kaikki osakkeenomistajat ovat yksimielisiä, he voivat päätöksellään (sopimuksella) muuttaa yhtiöjärjestystä yhtiökokouksen ulkopuolellakin. Pääsääntöisesti yhtiöjärjestyksen muutospäätös edellyttää, että sitä kannattaa vähintään 2/3 yhtiökokouksessa annetuista äänistä ja 2/3 siellä edustetuista osakkeista. Yhtiöjärjestyksessä tätä vaatimusta voidaan kiristää, mutta ei lieventää tätä vaatimusta. OYL:n mukaan yhtiöjärjestyksen tietynlaiset muutokset vaativat jopa kaikkien osakkeenomistajien suostumuksen. OYL:ssa on lähemmin säännelty tällaiset muutokset ja muut sellaiset muutokset, joista ei voida päättää pelkästään edellä mainituilla 2/3 enemmistöillä.

Poikkeuksellisesti yhtiöjärjestyksen muuttaminen vaatii muunkin kuin yhtiön osakkeenomistajien myötävaikutuksen. Yhtiöjärjestyksen muutos voi edellyttää lisäksi joko viranomaisen vahvistuksen/hyväksymisen eräiden erityisesti säädeltyjen osakeyhtiöiden osalta tai velkojien suostumuksen. OYL 14:7:n mukaan yhtiöjärjestyksessä voidaan määrätä, että OYL 14:2.1:ssa tarkoitetuilla velkojilla on OYL 14:3-5:n mukaisessa menettelyssä oikeus vastustaa tietyn yhtiöjärjestyksen määräyksen muuttamista tai siitä poikkeamista. Tällaiset määräykset lienevät harvinaisia.

Osakeyhtiössä saatetaan pitkiä aikoja menetellä vastoin yhtiöjärjestystä ilman, että kukaan on reagoinut tapahtuneen johdosta. Yhtiöjärjestys ei muutu tällä perusteella. Osak-keenomistaja tai muu, jonka oikeuteen asia saattaa vaikuttaa, voi pitkäaikaisesta riidattomasta käytännöstä huolimatta vaatia, että yhtiöjärjestystä noudatetaan sen sisältöisenä kuin se ilmenee kaupparekisteriasiakirjoista.

Osakkeenomistaja tai osa heistä osakkeenomistajista saattaa vat toisinaan omalta osaltaan suostua yhtiöjärjestyksen vastaiseen menettelyyn tai olla reagoimatta tapahtuneen johdosta. Tämän estämättä osakkeenomistaja voi yleensä vaatia, että tulevaisuudessa häneen nähden noudatetaan yhtiöjärjestystä. Jos kuitenkin yhtiöjärjestyksen vastainen menettely perustuu osakkeenomistajan ja yhtiön väliseen sopimukseen, jolla osakkeenomistaja on tiettyjä etuja saadakseen suostunut yhtiöjärjestyksen sellaiseen soveltamiseen, joka irrallaan tarkasteltuna on hänelle epäedullista, osakkeenomistaja ei yleensä voi vaatia yhtiöjärjestyksen noudattamista ainakaan niin kauan, kun hän käyttää sopimuksessa hänelle annettuja etuja hyväkseen.

Osakkeenomistajan sopimus tai suostumus, jossa hän on omalta osaltaan hyväksynyt yhtiöjärjestyksestä poikkeavan menettelyn, ei yleensä sido osakkeenomistajan seuraajaa, joka luovutuksen tai siihen verrattavan saannon perusteella on tullut asianomaisten osakkeiden omistajaksi. Tämä voi vaatia yhtiöjärjestyksen noudattamista riippumatta siitä, tiesikö hän edeltäjänsä suostumuksesta tai sopimuksesta yhtiöjärjestyksestä poikkeavaan menettelyyn, tai siitä, mihin yhtiöjärjestyksen vastainen menettely perustui.

Yhtiöjärjestyksen muuttamista koskeva päätös on viivytyksettä ilmoitettava merkittäväksi kaupparekisteriin. Muutos ei tule voimaan ennen sen rekisteröimistä. Yhtiöjärjestyksen muutosta saadaan noudattaa vasta, kun muutos on merkitty kaupparekisteriin. Tämä koskee myös yhtiön sisäisiä suhteita. Muutoksen kuuluttamisella ei ole tältä osin merkitystä. Muutoksesta tietämättömään kolmanteen henkilöön nähden yhtiön oikeus vedota muutokseen on vastaavanlainen kuin edellä on avoimen yhtiön ja kommandiittiyhtiön osalta sanottu.