CTA Paikka

Osakkeen merkintähinnan maksu

25.1.2011 Kalle Kyläkallio Asianajaja, VT, Asianajotoimisto Susiluoto Oy

Yleistä

Osakkeenomistajat eivät vastaa henkilökohtaisesti yhtiön velvoitteista, vaan osakeyhtiön velvoitteista on katteena viime kädessä vain osakepääoma tai oikeammin sitä vastaava yhtiön omaisuus, joka muodostaa osakeyhtiön perustamisvaiheessa ja myöhemminkin osakeyhtiön ainoan välttämättömän omaisuuden. Osakepääoma muodostuu pääsääntöisesti osakkeiden merkintähinnan tai osan siitä maksusta. Lisäksi osakepääomaa voivat kartuttaa optio-oikeuksien ja muiden osakkeeseen oikeuttavien erityisten oikeuksien merkintähinnan tai osan siitä maksut, osakepääoman rahastokorotukset ja osakepääomasijoitukset.

Osakkeita voidaan merkitä joko yhtiön perustamisen tai maksullisen osakeannin yhteydessä. Lisäksi osakkeita voidaan merkitä optio-oikeuksien ja muiden osakkeeseen oikeuttavien erityisten oikeuksien perusteella, jos yhtiö on antanut tällaisia oikeuksia.

Osakkeen merkintähinnalla tarkoitetaan sitä määrää, jonka osakkeenomistajan on merkitsemistään osakkeista maksettava yhtiölle.

Osakkeen merkitseminen ja merkintähinnan maksaminen ovat kaksi eri asiaa. Osakkeen merkitseminen ja osakkeen merkintähinnan maksaminen eivät yleensä tapahdu samanaikaisesti. Sinänsä ei ole mitään estettä sopia perustamissopimuksessa tai määrätä maksullista osakeantia koskevassa päätöksessä, että osakkeiden merkintähinta maksetaan osakkeiden merkinnän yhteydessä.

OYL:ssa osakkeiden merkintähinnan maksua koskevat säännökset koskevat koko merkintähinnan maksua, eikä vain sitä mahdollista osaa maksusta, joka kirjataan osakepääomaan. Jos osakkeiden merkintähinnan maksua tai osaa siitä ei kirjata osakepääomaan, se kirjataan sijoitetun vapaan oman pääoman rahastoon.

Maksutavat

Osakkeiden merkintähinta voidaan maksaa joko rahana, apporttina tai kuittaamalla.

Rahassa maksettava merkintähinta on suoritettava yhtiön Suomessa olevalle talletuspankin tai talletusten vastaanottamiseen oikeutetun ulkomaisen luottolaitoksen sivukonttorin tilille tai vastaavalle ulkomailla olevalle tilille. Ulkomaisen tilin tulee vastata Suomessa olevan talletuspankin tai talletusten vastaanottamiseen oikeutetun ulkomaisen luottolaitoksen tiliä. Vastaavuusvaatimuksella tarkoitetaan lähinnä sitä, että ulkomaisen tilinpitäjän tulee olla Suomessa toimivia tilinpitäjiä vastaavalla tavalla julkisen valvonnan alainen. Yleensä tällaisena tilinpitäjänä voidaan pitää toisen OECD-maan lainsäädännön alaisia pankkeja ja muita luottolaitoksia.

Jos osakkeen merkintähinta maksetaan rahan sijasta kokonaan tai osittain muulla omaisuudella (apporttiomaisuus), omaisuudella on luovutushetkellä oltava vähintään maksua vastaava taloudellinen arvo yhtiölle. Sitoumus työn tai palvelun suorittamiseen ei voi olla apporttiomaisuutta.

