Varojenjako ja vähemmistöosinko

24.1.2012 Kalle Kyläkallio OTK, VT, asianajaja, Asianajotoimisto Susiluoto Oy

Tässä artikkelissa käsiteltävät varojenjakoa ja vähemmistöosinkoa koskevat lainsäännökset sisältyvät pääosin lakiin avoimista yhtiöistä ja kommandiittiyhtiöistä (AKYL) ja osakeyhtiölakiin (OYL). Tässä artikkelissa ei käsitellä verotukseen liittyviä seikkoja. Ne on tässä – kuten monessa muussakin tilanteessa – syytä ensin selvittää, ennen kuin päätetään toteuttaa varojenjako avoimessa yhtiössä, kommandiittiyhtiössä tai osakeyhtiössä.

Avoin yhtiö

AKYL:ssa ei ole säännöstä yhtiön oman pääoman määrään tai maksukykyyn liittyviä rajoituksia kuten osakeyhtiössä.

Avoimessa yhtiössä yhtiömiehellä on oikeus saada kohtuullista vastiketta avoimelle yhtiölle tekemästään työstä sekä sen hallintoon kuuluvien tehtävien hoitamisesta, vaikka siitä ei ole sovittu, jollei olosuhteista ilmene, että työ tai tehtävä oli tarkoitettu suoritettavaksi vastikkeetta.

Mikäli vastikkeesta ei ole sovittu ja sen maksuvelvollisuus ja/tai määrä muodostuu yhtiömiesten kesken riitaiseksi, viime kädessä tuomioistuin ratkaisee, onko työ/tehtävien hoitaminen ollut tarkoitus suorittaa vastikkeetta ja kielteisessä tapauksessa kohtuullisen vastikkeen määrän.

Se, mitä edellä on kerrottu avoimen yhtiön yhtiömiehen oikeudesta saada kohtuullista vastiketta avoimelle yhtiölle tekemästään työstä sekä sen hallintoon kuuluvien tehtävien hoitamisesta, koskee vastaavasti kommandiittiyhtiön vastuunalaisen yhtiömiehen ja äänettömän yhtiömiehen oikeutta saada kohtuullista vastiketta kommandiittiyhtiölle tekemästään työstä sekä sen hallintoon kuuluvien tehtävien hoitamisesta.

Yleensä yhtiösopimuksessa sovitaan, miten avoimen yhtiön tuottama voitto tai tappio jaetaan yhtiömiesten kesken. Jollei näin ole kuitenkaan tapahtunut, AKYL:n mukaan tilikauden voitosta suoritetaan yhtiömiehelle ensin osuus, joka vastaa korkolain 3 §:n 2 momentin mukaista korkoa hänen tilikauden alkaessa jäljellä olleelle panokselleen (korko-osuus). Jos voitto ei riitä korko-osuuksien täysimääräiseen suorittamiseen, jaetaan voitto sanottujen panosten suuruuden mukaisessa suhteessa.

Sen jälkeen kun yhtiömiehille on voitosta suoritettu täysimääräisesti edellä mainittu korko-osuus, jaetaan loppuosa voitosta yhtiömiesten kesken tasan. Tämä jakotapa edellyttää, että yhtiömiesten panokset ovat yhtiösopimuksessa tai muuten niin määrätty tai että ne voidaan rahamääräisesti todeta. Jollei näin ole, voitto jaetaan yhtiömiesten kesken pääluvun mukaan tasan.

Yhtiömiehellä on tilinpäätöksen jälkeen oikeus nostaa voitto-osuutensa sikäli kuin sitä ei tarvita hänen sovitun yhtiöpanoksensa vajauksen täyttämiseen. Tappio-osuus vähennetään yhtiöpanoksesta.

Yhtiömiehet voivat sopia tässä kappaleessa mainituista seikoista toisin. Tappio jaetaan yhtiömiesten kesken tasan. Jos tasajako on kohtuuton, jako-osuuksia voidaan sovitella. Jos yhtiömiehet eivät pääse sovittelusta sopimukseen, asian ratkaisee viime kädessä tuomioistuin. Jos yhtiösopimuksessa on sovittu vain joko voiton taikka tappion jaossa noudatettavasta perusteesta, on tätä perustetta sovellettava sekä voiton että tappion jakoon.

