CTA Paikka

Verokoulu osa 5: Osakeyhtiön ja sen osakkeenomistajan verotus

Päivitetyn verokoulun tarkoituksena on käydä systemaattisesti läpi verojärjestelmää erityisesti yritystoiminnan näkökulmasta. Verotus liittyy yritystoimintaan monella tavalla, ja verotuksen säännösten tuntemus on välttämätöntä yrityksen taloushallinnon hoitajalle. On erittäin tärkeää havaita ja tunnistaa erilaisiin toimenpiteisiin liittyvät verotukselliset vaikutukset.
5.12.2017 ILKKA OJALA, OTL, VT, KTK Konsultointi Ojala Oy

Osakeyhtiötä käsitellään tuloverotuksessa yhteisönä. Muita yhteisöjä ovat muun muassa osuuskunnat, säästöpankit ja keskinäiset vakuutusyhtiöt. Yhteisöt ovat erillisiä verovelvollisia. Siten osakeyhtiön toiminnan tuottamasta verotettavasta tulosta määrätään tulovero yhtiölle itselleen. Toisin kuin avoimien yhtiöiden ja kommandiittiyhtiöiden kohdalla, osakeyhtiön omistajia ei siis veroteta yritystoiminnan nettotulosta tulon syntymishetkellä. Osakeyhtiön osakkeenomistajia verotetaan vasta sitten, kun he nostavat tuloa osakeyhtiöstä.

Osakeyhtiön tuloa ei verotuksessa jaeta pääomatuloon ja ansiotuloon. Osakeyhtiön saamaa nettotuloa verotetaan suhteellisella 20 prosentin verokannalla tulojen määrästä riippumatta.

Osakeyhtiön osakkeenomistajaa puolestaan verotetaan yhtiön hänelle jakamasta osingosta. Kun yrittäjä suunnittelee yritykselleen tarkoituksenmukaista yritysmuotoa, osakeyhtiötä harkitessaan hänen on siten otettava yhtiöveron lisäksi huomioon myös osingosta menevä vero. Yritystulon kokonaisverorasitus muodostuu yhtiön tuloveron ja osinkoveron yhteismäärästä. Osakeyhtiön etu muihin yritysmuotoihin verrattuna on se, että osakkeenomistaja voi säädellä oman verotettavan tulonsa määrää. Koko yhtiön voittoa ei ole pakko jakaa osinkona, vaan osa siitä voidaan jättää jakamatta. Jakamatta jätettyyn voittoon kohdistuu siinä vaiheessa vain yhtiön 20 prosentin tulovero.

Osingon verotus tapahtuu kahdella tavalla riippuen siitä, onko osinkoa jakava yhtiö julkisesti noteerattu yhtiö vai ei. Toisaalta osinkoverotukseen vaikuttaa se, onko osingon saajana yksityishenkilö, henkilöyhtiö vai yhteisö.

Julkisesti noteeratun yhtiön jakama osinko

Julkisesti noteeratulla yhtiöllä (jäljempänä ”pörssiyhtiö”) tarkoitetaan yhtiötä, jonka osakkeet ovat julkisen kaupankäynnin kohteena viranomaisen valvonnassa olevalla säännellyllä markkinalla. Tällainen markkina on esimerkiksi Helsingin pörssin Pohjoismainen lista, Pre-lista tai ML-markkina, mutta myös vastaava muu säännelty markkina Suomessa ja ulkomailla.

Pörssiyhtiön yksityishenkilölle jakamasta osingosta 85 prosenttia luetaan saajan pääomatuloksi. Kun pääomatulon verokanta on 30 tai 34 prosenttia, osingonsaaja joutuu maksamaan saamastaan osingosta veroa 25,5–28,9 prosenttia. Jos osakkeet kuuluvat osingonsaajan yksityisliikkeen tai maatalouden varoihin, osingoista 85 prosenttia luetaan yritystoiminnan tuloksi EVL- tai MVL-tulolähteessä. Yritystuloon kuuluva osinkotulo ei siten automaattisesti ole pääomatuloa, vaan on mukana yritystulon kokonaismäärässä.