Jos osakkeen merkintähinta maksetaan apporttiomaisuudella, siitä on oltava määräys joko perustamissopimuksessa tai osakeantipäätöksessä. Lisäksi perustamissopimuksessa tai osakeantipäätöksessä on oltava selvitys, jossa yksilöidään apporttiomaisuus ja sillä suoritettava maksu sekä selvitetään omaisuuden arvostamiseen vaikuttavat seikat ja omaisuuden arvostamisessa noudatettavat menetelmät. Juuri mainittu koskee myös apporttiin rinnastettavaa tilannetta, jossa osakkeen merkintähinta maksetaan rahassa, mutta sellaisin edellytyksin, että yhtiö myöhemmin hankkii vastiketta vastaan tiettyä omaisuutta. Yhtiölle myöhemmin hankittava omaisuus on vastaavasti yksilöitävä perustamissopimuksessa tai osakeantipäätöksessä, on mainittava hankittavasta omaisuudesta maksettava hinta sekä selvitettävä hankittavan omaisuuden arvostamiseen vaikuttavat seikat ja arvostamisessa noudatettavat menetelmät. Merkitystä ei ole sillä, keneltä omaisuutta hankitaan. Käytännössä kyseeseen tulevat yleensä joko merkitsijä itse tai hänen lähipiirinsä.

Jos edellä mainittua ei ole noudatettu ja sittemmin syntyy riita siitä, vastaako apporttiomaisuudella maksettu osakkeen merkintähintaa tai osaa siitä, osakkeen merkitsijällä on velvollisuus näyttää, että omaisuudella oli maksua vastaava taloudellinen arvo yhtiölle. Puuttuva määrä on maksettava yhtiölle rahassa. Käytännössä tämä tulee lähinnä sovellettavaksi silloin, kun yhtiö sittemmin asetetaan konkurssiin ja yhtiön konkurssipesä väittää apporttiomaisuudella tapahtunutta osakkeen maksua riittämättömäksi ja vaatii osakkeen merkitsijältä puuttuvaa määrää.

Osakkeen merkintähinnan maksu voi tietyin edellytyksin tapahtua kuittaamalla. Merkitsijä maksaa merkintähinnan joko kokonaan tai osaksi kuittaamalla yhtiöltä olevalla saatavallaan oman merkintähintavelkansa. Yhtiön perustamisvaiheessa osakkeen merkintähinnan maksua ei voi kuitenkaan suorittaa kuittaamalla. Merkintähinnan maksua kuittaamalla ei pidetä apporttina.

Kuittaaminen voi perustua joko osakeantipäätökseen tai hallituksen suostumukseen.

Maksullisessa osakeannissa osakkeen merkitsijän oikeus merkintähintavelkansa kuittaamiseen voi perustua vain osakeantipäätökseen. Osakeantipäätöksen mukaan kuittaaminen voi olla ainoa merkintähinnan maksutapa tai vaihtoehtoinen rahamaksun tai apporttimaksun kanssa. Kuittaus voi osakeantipäätöksen mukaan koskea myös sellaista yhtiön velkaa, joka ei ole vielä merkintähetkellä erääntynyt maksettavaksi. Jollei osakeantipäätöksessä ole mainittu merkitsijän kuittausoikeudesta, merkitsijä ei voi saada kuittausta aikaan muuten kuin yhtiön hallituksen suostumuksella. Merkitsijä ei voi yksipuolisesti kuitata yhtiöltä olevalla saatavallaan merkintähintavelkaansa. Jos jo maksullisesta osakeannista päätettäessä tiedetään, että yhtiön merkintähintasaamista on tarkoitus kuitata yhtiön velalla tulevalle merkitsijälle, asiasta tulisi ottaa maininta osakeantipäätökseen. Sen puuttuminen ei kuitenkaan estä yhtiön hallitusta suostumasta myöhemmin kuittaukseen, vaikka maksullinen osakeantipäätös olisi hallituksenkin tekemä. Kuittaaminen voidaan tosin kieltää yhtiökokouksen tekemässä maksullisessa osakeantipäätöksessä.