Kommandiittiyhtiö

Kommandiittiyhtiössä yhtiömiehet voivat lain säännöksistä riippumatta sopia voiton ja tappion jakamisesta. Tavallista on, että äänettömän yhtiömiehen voitto-osuus sovitaan, mikäli se määritellään tilikausittain maksettavaksi, tietyksi prosentiksi äänettömän yhtiömiehen yhtiöön sijoittamalle pääomalle tai kiinteäksi rahamääräksi. Se voidaan myös sopia esimerkiksi tietyksi osuudeksi yhtiön laskenta-ajalta tuottamasta voitosta. Se osa yhtiön tuottamasta voitosta, jota ei ole sovittu maksettavaksi äänettömille yhtiömiehille, kuuluu vastuunalaisille yhtiömiehille.

Jos kommandiittiyhtiön yhtiömiehet eivät ole yhtiösopimuksessa sopineet, miten voitto jaetaan, AKYL:n mukaan äänettömälle yhtiömiehelle on suoritettava yhtiön voitosta korkolain 3 §:n 2 momentin mukaista korkoa vastaava osuus tilikauden alkaessa maksettuna olleelle panokselle. Tämän jälkeen jaetaan loppuosa voitosta vastuunalaisille yhtiömiehille, kuten edellä on kerrottu voiton jakamisesta avoimen yhtiön yhtiömiesten osalta. Jos voitto ei riitä äänettömien yhtiömiesten voitto-osuuksien täysimääräiseen suorittamiseen, jaetaan voitto heidän kesken tilikauden alkaessa maksettuina olleiden panosten suhteessa.

Kommandiittiyhtiön tappio jaetaan vastuunalaisten yhtiömiesten kesken, kuten edellä on kerrottu tappion jakamisesta avoimen yhtiön yhtiömiesten kesken.

Avoimen yhtiön purkautuessa sopimuksen tai selvitystilan kautta, jollei yhtiösopimuksessa ole muuta sovittu, avoimen yhtiön omaisuus on sitä jaettaessa käytettävä velkojen maksun tai kattamisen jälkeen ensisijaisesti yhtiömiesten jäljellä olevien panosten palauttamiseen.

Jos avoimen yhtiön omaisuus ei riitä panosten täysimääräiseen palauttamiseen, jaetaan omaisuus panosten suuruuden mukaisessa suhteessa. Jos ylijäämää jää, se jaetaan niiden perusteiden mukaan, joita sovelletaan avoimen yhtiön voittoa jaettaessa.

Kommandiittiyhtiön purkautuessa sopimuksen tai selvitystilan kautta, jollei yhtiösopimuksessa ole muuta sovittu, kommandiittiyhtiön omaisuus on sitä jaettaessa käytettävä velkojen maksun tai kattamisen jälkeen ensisijaisesti äänettömien yhtiömiesten panoksen palauttamiseen. Loppuosa yhtiön omaisuudesta jaetaan vastuunalaisille yhtiömiehille.

Jos omaisuus ei riitä äänettömien yhtiömiesten panosten täysimääräiseen palauttamiseen, jaetaan omaisuus heidän kesken maksettujen panosten suuruuden mukaisessa suhteessa. Jollei kommandiittiyhtiön omaisuus riitä sen kaikkien velkojen suorittamiseen, vajaus jaetaan vastuunalaisten yhtiömiesten kesken.

Osakeyhtiö

Varojen jakaminen osakeyhtiöstä on säännelty. Lähtökohtana on, että yhtiön varojen jakaminen ei saa loukata yhtiön velkojien oikeuksia ja että osakkeenomistajia on varoja jaettaessa kohdeltava yhdenvertaisesti, jollei yhtiöjärjestyksestä muuta johdu.

Tavat, joilla osakeyhtiö saa jakaa varojaan, on OYL:ssa säännelty. Tämä tosin ei koske tilannetta, jossa yhtiön kaikki osakkeenomistajat ovat varojen jakamisesta yksimielisiä. Tässäkin tapauksessa heitä kuitenkin sitovat osakeyhtiön velkojien suojaksi annetut säännökset.

Velkojien suojaksi on säädetty, että osakeyhtiö saa jakaa vain sellaisia varoja, joita ei tarvita osakepääoman, kirjanpitolain mukaisen arvonkorotusrahaston, käyvän arvon rahaston tai uudelleenarvostusrahaston katteeksi (= sidottu oma pääoma). Osakepääomaakin tosin voidaan jakaa velkojiensuojamenettelyä käyttämällä enintään OYL:ssa säädettyyn vähimmäisosakepääomamäärään saakka. Yhtiön muu oma pääoma (= vapaa oma pääoma) on yhtiön toiminnan aikana pääsääntöisesti jaettavissa.