Jos pörssiyhtiön jakaman osingon saa osakeyhtiö (joka ei itse ole pörssiyhtiö), osinko on saajayhtiölle veronalaista tuloa kokonaisuudessaan. Saajalle osingosta aiheutuu silloin yhtiöverokannan mukainen 20 prosentin vero. Koska osakeyhtiö maksaa saamistaan pörssiyhtiön osingoista vähemmän veroa kuin yksityishenkilö, pitkäjänteistä osakesijoitustoimintaa voi olla tarkoituksenmukaista harjoittaa osakeyhtiömuodossa. Kun osinkovero on pienempi, osingoista jää enemmän varoja sijoitettavaksi uudelleen. Muutkin kuin veronäkökohdat tulee kuitenkin ottaa huomioon.Jos osinkoa saava osakeyhtiö omistaa vähintään 10 prosentin osuuden pörssiyhtiön osakkeista, osinko on saajayhtiölle kokonaan verovapaa.

Osinko julkisesti noteeraamattomasta yhtiöstä

Muun osakeyhtiön kuin pörssiyhtiön yksityishenkilölle jakama osinko jaetaan verotuksessa pääomatuloon ja ansiotuloon. Osakeyhtiömuodossa yritystoimittavaa harjoittavan yrittäjän on tärkeää ottaa tämä huomioon suunnitellessaan yhtiöstä jaettavan osingon määrää. Koska ansiotulon vero voi nousta korkeaksi, osinko pyritään usein mitoittamaan niin, ettei ansiotulona verotettavaa osinkoa muodostu lainkaan tai niin, että sen määrä jää kohtuulliseksi.

Osingosta katsotaan pääomatulo-osingoksi määrä, joka vastaa kahdeksan prosentin vuotuista tuottoa osakkaan omistamien osakkeiden matemaattiselle arvolle. Siltä osin kuin pääomatulo-osinko on enintään 150 000 euroa, osingosta 25 prosenttia on veronalaista pääomatuloa ja loppuosa verovapaata tuloa. Koska pääomatulon verokanta on 30 tai 34 prosenttia, osingosta osakkeenomistajalle aiheutuu käytännössä 7,5–8,5 prosentin vero. Yritystuloon kohdistuvaksi kokonaisveroksi muodostuu silloin 26–26,8 prosenttia, koska osinko on maksettu tulosta, josta yhtiö on jo maksanut tuloveron.

Jos pääomatulo-osingon määrä ylittää 150 000 euroa, mikä on verrattain harvinaista, ylittävästä osasta 85 prosenttia on veronalaista pääomatuloa. Osingosta osakkeenomistajalle aiheutuva vero on silloin pörssiosingon tavoin 25,5–28,9 prosenttia. Kun otetaan huomioon yhtiön tulovero, yritystuloon kohdistuva kokonaisvero on silloin 40,4–43,1 prosenttia.

Jos osingon määrä ylittää 8 prosenttia osakkeiden matemaattisesta arvosta, ylittävästä osingosta 75 prosenttia on veronalaista ansiotuloa ja loppuosa verovapaata tuloa. Ansiotulona verotettava määrä lisätään osakkeenomistajan muihin ansiotuloihin. Veron määrä riippuu ansiotulojen yhteismäärästä. Suurilla tulotasoilla ansiotulon marginaalivero voi ylittää 50 prosenttia, jolloin ansiotulona verotettavan osingon verotaso voi nousta korkeaksi.

Jos julkisesti noteeraamattoman yhtiön osakkeet kuuluvat luonnollisen henkilön yksityisliikkeen tai maatalouden varoihin, osinkoa ei jaeta pääomatuloon ja ansiotuloon, vaan osingosta 75 prosenttia luetaan yritystoiminnan tuloksi EVL- tai MVL-tulolähteessä. Tältä osin osinko on mukana tulolähteen kokonaistulossa, joka jaetaan pääomatuloon ja ansiotuloon tulolähteen nettovarallisuuden perusteella.

Jos julkisesti noteeraamattoman yhtiön osingon saa toinen osakeyhtiö, osinkotulo on saajaosakeyhtiölle kokonaan verovapaa. Verovapaus ei riipu siitä, kuinka suuren osuuden osakeyhtiö osinkoa jakavan yhtiön osakkeista omistaa. Verovapaus ei myöskään riipu siitä, mihin tulolähteeseen osakkeet osakeyhtiössä kuuluvat. Säännös koskee suomalaisen ja toisessa EU-maassa olevan yhtiön suomalaiselle osakeyhtiölle jakaman osingon verotusta. Muista maista saatujen osinkojen verotuksen osalta on selvitettävä, mitä Suomen ja asianomaisen valtion välillä on sovittu osingon verotuksesta.