Maksuhetki

Merkintähinnan maksun tulemista yhtiölle arvioidaan yleisten varallisuusoikeudellisten sääntöjen mukaisesti. Tilillä olevien varojen katsotaan olevan yhtiöllä, jos ne ovat yhtiön vapaasti käytettävissä. Varat ovat yhtiön vapaasti käytettävissä silloin, kun niiden käyttöä ei ole rajoitettu tilisopimuksen tai muun perusteen nojalla. Yleiset kertanostojen määriin sovellettavat rajoitukset ja muut yleiset periaatteessa kaikkia vastaavanlaisia tilejä koskevat rajoitukset ovat kuitenkin sallittuja. Jos merkintähinta suoritetaan kokonaan tai osittain apporttina, merkintähinnasta maksettava määrä tulee yhtiölle pääsääntöisesti silloin, kun se luovutetaan yhtiölle. Tämä sisältää sen, että yhtiön on voitava tosiasiallisesti määrätä merkintähinnan maksuksi tulleesta omaisuudesta. Apportilla tapahtuvan maksuhetken määrittäminen voi kuitenkin edellä mainitusta poiketen olla monimutkaisempi. Esimerkiksi käytettäessä pantattuun omaisuuteen liittyvää ylivakuutta apporttina, maksu katsotaan suoritetuksi omaisuutta hallinnassaan pitävälle pantinhaltijalle toimitetulla siirtoilmoituksella, jolla yhtiö saa suojan muun muassa maksajan muita velkojia vastaan. Jos taas esimerkiksi apporttiomaisuutena luovutetaan oikeus patenttiin, katsotaan maksu vastaavasti suoritetuksi, kun luovutuksesta on tehty merkintä patenttirekisteriin.

Maksamisen valvonta

Vain täysin maksetut osakkeet voidaan ilmoittaa rekisteröitäviksi kaupparekisteriin. Osakkeiden merkintähinnan maksaminen yhtiötä perustettaessa on varmistettu sillä, että kaupparekisterille annettavassa perusilmoituksessa yhtiön hallituksen jäsenten ja mahdollisen toimitusjohtajan tulee antaa vakuutus siitä, että yhtiön perustamisessa on noudatettu OYL:n säännöksiä. Vastaavasti maksullisessa osakeannissa merkintähinnan maksamista on varmistettu sillä, että kaupparekisterille annettavassa uusia osakkeita koskevassa muutosilmoituksessa yhtiön hallituksen jäsenten ja mahdollisen toimitusjohtajan tulee antaa vakuutus siitä, että maksullisessa osakeannissa on noudatettu OYL:n säännöksiä.

Lisäksi maksamisen valvontaa on varmistettu sillä, että yhtiön tilintarkastajien on todistettava, että OYL:n säännöksiä osakkeiden maksamisesta on noudatettu yhtiötä perustettaessa ja maksullisessa osakeannissa uusia osakkeita annettaessa. Ennen todistuksen antamista tilintarkastajien on arvioitava, että osakkeet on todella maksettu ja maksu on tullut yhtiölle. Jos yhtiössä ei lain tai yhtiöjärjestyksen mukaan ole velvollisuutta valita tilintarkastajaa, osakkeiden maksamisesta on annettava kaupparekisterille muu selvitys; esimerkiksi jos kyseessä on rahamaksu yhtiön tilille, tämä voidaan käytännössä selvittää joko tiliotteella tai vastaavalla rahalaitoksen antamalla tositteella.

Jos osake on maksettu apporttiomaisuudella, rekisteri-ilmoitukseen on lisäksi aina liitettävä tilintarkastajan lausunto – vaikka yhtiössä ei lain tai yhtiöjärjestyksen mukaan ole velvollisuutta valita tilintarkastajaa -apporttiselvityksestä ja siitä, oliko omaisuudella vähintään maksua vastaava taloudellinen arvo yhtiölle. Arvioinnin kohteena on apporttiomaisuuden arvo yhtiölle omaisuuden luovuttamishetkellä.

Lisäksi merkintähinnan maksamista varmistaa välillisesti se, että ennen kuin yhtiö tai uudet osakkeet merkitään kaupparekisteriin, kaupparekisteriviranomaisen tulee tarkastaa, että yhtiön perustamiseen tai uusien osakkeiden rekisteröimiseen tarvittavat asiakirjat ovat lainmukaiset.

Jos yhtiön tai uusien osakkeiden kaupparekisteriin merkitsemisen jälkeen ilmenee, että kaupparekisteriin ilmoitettua osakkeiden merkintähintaa ei olekaan kokonaisuudessaan maksettu yhtiölle, vakuutuksen antaneet hallituksen jäsenet ja mahdollinen toimitusjohtaja sekä todistuksen antaneet tilintarkastajat ovat velvollisia korvaamaan maksamattoman merkintähinnan määrän yhtiölle (ks. KKO 1991:25 ja 2001:36). Vastuu voi seurata myös siitä, että apporttiomaisuuden arvo ei vastaa sillä maksettua osakkeiden merkintähintaa.