Varojenjakotavat

OYL:n mukaan osakeyhtiön varoja voidaan jakaa osakkeenomistajille vain sen mukaan kuin OYL:ssa säädetään:
1. voitonjaosta (osinko) ja varojen jakamisesta vapaan oman pääoman rahastosta;
2. 14 luvussa tarkoitetusta osakepääoman alentamisesta;
3. 3 ja 15 luvussa tarkoitetusta omien osakkeiden hankkimisesta ja lunastamisesta; sekä
4. 20 luvussa tarkoitetusta yhtiön purkamisesta ja rekisteristä poistamisesta.

OYL:n mukaan muu liiketapahtuma, joka vähentää yhtiön varoja ilman liiketaloudellista perustetta, on laitonta varojenjakoa.

OYL:ssa säädetyt yhtiön varojenjakosäännökset koskevat varsinaisesti sitä ajanjaksoa, joka alkaa siitä kun osakeyhtiö merkitään kaupparekisteriin ja päättyy ennen kun osakeyhtiö asetetaan selvitystilaan. Varojen jako ennen kuin osakeyhtiö on merkitty kaupparekisteriin, on kielletty.

Osakeyhtiön toiminnan aikana yhtiö tavallisesti jakaa varojaan lähinnä osingon muodossa. Varojen jakaminen on lisäksi mahdollista jakamalla varoja vapaan oman pääoman rahastosta, omia osakkeita lunastamalla tai niitä muuten vastiketta vastaan hankkimalla taikka osakepääomaa alentamalla. Nämä neljä tapaa on erityisesti säännelty OYL:ssa. Osakeyhtiön purkautuessa selvitystilan kautta yhtiön nettovarat jaetaan osakkeenomistajien kesken heidän omistamiensa osakkeiden suhteessa, jollei yhtiöjärjestyksessä muuta määrätä. Tässä tapauksessa on yhtiön kaikkien velkojen oltava maksettuina tai niiden maksamiseen tarvittavat varat on ollut pantava erilleen. Tässä vaiheessa jakokielto ei koske enää osakepääomaa eikä muitakaan rahastoja, joiden katteeksi tarvittavien varojen jakaminen on aikaisemmin eli yhtiön normaalin toiminnan aikana kiellettyä tai vain velkojiensuojamenettelyä käyttäen luvallista.

Osakkeenomistaja voi saada varoja yhtiöstä muutoinkin kuin OYL:ssa säädetyllä tavalla. Osakkeenomistaja voi saada yhtiöstä palkkatuloa kuten yhtiön muukin työntekijä. Lisäksi osakkeenomistaja voi saada varoja yhtiöstä yhtiön elimen jäsenen tehtävien hoitamisesta. Lisäksi osakkeenomistaja voi saada varoja yhtiöltä erilaisilla yhtiön kanssa tekemillä oikeustoimilla, kuten esimerkiksi myymällä tuotteita yhtiölle. Tässä kappaleessa mainittuja asioita ei käsitellä tässä artikkelissa sen enemmälti.

Vapaa oma pääoma

OYL:n mukaan osakeyhtiö saa jakaa vapaan oman pääomansa, josta on vähennetty yhtiöjärjestyksen mukaan jakamatta jätettävät varat, jos yhtiön maksukyvystä ei muuta johdu. Osakeyhtiön yhtiöjärjestyksessä voi olla esimerkiksi määräys, jonka mukaan osa tilikauden voitosta siirretään sellaiseen rahastoon, jota yhtiöjärjestyksen mukaan ei saa käyttää varojen jakamiseen osinkona osakkeenomistajille.

Vapaan oman pääoman määrä määräytyy pääsääntöisesti viimeksi päättyneeltä tilikaudelta vahvistetun tilinpäätöksen perusteella. Jos yhtiö on tuottanut tilinpäätöksen mukaan tappiota, tämä määrä on vähennettävä yhtiön vapaasta omasta pääomasta, ja vain näin syntynyt erotus on enintään käytettävissä varojenjakoon. Vastaavasti, jos viimeksi vahvistetun tilinpäätöksen jälkeen on jaettu tai päätetty jakaa varoja osinkona tai muuten osakkeenomistajille taikka varoja on käytetty pääomalainan pääoman ja/tai koron maksuun, tämä määrä on vähennettävä yhtiön vapaasta omasta pääomasta, ja vain näin syntynyt erotus on enintään käytettävissä varojenjakoon.

Sen sijaan vapaan oman pääoman lisäystä ei oteta huomioon automaattisesti vapaan oman pääoman määrässä. Se otetaan lisäävänä tekijänä huomioon vapaan oman pääoman määrässä vain jäljempänä selostettavan viimeksi vahvistetun välitilinpäätöksen perusteella.

