CTA Paikka

Elinkeinotoiminnan aloittamisesta eri oikeudellisissa muodoissa

19.10.2010 Kalle Kyläkallio Asianajaja, VT, Asianajotoimisto Susiluoto Oy

Yleistä

Elinkeinotoimintaa voidaan harjoittaa joko yksin tai yhdessä useamman henkilön kanssa. Jos henkilö haluaa harjoittaa yksin elinkeinotoimintaa, hänellä on valittavanaan lähinnä kaksi päävaihtoehtoa. Joko hän toimii yksityisenä elinkeinonharjoittajana tai sellaisen osakeyhtiön avulla, jonka kaikki osakkeet hän omistaa. Jos elinkeinotoimintaa halutaan harjoittaa yhdessä yhden tai useamman muun henkilö kanssa, kysymykseen tulevat kaikki tavalliset yhtiömuodot ja eräissä tapauksissa myös osuuskunta. Yritysmuotoa valittaessa on syytä kiinnittää huomiota moniin eri seikkoihin, jotta asianomaisille löytyisi tarkoituksenmukaisin yritysmuoto. Asiaa on harkittava kussakin tapauksessa erikseen. On kiinnitettävä huomiota esimerkiksi yrittäjän henkilökohtaiseen vastuuseen yrityksen velvoitteista, päätäntävaltaan yrityksessä, velvollisuuteen sijoittaa varoja yritykseen ja varojen nostoon yrityksestä sekä yrityksen perustamiseen, toimintaan ja yrityksen lopettamiseen liittyviin oikeudellisiin muodollisuuksiin. Yhtenä tekijänä yritysmuotoa valittaessa on myös kiinnitettävä huomiota erityyppisten yritysten mahdolliseen toisistaan poikkeavaan verokohteluun.

Jos elinkeinoa harjoitetaan yhdessä yhden tai useamman muun henkilön kanssa, elinkeinon harjoittaminen tapahtuu eräitä harvinaisia poikkeuksia lukuun ottamatta eri yhteisömuodoissa, joista keskeisimmät ovat avoin yhtiö, kommandiittiyhtiö ja osakeyhtiö sekä osuuskunta.

Kun elinkeinotoimintaa harjoitetaan yhteisömuodossa, elinkeinonharjoittajana on asianomainen yhteisö eivätkä sen yksittäiset osakkaat/jäsenet. Varsinkin henkilöyhtiöistä kommandiittiyhtiössä sekä osakeyhtiöissä, joissa on vain yksi vastuunalainen yhtiömies tai yksi osakkeenomistaja, tosiasiallisena elinkeinonharjoittajana on kuitenkin usein kyseinen osakas, vaikka oikeudellisesti elinkeinotoiminta tapahtuu yhtiön nimissä. Elinkeinotoimintansa oikeudelliseksi muodoksi asianomainen on syystä tai toisesta valinnut yhtiömuodon. Toisaalta etenkin osakeyhtiöissä, joissa on useita osakkeenomistajia, osa ja toisinaan kukaan heistä ei miellä olevansa edes välillisesti harjoittamassa elinkeinotoimintaa. Asianomaiset pitävät osakkuuttaan osakeyhtiössä pelkästään sijoituksena. Myös vähäosakkaisissa yhtiöissä kaikki osakkaat voivat kokea harjoittavansa elinkeinoa pikemminkin yksilöinä kuin yhtiön puitteissa. Näissäkin tilanteissa on kuitenkin otettava huomioon ne säännöt, joita asianomaiselle yhtiömuodolle on laissa asetettu.

