Osakeyhtiön osakepääoman pysyvyydestä

Jokaisella osakeyhtiöllä tulee olla osakepääoma. Osakepääoman määrä on osakeyhtiölaissa (OYL) säädetty. Osakepääoma on yhtiön oman pääoman erä. Osakepääoman pysyvyydellä osakeyhtiössä tarkoitetaan sitä, että yhtiöllä tulee olla vähintään niin paljon nettovarallisuutta, että se riittää osakepääoman katteeksi. OYL:n voimaantulon (1.9.2006) jälkeen tämä tosin koskee kaikilta osin vain osakeyhtiön ja sen osakkeenomistajien välistä suhdetta.

Osakepääoma on ns. sidottua omaa pääomaa, jonka jakaminen osakkeenomistajille on vain tietyin edellytyksin ja tietyssä laajuudessa sallittua. Yksityisessä osakeyhtiössä osakepääoman vähimmäismäärä on 2 500 euroa ja julkisessa osakeyhtiössä 80 000 euroa. Ennen 1.9.2006 kaupparekisteriin merkityn yksityisen osakeyhtiön osakepääoma saattaa edelleen olla edellä mainittua määrää pienempi.

Pääoman pysyvyysvaatimus ei kuitenkaan rajoitu pelkästään osakepääomaan. Se koskee myös muuta sidottua omaa pääomaa. Tällaiseksi on säädetty kirjanpitolain mukainen arvonkorotusrahasto, käyvän arvon rahasto ja uudelleenarvostusrahasto.

Sidottuun omaan pääomaan kuuluvia kirjanpidollisia eriä kutsutaan jakokelvottomiksi varoiksi, jollainen myös osakepääoma on poikkeuksetta vähimmäisosakepääomaan saakka.

Osakepääoman pysyvyyttä pyritään turvaamaan sääntelemällä lähinnä niitä tapoja, joilla osakeyhtiö saa jakaa varojaan osakkeenomistajilleen. Lisäksi osakepääoman pysyvyyteen vaikuttaa välillisesti myös se, mitä vaatimuksia osakkeiden merkintähinnan maksulle OYL:ssa asetetaan.

OYL:n mukaan osakeyhtiön varoja voidaan jakaa osakkeenomistajille vain sen mukaan kuin OYL:ssa säädetään:
1) voitonjaosta (osinko) ja varojen jakamisesta vapaan oman pääoman rahastosta;
2) 14 luvussa tarkoitetusta osakepääoman alentamisesta;
3) 3 ja 15 luvussa tarkoitetusta omien osakkeiden hankkimisesta ja lunastamisesta; sekä
4) 20 luvussa tarkoitetusta yhtiön purkamisesta ja rekisteristä poistamisesta.

Varojen jakaminen muulle kuin osakkeenomistajille on lähtökohtaisesti kielletty. OYL:n mukaan yhtiökokous voi kuitenkin päättää lahjan antamisesta yleishyödylliseen tai siihen rinnastettavaan tarkoitukseen, jos lahjoituksen määrää voidaan käyttötarkoitukseen sekä yhtiön tilaan ja muihin olosuhteisiin katsoen pitää kohtuullisena. Hallitus saa käyttää sanottuun tarkoitukseen varoja, joiden merkitys yhtiön tila huomioon ottaen on vähäinen.

OYL:ssa säädetyt yhtiön varojenjakosäännökset koskevat varsinaisesti sitä ajanjaksoa, joka alkaa osakeyhtiön merkitsemisestä kaupparekisteriin ja päättyy ennen kuin osakeyhtiö asetetaan selvitystilaan. Varojen jako, ennen kuin osakeyhtiö on merkitty kaupparekisteriin, on kielletty. Selvitystilassa olevaa osakeyhtiötä ei koske sen normaalin toiminnan aikaiset OYL:ssa säädetyt varojenjakorajoitukset. Toisaalta selvitystilassa olevan osakeyhtiön varoja voidaan jakaa vasta, kun yhtiön kaikki tiedossa olevat velat on maksettu tai katettu.