Jaon perustuminen tilinpäätökseen

OYL:n mukaan varojenjaon pohjana on viimeksi vahvistettu tilinpäätös. Jos osakeyhtiössä on lain tai yhtiöjärjestyksen mukaan velvollisuus valita tilintarkastaja, tilinpäätöksen on oltava tilintarkastettu. Varojenjaossa on otettava huomioon tilinpäätöksen laatimisen jälkeen yhtiön taloudellisessa asemassa tapahtuneet olennaiset muutokset.

Varojenjako osakeyhtiössä on myös mahdollista välitilinpäätöksen nojalla. Jos osakeyhtiön yhtiökokous on viimeksi vahvistetun varsinaisen tilinpäätöksen jälkeen vahvistanut välitilinpäätöksen, varojenjako voi ja sen tulee perustua tähän viimeksi vahvistettuun välitilinpäätökseen. Myös sen pitää olla tilintarkastettu, jos yhtiössä on lain tai yhtiöjärjestyksen mukaan velvollisuus valita tilintarkastaja. Varojenjaossa on otettava huomioon myös välitilinpäätöksen laatimisen jälkeen yhtiön taloudellisessa asemassa tapahtuneet olennaiset muutokset.

Varojenjako voi siis tapahtua myös sellaisen vahvistetun tilinpäätöksen nojalla, mikä on päivätty muuksi kuin edellisen tilikauden päättymispäiväksi. Siten meneillään olevalta tilikaudelta vahvistetun tilinpäätöksen perusteella voidaan suorittaa OYL:ssa tarkoitettu varojenjako.

Varojenjako on lisäksi mahdollista tilikauden päättymisen ja OYL:n mukaisen pidettävän varsinaisen yhtiökokouksen välisenä aikana. Varojenjako on lisäksi mahdollista sekä yhtiön ensimmäisen tilikauden aikana syntyneen tuloksen nojalla että jakautumisessa tai sellaisessa sulautumisessa, jossa vähintään kaksi sulautuvaa yhtiötä sulautuu perustamalla yhdessä vastaanottavan yhtiön (kombinaatiosulautuminen) yhtiön ensimmäisellä tilikaudella. Varojenjako määräytyy konserniin kuuluvassa yhtiössä pelkästään yhtiön oman vapaan oman pääoman ja yhtiöön liittyvien muiden seikkojen perusteella.

Jos yhtiön taloudellinen asema on parantunut viimeksi päättyneeltä tilikaudelta vahvistetun tilinpäätöksen jälkeen ja yhtiö kykenee ja tämän vuoksi haluaa jakaa varoja enemmän kuin mikä olisi mahdollista tämän tilinpäätöksen mukaan, yhtiön tulee laatia ja vahvistaa välitilinpäätös, jotta suurempi varojenjako olisi mahdollista suorittaa.

Maksukyky

Osakeyhtiön vapaata omaa pääomaa kuten sidottuakaan omaa pääomaa ei saa jakaa, jos jaosta päätettäessä tiedetään tai pitäisi tietää yhtiön olevan maksukyvytön tai jaon aiheuttavan maksukyvyttömyyden. OYL:ssa ei ole säädetty, miten maksukyvyttömyys todetaan.

Yhtiön maksukyvyn arviointi on tehtävä mahdollisimman lähellä varojenjakopäätöstä. Yhtiön maksukykyä

arvioidaan yleensä yhtiön uusimman tilinpäätöksen perusteella riippumatta siitä, vahvistetaanko tilinpäätös samassa yhtiökokouksessa kuin päätetään varojenjaosta vai onko viimeinen tilinpäätös vahvistettu jo aikaisemmin pidetyssä yhtiökokouksessa. Varojenjako voi perustua aikaisemmin vahvistettuun tilinpäätökseen, jos sen jälkeiset tapahtumat eivät anna aihetta olettaa tilanteen olennaisesti muuttuneen.

Yhtiön maksukykyä arvioitaessa ei ole otettava huomioon pelkästään tilinpäätöksen laatimisen jälkeen yhtiön taloudellisessa asemassa tapahtuneet olennaiset muutokset, vaan myös yhtiön tiedossa olevat tulevaisuuteen kohdistuvat seikat, kuten erääntyvät velat ja muut suoritukset ja niiden suhde yhtiön rahoitusmahdollisuuksiin. Maksukyvyttömyysrajoitus ei kuitenkaan estä osakeyhtiötä ottamasta velkaa tai myymästä omaisuuttaan varojen jaon mahdollistamiseksi, paitsi jos velanotto tai myynti johtaa maksukyvyttömyyteen.

Olennaista yhtiön maksukyvyn arvioinnissa on se, että mitä varojenjakopäätöstä tehtäessä tiedettiin maksukyvyn tasosta tai olisi pitänyt tietää, eikä se, mitä tiedetään päätöksenteon jälkeen ilmi tulleen tiedon valossa.