Toiminimi

Oikeudelliselta rakenteeltaan yksinkertaisin kaupallisen yritystoiminnan muoto on yksityisliike (yleiskielessä ”toiminimi”). Yksityisliikkeellä tarkoitetaan luonnollisen henkilön liikeyrityksen muodossa harjoittamaa elinkeinotoimintaa. Yksityisliike ei ole itsenäinen oikeushenkilö. Yksityisliikkeessä liikkeenomistaja tekee yksin liikettään koskevat päätökset ja edustaa liikettään ulospäin. Hän vastaa yksin kaikella omaisuudellaan liikkeensä sitoumuksista. Tähän vastuuseen ei vaikuta, että hänen on pidettävä liiketoiminnastaan ja liikevarallisuudestaan erillistä kirjanpitoa, jonka perusteella hänen liikkeeseen kuuluva omaisuutensa on erotettavissa hänen yksityisestä varallisuudestaan. Vastaavasti muista kuin liiketoimintaan liittyvistä velvoitteista eli yksityisistä velvoitteista on hänen liikeomaisuutensa myös käytettävissä hänen velvoitteidensa täyttämiseen. Mikäli velkojat joutuvat perimään joko ulosoton tai konkurssin kautta saataviaan yksityiseltä elinkeinonharjoittajalta, hänen kaikenlaista omaisuuttaan voidaan käyttää hänen velkojensa maksamiseen riippumatta siitä, ovatko ne syntyneet elinkeinonharjoittamisen seurauksena vai muusta syystä. Liikevelkojilla ei ole mitään etuoikeutta liikevarallisuuteen eikä yksityisvelkojilla yksityisvarallisuuteen.

Yksityinen elinkeinonharjoittaja on velvollinen tekemään kaupparekisteriin perusilmoituksen, jos hänellä on elinkeinotoimintaa varten pysyvä toimipaikka eli omasta asunnosta erillinen liiketila tai hänen palveluksessaan on muu henkilö kuin aviopuoliso tai yrittäjän alaikäinen tai muuten holhouksenalainen lapsi tai lapsenlapsi ja kaikissa tilanteissa, jos hän harjoittaa luvanvaraista elinkeinoa.

Ilmoitusvelvolliselta elinkeinonharjoittajalta vaaditaan, ettei hän ole vajaavaltainen ja että hän hallitsee omaisuuttaan eli ei ole konkurssissa. Vajaavaltainen voi tosin harjoittaa elinkeinoa laissa lähemmin säädetyin edellytyksin edunvalvojan suostumuksen perusteella.

Maatilatalouden tai kalastuksen harjoittaja ei kuitenkaan ole ilmoitusvelvollinen. Perusilmoituksen saa tehdä sellainenkin elinkeinonharjoittaja, joka ei ole siihen velvollinen. Perusilmoitus kannattaa tehdä, vaikka siihen ei olisi velvollisuutta, jos henkilöllä on intressiä käyttää elinkeinotoiminnassa erityistä toiminimeä. Perusilmoituksella tapahtuva rekisteröinti suojaa parhaiten yrityksen toiminimeä.

Perusilmoitus on tehtävä ennen toiminnan aloittamista. Ilmoituksen tekemisen laiminlyönti ei tosin ole este toiminnan aloittamiselle, mutta laiminlyöntiin voi liittyä elinkeinonharjoittajan kannalta muita haitallisia seurauksia.

Avoin yhtiö ja kommandiittiyhtiö

Avoin yhtiö on ns. henkilöyhtiö, jossa kaksi tai useampi yhtiömies eli osakas harjoittavat elinkeinotoimintaa yhteisen taloudellisen tarkoituksen saavuttamiseksi. Avoimen yhtiön erottaa muista yhtiömuodoista ennen kaikkea se, että kaikki yhtiömiehet vastaavat yhtiön velvoitteista kuten omista velvoitteistaan. Tätä vastuutaan yhtiön velkojia kohtaan yhtiömiehet eivät voi keskinäisellä sopimuksellaan rajoittaa.

Kommandiittiyhtiö on myös ns. henkilöyhtiö, jossa kaksi tai useampi yhtiömies harjoittaa elinkeinotoimintaa yhteisen taloudellisen edun saavuttamiseksi. Kommandiittiyhtiössä on kahdenlaisia yhtiömiehiä, vastuunalaisia ja äänettömiä yhtiömiehiä. Kumpiakin voi olla yksi tai useampi. Vastuunalaiset yhtiömiehet vastaavat henkilökohtaisesti ja täysimääräisesti kommandiittiyhtiön velvoitteista. Heidän vastuunsa on samanlainen kuin kaikkien avoimen yhtiön yhtiömiesten vastuu avoimen yhtiön veloista. Äänetön yhtiömies sijoittaa kommandiittiyhtiön omaisuuspanoksen. Hänen vastuunsa yhtiön velvoitteista rajoittuu tähän. Tässä mielessä äänettömän yhtiömiehen asema on olennaisesti samanlainen kuin osakeyhtiössä on osakkeenomistajan asema.