OYL:n mukaan varojen jaon pohjana on viimeksi vahvistettu tilintarkastettu tilinpäätös. Varojen jako voi siis tapahtua sellaisen tilinpäätöksen nojalla, mikä on päivätty muuksi kuin edellisen tilikauden päättymispäiväksi. Siten myös meneillään olevalta tilikaudelta vahvistetun tilintarkastetun tilinpäätöksen perusteella voidaan suorittaa OYL:ssa tarkoitettu varojen jako. Varojen jako on lisäksi mahdollista tilikauden päättymisen ja OYL:n mukaisen pidettävän varsinaisen yhtiökokouksen välisenä aikana kuten myös yhtiön ensimmäisen tilikauden aikana. Varojen jako määräytyy konserniin kuuluvassa yhtiössä pelkästään yhtiön oman taseen ja yhtiöön liittyvien muiden seikkojen perusteella.

Varojen jaossa on otettava huomioon tilinpäätöksen laatimisen jälkeen yhtiön taloudellisessa asemassa tapahtuneet olennaiset muutokset.

Osakeyhtiön varoja ei saa jakaa, vaikka yhtiöllä on vapaata omaa pääomaa, jos jaosta päätettäessä tiedetään tai pitäisi tietää osakeyhtiön olevan maksukyvytön tai jaon aiheuttavan maksukyvyttömyyden. Yhtiön maksukykyä koskeva arviointi on tehtävä mahdollisimman lähellä varojenjakopäätöstä.

Yhtiön maksukykyä arvioitaessa on otettava huomioon myös yhtiön tiedossa olevat tulevaisuuteen kohdistuvat seikat, kuten erääntyvät velat ja muut suoritukset ja niiden suhde yhtiön rahoitusmahdollisuuksiin. Maksukyvyttömyysrajoitus ei kuitenkaan estä osakeyhtiötä ottamasta velkaa tai myymästä omaisuuttaan varojen jaon mahdollistamiseksi, paitsi jos velanotto tai myynti johtaa maksukyvyttömyyteen.

Välillisesti osakepääoman pysyvyyteen vaikuttaa myös osakkeen merkintähinnan maksuun liittyvät säännökset. Osakeyhtiötä perustettaessa merkittyjen osakkeiden on oltava täysin maksettuja ennen osakeyhtiön merkitsemistä kaupparekisteriin. Jos osakkeet maksetaan rahassa, osakkeiden merkintähinta on suoritettava yhtiön Suomessa olevalle talletuspankin tai talletusten vastaanottamiseen oikeutetun ulkomaisen luottolaitoksen sivukonttorin tilille tai vastaavalle ulkomailla olevalle tilille. Jos osakkeet maksetaan rahan sijasta kokonaan tai osittain muulla omaisuudella (= apportti-omaisuus), omaisuudella on yhtiölle luovutettaessa oltava vähintään maksua vastaava taloudellinen arvo. Sitoumus työn tai palveluksen suorittamiseen ei voi olla apporttiomaisuutta. Jos apporttiomaisuudella maksava merkitsijä ei pysty näyttämään, että apporttiomaisuudella ei ollut maksua vastaavaa taloudellista arvoa yhtiölle, merkitsijän on maksettava puuttuva määrä yhtiölle rahassa. Tämä tilanne tulee ajankohtaiseksi erityisesti osakeyhtiön konkurssin yhteydessä.

Osakkeiden maksettavan määrän tulemista yhtiölle arvioidaan yleisten varallisoikeudellisten säännösten mukaisesti. Tilillä olevien varojen katsotaan olevan yhtiöllä, jos ne ovat yhtiön vapaasti käytettävissä. Jos osakkeet maksetaan
kokonaan tai osittain apporttiomaisuudella, merkintähinnasta maksettava määrä tulee yhtiölle pääsääntöisesti silloin, kun apporttiomaisuus luovutetaan yhtiölle. Luovutuksen on tapahduttava, ennen kuin osakkeiden maksu ilmoitetaan kaupparekisteriin.

Mikäli osakkeiden merkintähinta on suurempi kuin OYL:n mukainen vähimmäisosakepääomamäärä, perustamissopimuksessa voidaan määrätä osakkeiden yhteismerkintähintaa ylittävä määrä merkittäväksi osittain tai kokonaan sijoitetun vapaan oman pääoman rahastoon. Muussa tapauksessa se merkitään osakepääomaan. Jos osakkeilla on nimellisarvo, vähintään osakkeiden yhteenlaskettu nimellisarvo on kuitenkin aina merkittävä osakepääomaan. Vain tämän ylittävä määrä voidaan merkitä sijoitetun vapaan oman pääoman rahastoon. On huomattava, että OYL:ssa osakkeiden merkintähinnan maksua koskevat säännökset koskevat koko merkintähinnan maksua eikä vain sitä osaa maksusta, joka kirjataan osakepääomaan.