Jollei ole riidatonta, että varojenjako ei vaaranna yhtiön maksukykyä, hallituksen tulee tehdä yhtiön maksukyvyn arviointi huolellisesti. Hallituksen yhtiön maksukykyä koskeva arviointi ja sen perustelut tulisi kirjata hallituksen

kokouksen pöytäkirjaan sekä liittää pöytäkirjaan maksukyvyn perustana olevat laskelmat ja muut selvitykset, jotta myöhemmin on tarvittaessa helpompi selvittää, perustuiko hallituksen tekemä arvio yhtiön maksukyvystä olosuhteisiin nähden asianmukaiseen harkintaan ja selvitykseen.

Osakeyhtiön toimintakertomukseen tai, jos kyseessä on ns. pieni kirjanpitovelvollinen, sen liitetietoihin on sisällytettävä hallituksen esitys yhtiön voittoa koskeviksi toimenpiteiksi sekä esitys mahdollisesta muun vapaan oman pääoman jakamisesta.

Yhtiön maksukykyisyys ei oikeuta varojenjakoon, jos yhtiöllä ei viimeksi vahvistetun tilinpäätöksen tai sen jälkeen viimeksi vahvistetun välitilinpäätöksen mukaan ole vapaata omaa pääomaa.

Vähemmistöosinko

Periaatteessa yhtiökokous päättää, jaetaanko yhtiön varoja vai ei, missä muodossa se tapahtuu ja paljonko niitä jaetaan. Normaalisti asiasta päätetään yksinkertaisella ääntenenemmistöllä.

Osakevähemmistön turvaksi on kuitenkin säädetty, että jos osakkeenomistajat, jotka omistavat vähintään yhden kymmenesosan yhtiön kaikista osakkeista, varsinaisessa yhtiökokouksessa ennen voiton käyttämistä koskevan päätöksen tekemistä vaativat osingon jakamista, sitä on jaettava. Tällaista osinkoa kutsutaan vähemmistöosingoksi. Sen maksaminen edellyttää kuitenkin, että yhtiö on yleensä oikeutettu siinä tilanteessa jakamaan osinkoa (= yhtiöllä on vapaata omaa pääomaa eikä yhtiö ole vähemmistöosinkoa päätettäessä maksukyvytön eikä jako johda yhtiön maksukyvyttömyyteen).

Vähemmistöosingon määrä lasketaan vain lähimmän edellisen tilikauden kertyneestä voitosta. Osingon määrä on siitä vähintään puolet mutta ei enempää kuin kahdeksan prosenttia yhtiön omasta pääomasta. Jaettavasta määrästä vähennetään kyseiseltä tilikaudelta jo ennen varsinaista yhtiökokousta mahdollisesti jaettaviksi päätetyt osingot.

Yhtiöjärjestyksessä voidaan määrätä, että vähemmistöosinkoa ei jaeta tai että sitä jaetaan vähemmän kuin OYL:ssa on säädetty. Yhtiöjärjestyksen määräys, jolla poistetaan mahdollisuus vaatia vähemmistöosinkoa tai sen määrää rajoitetaan OYL:ssa säädettyä pienemmäksi, voidaan ottaa yhtiöjärjestykseen joko yhtiötä perustettaessa tai yhtiöjärjestystä myöhemmin muuttamalla. Jälkimmäisessä tapauksessa se on mahdollinen vain kaikkien osakkeenomistajien suostumuksella.

Velvollisuus varojen palauttamiseen

Jos yhtiö jakaa varoja vastoin OYL:ssa säädettyä tai yhtiöjärjestyksessä määrättyä, kyseessä on laiton varojenjako. Laitonta varojenjakoa voi olla esimerkiksi rahan tai esineiden vastikkeeton antaminen – lukuun ottamatta kohtuullista lahjaa yleishyödylliseen tai siihen rinnastettavaan tarkoitukseen – taikka palkan maksaminen, jos se on ylisuuri yhtiön hyväksi suoritettuun työhön tai palvelukseen nähden.

Tällöin yhtiöstä saadut varat on palautettava, jos varojen saaja tiesi tai hänen olisi pitänyt tietää jakamisen tapahtuneen OYL:n tai yhtiöjärjestyksen vastaisesti. Palautettavalle määrälle on maksettava vuotuista korkoa KorkoL 12 §:ssä tarkoitetun kulloinkin voimassa olevan viitekoron mukaisesti.

YhtiöoikeuskouluUusimmat Artikkelit
Katso kaikki