Äänettömän yhtiömiehen omaisuuspanos merkitään rahassa ilmaistuna kaupparekisteriin. Panos sinänsä voi olla muuta kuin rahaa: esimerkiksi kiinteistö, jolla kommandiittiyhtiön on tarkoitus harjoittaa elinkeinotoimintaansa.

Yhtiömiehinä voivat avoimessa yhtiössä ja kommandiittiyhtiössä olla sekä luonnolliset henkilöt että oikeushenkilöt.

Avoin yhtiö ja kommandiittiyhtiö ovat itsenäisiä oikeushenkilöitä. Yhtiöt esiintyvät omissa nimissään sopimuksia ja sitoumuksia tehdessään. Avoin yhtiö ja kommandiittiyhtiö ovat myös sitä koskevassa asiassa asianosainen tuomio-istuimessa ja muun viranomaisen luona.

Avoimen yhtiön toiminimessä tulee olla sanat ”avoin yhtiö”, jollei yhtiömuoto muuten ilmene toiminimestä. Se ilmenee ”muuten” esimerkiksi, jos toiminimi on ”Mattinen & Jokinen”. Toiminimi osoittaa, että Mattinen ja Jokinen harjoittavat yhdessä elinkeinotoimintaa ja että heidän vastuutaan yhtiön velvoitteista ei ole rajoitettu, koska toiminimessä ei ole mainittu minkään muun oikeushenkilön tunnusta. Toiminimessä ei tarvitse ilmetä kaikkien yhtiömiesten nimeä tai kenenkään yhtiömiehen nimeä. Toiminimi voi olla myös esimerkiksi ”Avoin yhtiö Mattinen”, jolloin toisen yhtiömiehen Jokisen nimi ei näy toiminimestä, tai ”Avoin yhtiö Mutterinvalmistaja”. Kommandiittiyhtiön toiminimessä tulee olla sanat ”kommandiittiyhtiö” tai sen yleisesti tunnettu lyhenne kuten ”ky”.

Avointa yhtiötä perustettaessa yhtiön toiminimessä ei saa olla muun henkilön kuin yhden tai useamman yhtiömiehen nimi. Kommandiittiyhtiötä perustettaessa yhtiön toiminimessä ei saa olla muun henkilön nimeä kuin henkilökohtaisesti vastuunalaisen yhtiömiehen. Toiminimessä ei tarvitse olla kenenkään vastuunalaisen yhtiömiehen nimeä.

Avoimen yhtiön yhtiömiehen ja kommandiittiyhtiön vastuunalaisen yhtiömiehen kuollessa tai erotessa voi toiminimessä säilyä aikaisempi henkilönimi toiminimilaissa lähemmin säädetyin edellytyksin.

Muihin elinkeinotoimintaa harjoittaviin yhteisöihin verrattuna avoin yhtiö ja kommandiittiyhtiö edellyttävät yhtiömiesten keskinäistä täyttä luottamusta ennen kaikkea sen vuoksi, että avoimessa yhtiössä kukin yhtiömies ja kommandiittiyhtiössä vastuunalainen yhtiömies joutuu myös toisten yhtiömiesten yhtiölle aiheuttamista velvoitteista täyteen henkilökohtaiseen vastuuseen. Toisaalta yhtiömiesten velkavastuusta johtuen avoimen yhtiön ja kommandiittiyhtiön oikeutta jakaa varojaan osakkailleen, paitsi äänettömän yhtiömiehen osalta, ei ole rajoitettu verrattuna esimerkiksi osakeyhtiöön.

Avoin yhtiö ja kommandiittiyhtiö syntyvät yhtiömiesten sopimuksella (yhtiösopimus). Avoimen yhtiön ja kommandiittiyhtiön osalta kaupparekisterimerkinnällä on vain julkisuusvaikutus. Yhtiö syntyy jo tätä ennen heti sopimuksella yhtiön perustamisesta ja riippumatta siitä, ilmoitetaanko ja merkitäänkö yhtiö koskaan kaupparekisteriin. Ilmoittamisen laiminlyöntiin voi liittyä kuitenkin yhtiömiehille muita haitallisia oikeudellisia seuraamuksia.