Osakepääoman pysyvyyttä yhtiötä perustettaessa on varmistettu myös sillä, että kaupparekisterille annettavassa perusilmoituksessa yhtiön hallituksen jäsenten ja mahdollisen toimitusjohtajan tulee antaa vakuutus siitä, että yhtiön perustamisessa on noudatettu OYL:n säännöksiä. Lisäksi yhtiön tilintarkastajien on todistettava, että OYL:n säännöksiä osakkeiden maksamisesta on noudatettu. Jos yhtiössä ei lain tai yhtiöjärjestyksen mukaan ole velvollisuutta valita tilintarkastajaa, osakkeiden maksamisesta on annettava kaupparekisterille muu selvitys. Lisäksi merkintähinnan maksamista ja samalla osakepääoman pysyvyyttä varmistaa osaksi se, että ennen kuin yhtiö merkitään kaupparekisteriin, kaupparekisteriviranomaisen tulee tarkastaa yhtiön perustamiseen tarvittavien asiakirjojen lainmukaisuus.

Edellä lausutusta huolimatta yhtiö voi käyttää saamiaan varoja jo ennen kuin yhtiö on merkitty kaupparekisteriin, kunhan vain yhtiölle on valittu hallitus ennen varojen käyttämistä. Valinnan jälkeen hallitus vastaa siitä, että varoja käytetään lain ja yhtiöjärjestyksen mukaisesti yhtiön hyväksi.

Jos yhtiön kaupparekisteriin merkitsemisen jälkeen ilmenee, että kaupparekisteriin ilmoitettua osakkeiden merkintähintaa ei olekaan kokonaisuudessaan maksettu yhtiölle, vakuutuksen antaneet hallituksen jäsenet ja mahdollinen toimitusjohtaja sekä todistuksen antaneet tilintarkastajat ovat velvollisia korvaamaan maksamattoman merkintähinnan määrän yhtiölle (ks. KKO 1991:25 ja 2001:36).

Yhtiön osakepääomaa voidaan yhtiön toiminnan aikana muuttaa joko sitä lisäämällä tai alentamalla. Osakepääomaa ei saa kuitenkaan alentaa edellä mainittuja vähimmäisosakepääomia alemmaksi. Osakepääoman muutoksista päätetään
pääsääntöisesti yhtiökokouksessa. Tietyin OYL:ssa lähemmin säädetyin edellytyksin myös hallitus voi päättää siitä.

Tämä koskee erityisesti osakepääoman korottamista. Se, mitä edellä on kirjoitettu osakeyhtiötä perustettaessa osakkeiden merkintähinnan maksuun, hallituksen jäsenten ja mahdollisen toimitusjohtajan antamaan vakuutukseen ja tilintarkastajien antamaan todistukseen liittyvistä asioista, koskee vastaavasti osakepääoman korottamisessa osakkeiden merkintähinnan maksuun ja sen varmentamiseen liittyviä asioita.

Osakepääoman alentaminen voi tietyissä tilanteissa vaarantaa osakeyhtiön velkojien oikeuksia saada maksu osakeyhtiön varoista. Tämä riski sisältyy osakepääoman alentamiseen silloin, kun osakepääoman alentamisen yhteydessä jaetaan varoja osakkeenomistajille tai muille, taikka varoja siirretään osakepääomasta yhtiön vapaaseen omaan pääomaan. Jälkimmäisessä tapauksessa varat muuttuvat jakokelpoisiksi siten, että jako voi perustua yksinomaan yhtiön omaan päätökseen. Tässä kappaleessa mainituissa tilanteissa osakepääoman alentaminen edellyttää ns. velkojiensuojamenettelyä. Velkojiensuojamenettely viivyttää osakepääoman alentamismenettelyä ja/tai eräissä tapauksissa tekee koko osakepääoman alentamisen tarkoituksettomaksi tai estää sen tapahtumisen aiottuun tarkoitukseen.