Väärän todistuksen tahallaan antaminen siitä, että OYL:n säännöksiä osakkeiden maksamisesta ei ole noudatettu, on rikoslaissa säädetty rekisterimerkintärikos tai väärän todistuksen antaminen viranomaiselle. Lisäksi tilintarkastajia koskee tilintarkastuslaissa säädetty tilintarkastusrikkomus, joka koskee tahallista tai törkeästä huolimattomuudesta annettua väärää todistusta siitä, että OYL:n säännöksiä on noudatettu osakkeiden maksamisessa. Edellä mainittu koskee myös tilintarkastajan antamaa lausuntoa apporttiomaisuusselvityksestä ja siitä, oliko omaisuudella vähintään maksua vastaava taloudellinen arvo yhtiölle.

Jos poikkeuksellisesti yhtiö tai uudet osakkeet on merkitty virheellisen kaupparekisteri-ilmoituksen perusteella kaupparekisteriin, osakkeen merkitsijä ei vapaudu omasta osakkeen merkintäsitoumuksestaan, vaikka merkitsijä ei ole omalta osaltaan millään tavalla vaikuttanut kaupparekisteri-ilmoitusasiakirjojen totuudenvastaisuuteen.

Merkintähinnan maksun laiminlyönti

Osakkeen merkintähinnan maksun laiminlyönti voi tulla kysymykseen vasta perustamissopimuksen allekirjoittamisen jälkeen. Perustamissopimuksen allekirjoittamisella osakkeen merkitsijä sitoutuu merkintähinnan maksamiseen. Maksullisessa osakeannissa osakkeen merkitsijä sitoutuu osakkeen merkintähinnan maksamiseen samalla, kun osakkeen merkitseminen tapahtuu.

Sekä perustamissopimuksessa että maksullisessa osakeantipäätöksessä on mainittava osakkeiden maksuaika, joka on tietyissä rajoissa yhtiön perustajan tai yhtiökokouksen/hallituksen päätettävissä.

Osakkeiden maksuaika yhtiön perustamisvaiheessa on maksimissaan kolme kuukautta, koska yhtiö on ilmoitettava rekisteröitäväksi kolmen kuukauden kuluessa perustamissopimuksen allekirjoittamisesta tai yhtiön perustaminen raukeaa. Sen sijaan maksullisessa osakeannissa osakkeen maksuaika voi olla huomattavasti pidempi. Osakkeiden maksuaika voi olla enintään lähes viisi vuotta, koska maksullisessa osakeannissa uudet osakkeet on ilmoitettava rekisteröitäväksi viiden vuoden kuluessa osakeantipäätöksestä. Osakeantipäätöksessä voidaan määrätä ja yleensä määrätäänkin tätä lyhyempi aika.

Jos uusia osakkeita ei ole ilmoitettu rekisteröitäväksi edellä mainitussa viiden vuoden kuluessa, osakkeiden antaminen raukeaa. Jos maksullisessa osakeannissa annetaan yhtiön hallussa olevia omia osakkeita, osakkeiden maksu-aikaa ei ole ajallisesti rajoitettu. Yhtiö ei kuitenkaan saa luovuttaa osaketta ennen kuin osakkeen hinta on täysin maksettu. Osakekirjan hallintaa tai arvo-osuutta ei saa siirtää luovutuksensaajalle ennen mainittua ajankohtaa.

Kun osakkeen merkintähinnan maksuaika on koittanut, mutta merkintähintaa ei ole kokonaisuudessaan maksettu, yhtiön hallituksen on viipymättä ryhdyttävä perimään maksamatonta merkintähintaa. Merkitsijä on velvollinen maksamaan viivästyskorkoa maksamattomalle erääntyneelle määrälle. Viivästyskorosta ja mahdollisista merkitsijän maksettavista perimiskuluista voidaan määrätä perustamissopimuksessa tai maksullisessa osakeantipäätöksessä. Jos viivästyskorosta ei ole erillistä määräystä, merkitsijä on velvollinen korkolain mukaisesti maksamaan viivästyskoron erääntymispäivästä lukien maksamattomalle erääntyneelle merkintähintavelalleen.