Yhtiösopimukselle ei ole laissa säädetty muotovaatimusta. Sopimus voidaan tehdä myös suullisesti ja oikeuskäytännön mukaan yhtiösopimus voi syntyä myös konkludenttisesti eli ilman nimenomaista sopimusta esimerkiksi kahden henkilön ryhtyessä harjoittamaan elinkeinotoimintaa yhteiseen lukuun sen tarkemmin asiasta sopimatta.

Avoin yhtiö ja kommandiittiyhtiö on ilmoitettava kaupparekisteriin (perusilmoitus). Kaupparekisteri-ilmoitus edellyttää alkuperäisen kirjallisen yhtiösopimuksen liittämistä kaupparekisteri-ilmoitusasiakirjoihin. Näin ollen avointa yhtiötä tai kommandiittiyhtiötä ei saada merkityksi kaupparekisteriin, jos avoimen yhtiön tai kommandiittiyhtiön perustamisesta ei ole tehty kirjallista sopimusta tai kirjallisesta sopimuksesta puuttuu määräys sellaisista seikoista, joista laissa edellytetään mainittavan sopimuksessa. Tämä ei kuitenkaan vaikuta jo syntyneen avoimen yhtiön tai kommandiittiyhtiön olemassaoloon. Käytännössä lienee verraten harvinaista, että avoin yhtiö tai kommandiittiyhtiö syntyy ilman kirjallista yhtiösopimusta. Kirjallinen yhtiösopimus edellyttää kaikkien yhtiömiesten allekirjoitusta. Sopimusasiakirjassa ei tarvitse olla todistajien allekirjoitusta.

Avoimen yhtiön yhtiösopimuksessa tulee vähintään sisältää seuraavat seikat: maininta siitä, että kyseessä on yhtiösopimus, yhtiön toiminimi, yhtiön kotipaikka, yhtiön toimiala, yhtiömiesten henkilötiedot ja yhtiön tilikausi. Lisäksi yhtiösopimuksessa on syytä mainita myös seuraavista seikoista: ketkä yhtiömiehistä kirjoittavat yhtiön toiminimen, mahdollisesti sovitut jonkin yhtiömiehen toimivallan rajoitukset, yhtiömiesten panokset yhtiöön ja, jos kyseessä on rahapanos, sen määrä, miten voitto ja tappio yhtiömiesten välillä jaetaan, tilintarkastus, sovitut yksityisotot ja mahdollinen palkanmaksu yhtiömiehelle, tarkastusoikeus, työnjako yhtiömiesten välillä, kilpailukielto, jos on sovittu toimitusjohtajasta, hänen henkilötietonsa, yhtiösuhteen irtisanomismenettely, määräykset yhtiömiehen kuoleman varalta sekä mahdollinen yhtiökauden pituus, jos yhtiökausi on määräaikainen.

Kommandiittiyhtiön yhtiösopimuksessa on lisäksi mainittava äänettömän yhtiömiehen panos rahamääräisesti ilmaistuna. Lisäksi yhtiösopimuksessa on syytä mainita myös esimerkiksi seuraavista seikoista: äänettömän yhtiömiehen panokselle maksettava korko- tai voitto-osuuden laskentatapa sekä äänettömän yhtiömiehen oikeus siirtää yhtiöosuutensa ilman vastuunalaisten yhtiömiesten suostumusta.

Useimmat edellä mainitut avointa yhtiötä ja kommandiittiyhtiötä koskevat sopimusmääräykset ovat sellaisia, että jos niistä ei ole erityisesti sovittu, niihin sovelletaan laissa säädettyä.

Osakeyhtiö

Osakeyhtiö eroaa avoimesta yhtiöstä ja kommandiittiyhtiöstä olennaisimmin siinä, että osakeyhtiön osakkeenomistajat eivät ole osakkeenomistajan asemansa perusteella henkilökohtaisessa vastuussa yhtiön velkojia kohtaan niistä velvoitteista, joista osakeyhtiö on vastuussa.