Velkojiensuojamenettelyssä osakepääoman alentaminen ilmoitetaan kaupparekisteriin. Se julkaisee kuulutuksen, jolla kehotetaan niitä velkojia, jotka haluavat vastustaa osakepääoman alentamista, ilmoittautumaan kantansa määräpäivään mennessä. Jos kukaan velkojista ei vastusta osakepääoman alentamista, kaupparekisteri merkitsee osakepääoman alennetuksi. Jos yksi tai useampi velkoja vastustaa osakepääoman alentamista, osakeyhtiö voi mahdollistaa osakepääoman alentamisen maksamalla osakepääoman alentamista vastustaneiden velkojien velat tai antamalla niistä turvaavan vakuuden. Jos asianosaiset eivät pääse näistä seikoista yksimielisyyteen, viime kädessä tuomioistuin toteaa maksun tapahtumisen tai päättää, onko tarjottu vakuus turvaava.

Jos osakeyhtiön liiketoiminta on tappiollista, on mahdollista, että osakeyhtiöllä ei riitä enää varoja koko osakepääoman katteeksi. Tällöin osakeyhtiöllä on ilman velkojiensuojamenettelyä oikeus alentaa osakepääomaansa. Tässäkään tapauksessa OYL:ssa säädettyä osakepääoman vähimmäismäärää ei saa alittaa. Liiketoiminnan tappiollisuus ei velvoita osakkeenomistajia antamaan varoja yhtiölle, jollei yhtiöjärjestyksessä ole poikkeuksellisesti muuta määrätty (nk. lisämaksuvelvollisuus). Vapaaehtoisesti he toki voivat näin tehdä.

Jos julkisen osakeyhtiön oma pääoma on esimerkiksi tappiollisen toiminnan seurauksena alle puolet osakepääomasta, yhtiön hallituksen tulee tämän havaittuaan laatia tilinpäätös ja toimintakertomus sekä pitää sen jälkeen kolmen kuukauden kuluessa tilinpäätöksen laatimisesta yhtiökokous, jossa päätetään toimenpiteistä yhtiön taloudellisen aseman tervehdyttämiseksi. Juuri lausuttua ei sovelleta yksityiseen osakeyhtiöön. Jos julkisen osakeyhtiön tervehdyttäminen ei onnistu, se ei johda automaattisesti yhtiön asettamiseen selvitystilaan, vaan yhtiön toiminta voi jatkua ilman mitään laissa säädettyjä aikarajoituksia.

Se, että osakeyhtiöltä puuttuu osittain varoja koko osakepääomansa katteeksi tai osakeyhtiön oma pääoma on negatiivinen (= yhtiöllä on enemmän velkaa, kuin mikä on varojen arvo), ei sinänsä estä osakeyhtiötä jatkamasta toimintaansa. Jos kuitenkin osakeyhtiön koko kirjanpidollinen oma pääoma, siihen luettuna myös osakepääoma, on menetetty, yhtiön on tehtävä tästä ilmoitus kaupparekisteriin. Yhtiön kanssa liike- tai muissa taloudellisissa suhteissa olevat tai sellaisiin suhteisiin aikovat saatetaan tätä kautta tietoisiksi yhtiön heikosta taloudellisesta tilasta ja samalla yhtiön riskipitoisuudesta sopimuskumppanina. Kauparekisteri-ilmoituksen laiminlyönti voi johtaa siihen, että sen tekemisen laiminlyöneet hallituksen jäsenet ja toimitusjohtaja joutuvat vahingonkorvausvelvollisiksi niitä osakeyhtiön velkojia kohtaan, jotka ovat tietämättömiä osakeyhtiön kyseisestä taloudellisesta tilasta ja ovat tästä syystä kärsineet vahinkoa. Ylivelkainen osakeyhtiöhän saattaa helposti ajautua konkurssiin tai yrityssaneeraukseen, jolloin yhtiön velkojat yleensä menettävät joko kokonaan tai osaksi mahdollisuutensa saada maksu saatavistaan yhtiöltä. Osakepääoman menettämistä koskeva rekisterimerkintä voidaan poistaa yhtiön tekemän ilmoituksen perusteella, jos yhtiön oma pääoma on rekisteri-ilmoitukseen liitetystä taseesta ja muusta selvityksestä ilmenevällä tavalla yli puolet osakepääomasta.