Yhtiön hallituksella on periaatteessa kaksi vaihtoehtoa maksettavan merkintähinnan perimiseksi korkoineen. Yhtiö voi joko hakea saamistaan tuomioistuimessa (velkomuskanne) tai todeta oikeuden osakkeeseen menetetyksi (nk. kadusoimismenettely). Käytännössä voidaan turvautua pääsääntöisesti vain kadusointimenettelyyn, koska tuomioistuimen kautta tapahtuva osakkeen merkintähinnan periminen kestää liian kauan ja koska se ei useinkaan varmista merkintähinnan täysimääräistä maksua korkoineen yhtiölle.

Yhtiön hallitus voi todeta oikeuden osakkeeseen menetetyksi, jos merkintähintaa mahdollisine viivästyskorkoineen ei ole maksettu sen eräännyttyä, eikä hallitus ole antanut osakkeen merkitsijälle lisää maksuaikaa. Hallitus voi tällöin antaa merkintäoikeuden toiselle ja, jos kyseessä on uuden osakkeen antaminen maksullisella osakeannilla, hallitus voi myös mitätöidä kyseisen maksamattoman uuden osakkeen.

Se, kenen oikeus osakkeeseen on edellä mainitun perusteella todettu menetetyksi, on velvollinen suorittamaan yhtiölle mahdollisten perimiskulujen lisäksi korvauksena kymmenesosan osakkeen merkintähinnasta. Korvaus on maksettava myös silloin, kun yhtiö ei saa sovittua apporttia. Korvausvelvollisuus tulee kysymykseen sekä silloin, kun hallitus toteaa oikeuden osakkeeseen menetetyksi, että silloin, kun hallitus kadusoinnin jälkeen on antanut osakkeen toisen henkilön merkittäväksi. Jos sama osake kadusoidaan useamman kerran, jokainen kyseisen osakkeen merkitsijä, jonka osalta kadusointi on tapahtunut, on velvollinen suorittamaan yhtiölle yhden kymmenesosan osakkeesta maksettavasta määrästä, häneen itseensä kohdistuneet perimiskulut sekä mahdollisen viivästyskoron. Korvauksen määrään ei vaikuta yhtiön kärsimän vahingon todellinen määrä.

Maksun palautuminen

Jos yhtiön perustaminen raukeaa, hallitus ja toimitusjohtaja vastaavat yhteisvastuullisesti merkityistä osakkeista maksetun määrän ja siitä saadun tuoton palauttamisesta osakkeenomistajille. Palautettavasta määrästä voidaan vähentää yhtiön perustamisesta ja osakkeista suoritettavan maksun saamiseksi toimenpiteiden aiheuttamat tavanomaiset kulut. Kuluihin kuuluvat mm. perustamissopimuksen laatimisesta, yhtiön perustamiseen liittyvästä muusta asioimisesta ulkopuoliselle (esimerkiksi asianajalle maksettavat palkkiot) koituvat kulut sekä yhtiön rekisteröimiseen liittyvät kulut.

Tuotto, johon osakkeenomistajat ovat oikeutettuja, on saattanut kertyä korkona osakemaksujen ollessa talletettuina pankkitileille. Apporttiomaisuudelle on voinut kertyä muutakin tuottoa. Myös yhtiön harjoittamasta liiketoiminnasta on saattanut kertyä tuottoa, jos yhtiö on jo harjoittanut liiketoimintaa, vaikka yhtiötä ei ole merkitty kaupparekisteriin. Palautettavalle määrälle ei makseta korkoa. Jos palautus viivästyy, kysymykseen voi tulla viivästyskoron maksu.

Jos maksullinen osakeanti raukeaa ja osakkeenomistajat ovat suorittaneet merkintähinnan tai osan siitä, yhtiö on velvollinen palauttamaan maksetun merkintähinnan välittömästi niille osakkeenomistajille, jotka ovat maksaneet kyseisen merkintähinnan tai osan siitä (ks. KILA 2008/1816). Muuta korkoa kuin mahdollisen viivästyskoron palautettavalle määrälle yhtiö ei ole velvollinen maksamaan, jollei merkintäehdoissa toisin määrätä.

Maksu voi palautua myös osakkeiden ylimerkintätilanteessa ja silloin, kun on muutoin maksettu liikaa yhtiölle osakkeita merkittäessä tai sen jälkeen.

YhtiöoikeuskouluUusimmat Artikkelit
Katso kaikki