Toinen olennainen ero liittyy oikeuteen toimia yhtiön puolesta tai edustaa yhtiötä. Lähtökohtaisesti jokainen avoimen yhtiön yhtiömies ja kommandiittiyhtiön vastuunalainen yhtiömies voi pelkästään yhtiömiesasemansa perusteella toimia yhtiön puolesta ja edustaa sitä. Osakkeenomistajalla ei ole osakeyhtiössä vastaavaa oikeutta. Sama koskee kommandiittiyhtiön äänetöntä yhtiömiestä.

Osakkeenomistajan henkilökohtaisen vastuun puuttuminen merkitsee ennen kaikkea sitä, että osakeyhtiön liiketoiminnan epäonnistuessakaan ja yhtiön tultua asetetuksi konkurssiin yhtiön velkojat eivät voi periä yhtiöltä olevia saataviaan sen osakkeenomistajilta. Tällaisia velvoitteita ovat esimerkiksi työpalkat, vuokrat, erilaiset ostovelat ja verot. Osakkeenomistajalle ei voida yhtiöjärjestyksen määräyksinkään asettaa maksuvelvollisuutta osakeyhtiön velkojia kohtaan. Osakkeenomistaja saattaa yhtiöjärjestyksen määräyksen nojalla olla maksuvelvollinen osakeyhtiötä kohtaan. Tällainen määräys sisältyy yleensä vain muuta kuin elinkeinotoimintaa harjoittavaan osakeyhtiön yhtiöjärjestykseen, kuten esimerkiksi silloin, kun on kyseessä keskinäinen kiinteistöosakeyhtiö.

Käytännössä osakkeenomistajan henkilökohtaisen vastuun puuttuminen ei kuitenkaan aina kaikilta osin toteudu osakeyhtiössä. Tämä koskee ennen kaikkea osakeyhtiötä, jossa on vain yksi tai muutama osakkeenomistaja ja joka harjoittaa pienimuotoista toimintaa. Tällaisella osakeyhtiöllä ei usein ole sellaista varallisuutta, joka kelpaisi luotonantajille vakuudeksi yhtiölle annetuista luotoista. Myös esimerkiksi tavarantoimittajat tai vuokranantaja voivat asettaa oman sitoutumisensa ehdoksi, että osakkeenomistaja antaa vakuuden heidän saatavansa maksamisen turvaamiseksi. Jotta osakeyhtiö pystyy harjoittamaan aiottua liiketoimintaansa, tämän tyyppisissä tilanteissa osakkeenomistajat tai osa heistä joutuu usein antamaan henkilökohtaisen takauksen tai panttaamaan omaisuuttaan osakeyhtiön velkojalle. Jos osakeyhtiön liiketoiminta epäonnistuu, seurauksena yleensä on, että osakeyhtiön velvoitteiden täyttämiseen käytetään yhtiön omaisuuden ohella myös sitoumuksen antaneiden osakkeenomistajien henkilökohtaista omaisuutta. Taloudellisesti merkittävää toimintaa harjoittavissa osakeyhtiöissä tai osakeyhtiöissä, joissa on paljon osakkeenomistajia, osakkeenomistajat eivät käytännöllisesti joudu osakeyhtiön toimintaa tukeakseen antamaan henkilökohtaisia sitoumuksia yhtiön velvoitteiden täyttämisestä.

Paitsi antamansa sitoumuksensa nojalla osakkeenomistaja saattaa joutua osakeyhtiön velkojia kohtaan vastuuseen, jos hän on toiminut yhtiön puitteissa – yleensä sen johtoon kuuluvana – lain tai yhtiöjärjestyksen vastaisesti. Tämä vastuu ei ole vastuuta yhtiön velvoitteesta, vaan vastuuta siitä vahingosta, joka on toiminnalla aiheutettu yhtiön velkojille.

Vastuu voi olla, vaikkakaan ei välttämättä, yhteisvastuuta osakeyhtiön kanssa.

Osakeyhtiö perustetaan laatimalla kirjallinen perustamissopimus, joka on päivättävä ja jonka kaikki perustamisvaiheessa osakkeenomistajiksi tulevat henkilöt allekirjoittavat. Osakkeenomistajana osakeyhtiössä voi olla sekä luonnollinen henkilö että oikeushenkilö.>Osakeyhtiötä perustettaessa ja sen jälkeen pelkästään yksikin henkilö voi olla osakkeenomistajana. Tässä tilanteessa riittää, että hän ainoana osakkeenomistajana allekirjoittaa perustamisasiakirjan.