Osakkeen matemaattinen arvo

Yksityishenkilön muusta kuin pörssiyhtiöstä saaman osingon verotuksessa olennainen tekijä on osakkeiden matemaattinen arvo. Se ratkaisee, miltä osin osingosta muodostuu verotettavaa pääomatuloa ja miltä osin mahdollisesti ansiotuloa. Osakkeen matemaattinen arvo määritetään osingon jakovuotta edeltäneen vuoden tilinpäätöksen nettovarallisuuden perusteella. Siten esimerkiksi vuonna 2018 jaettavan osingon osalta matemaattisen arvon perusteena on vuonna 2017 päättyneen tilikauden tilinpäätöksen nettovarallisuus. Jos vuonna 2017 ei ole päättynyt tilikautta, matemaattisen arvon pohjana oleva nettovarallisuus lasketaan edellisen vuoden aikana päättyneen tilikauden tilinpäätöksestä.

Yhtiön nettovarallisuus saadaan vähentämällä yhtiön varoista yhtiön velat. Nettovarallisuutta määritettäessä varojen arvoksi katsotaan pääsääntöisesti varojen verotuksessa vähentämättä oleva määrä. Käyttö- tai rahoitusomaisuuteen sisältyvän kiinteistön arvona pidetään kuitenkin kiinteistön varojen arvostamislaissa määritettyä verotusarvoa, jos se on kiinteistön verotuksessa poistamatonta menojäännöstä suurempi. Vastaavasti jos käyttö- tai rahoitusomaisuusarvopapereiden yhteenlaskettu arvostamislain mukainen vertailuarvo on niiden yhteenlaskettua poistamatonta menojäännöstä suurempi, arvopapereiden arvona käytetään yhteenlaskettua vertailuarvoa.

Nettovarallisuus saadaan vähentämällä varojen yhteismäärästä yhtiön velat. Osakkeen matemaattinen arvo saadaan jakamalla yhtiön tilinpäätöshetken nettovarallisuus ulkona olevien osakkeiden lukumäärällä. Kunkin osakkaan saama osinko jaetaan pääomatulona verotettavaan osaan ja ansiotulona verotettavaan osaan hänen osakkeidensa matemaattisen arvon perusteella.

Jos yhtiö on uusi eikä sillä ole osingonjakovuotta edeltäneenä vuonna päättynyt tilikautta, osakkeen matemaattiseksi arvoksi katsotaan nimellisarvo tai nimellisarvon puuttuessa kirjanpidollinen vasta-arvo. Yhtiön tai osakkeenomistajan vaatimuksesta matemaattisena arvona on kuitenkin käytettävä osakkeiden merkintähintaa, jos se on edellisiä korkeampi.

Matemaattisesta arvosta tehtävät vähennykset

Jos yhtiön YEL- tai MYEL-vakuutettu osakas on verovuonna käyttänyt omana tai perheensä asuntona yhtiön varoihin kuuluvaa asuntoa, asunnon arvo vähennetään hänen osakkeidensa matemaattisesta arvosta ennen osingon jakamista pääomatulo- ja ansiotulo-osinkoon. Säännöksen tarkoituksena on estää se, että osakeyhtiön osakkaat pyrkisivät lisäämään osakeyhtiöstä nostettavan verovapaan osingon määrää sijoittamalla yhtiöön omia asuntojaan ja vapaa-ajan asuntojaan. Jos tällainen asunto sisältyy yhtiön varoihin, asunnon arvo vähennetään asuntoa käyttäneen osakkaan osakkeiden arvosta.

Myös osakkaan yhtiöstä nostama osakaslaina vähennetään hänen osakkeidensa matemaattisesta arvosta. Edellytyksenä vähentämiselle on, että osakas yksin tai yhdessä perheenjäsentensä kanssa omistaa vähintään 10 prosenttia yhtiön osakkeista tai heillä on vastaava osuus yhtiön kaikkien osakkeiden tuottamasta äänimäärästä. Laina vähennetään ensisijaisesti lainanottajan omien osakkeiden arvosta ja sen ylittävältä osalta perheenjäsenten osakkeiden arvosta osakeomistuksen suhteessa.

Ennakonpidätysvelvollisuus

Osinkoa jakavan yhtiön on toimitettava ennakonpidätys luonnolliselle henkilölle jakamastaan osingosta. Pörssiyhtiön jakamasta osingosta ennakonpidätys on 25,5 prosenttia. Muun kuin pörssiyhtiön jakamasta osingosta ennakonpidätys on 7,5 prosenttia siitä osasta osinkoa, joka on enintään 150 000 euroa ja 27 prosenttia siitä osasta, joka ylittää 150 000 euroa.

Asiantuntijana
Ilkka Ojala OTL, VT, KTK Konsultointi Ojala Oy
Verokoulu 2017Uusimmat Artikkelit
Katso kaikki