Perustamissopimuksesta on ilmettävä vähintään, montako osaketta kukin sen allekirjoittajista ottaa, osakkeesta yhtiölle maksettava määrä ja osakkeen maksuaika. Perustamissopimuksessa on nimettävä myös osakeyhtiön hallituksen jäsenet. Muitakin määräyksiä voidaan perustamissopimukseen sisällyttää. Perustamissopimukseen on joko sisällytettävä tai sen liitteenä on oltava osakeyhtiön yhtiöjärjestys.

Yhtiöjärjestyksestä on vähintään ilmettävä yhtiön toiminimi, yhtiön kotipaikkana oleva Suomen kunta ja yhtiön toimiala. Lisäksi yhtiöjärjestyksessä tulisi määrätä yhtiön tilikaudesta. Yhtiöjärjestys voi lisäksi sisältää monia muita määräyksiä, joilla joko määrätään toisin kuin OYL:ssa on säädetty tai määrätään sellaisista seikoista, joista laissa ei ole säännelty. OYL:sta poikkeavasti saadaan määrätä vain sikäli, kun kyseisen lain säännökset ovat ns. tahdonvaltaisia eli niitä ei ole kaikkien osakeyhtiöiden taikka ainakaan julkisten osakeyhtiöiden tai yksityisten osakeyhtiöiden pakollisesti noudatettava. Monet OYL:n säännökset ovat tahdonvaltaisia. Jos osakeyhtiötä perustettaessa pidetään tiettyjä OYL:ssa säädettyjä tahdonvaltaisia säännöksiä perustettavaan osakeyhtiöön sopivina, yhtiöjärjestyksessä ei ole yleensä tarvetta toistaa näitä säännöksiä. Määräyksen puuttuessa yhtiöjärjestyksestä noudatetaan laissa säädettyä.

Jos osakeyhtiö on julkinen osakeyhtiö, sanat ”julkinen osakeyhtiö” tai niitä vastaava lyhenne “oyj” tulee olla toiminimessä. Yksityisen osakeyhtiön toiminimen osana on joko pelkkä sana “osakeyhtiö” tai sen lyhenne “oy”.

Kaikilla osakeyhtiöillä on oltava osakepääoma. Sen vähimmäismäärä on yksityisissä osakeyhtiöissä 2 500 euroa ja julkisissa osakeyhtiöissä 80 000 euroa. Osakepääoman enimmäismäärää ei ole OYL:ssa rajoitettu.

Osakeyhtiön perustaminen on ilmoitettava kolmen kuukauden kuluessa perustamissopimuksen allekirjoittamisesta Patentti- ja rekisterihallituksen pitämään kaupparekisteriin tai yhtiön perustaminen raukeaa. Vain osakkeet, jotka on täysin maksettu edellä mainitussa ajassa, voidaan ilmoittaa rekisteröitäväksi. Osakkeet maksetaan yleensä rahalla, mutta ne voidaan myös kokonaan tai osittain maksaa muulla omaisuudella kuin rahalla (= apportti). Osakeyhtiö syntyy oikeushenkilönä, kun se merkitään kaupparekisteriin. Sitä ennen kaupparekisteriviranomainen on tarkastanut, että yhtiön perustamiseen tarvittavat asiakirjat ovat lainmukaiset. Kun osakeyhtiö on perustettu, yhtiön on viivytyksettä laadittava osake- ja osakasluettelo. Näitä luetteloita on pidettävä luotettavalla tavalla.

Jos joku toimii osakeyhtiön puolesta/nimissä ennen kuin se on merkitty kaupparekisteriin – tämä on käytännössä verraten tavallista – hän vastaa henkilökohtaisesti tällaisesta sitoumuksesta aiheutuneista velvoitteista. Vastuu kuitenkin yleensä siirty – OYL:ssa lähemmin säädetyin edellytyksin – osakeyhtiölle sen jälkeen, kun yhtiö on merkitty kaupparekisteriin.

YhtiöoikeuskouluUusimmat Artikkelit
Katso kaikki