CTA Paikka

Sulautuminen verotuksessa

17.10.2006 Ilkka Ojala OTL, VT, Konsultointi Ojala Oy

Yritykselle tulee usein toimintansa kehittyessä tarve järjestellä rakennettaan uudelleen. Yrityksen sisään on esimerkiksi saattanut kehittyä useita erillisiä toimialoja, jotka on liiketaloudellisesti tarkoituksenmukaista eriyttää omiksi yhtiöikseen. Toisaalta yritys on saattanut esimerkiksi ostaa kilpailevan yhtiön osakekannan, ja liiketoiminnan kannalta edullista olisi yhdistää ostetun yhtiön toiminta yrityksen omaan toimintaan.

EVL:iin on otettu säännökset siitä, millä edellytyksillä tällaiset yritysjärjestelyt voidaan toteuttaa ilman yritykselle tai sen omistajille välittömästi aiheutuvia tuloveroseuraamuksia. EVL:n säännökset perustuvat Euroopan unionin yritysjärjestelydirektiiviin, jonka tavoitteena on poistaa verotuksellisia esteitä yritystoiminnan uudelleenjärjestelyiltä.

Yritysjärjestelysäännöksillä säädellään yhtiöiden sulautumista, jakautumista, liiketoimintasiirtoa sekä osakevaihtoa. Kun näissä säännöksissä asetetut edellytykset täyttyvät, järjestelyissä tapahtuvista omaisuuden luovutuksista ei aiheudu välittömästi tuloveroja. Säännösten soveltaminen ei kuitenkaan merkitse lopullista vapautumista veroista. Kun järjestelyissä omaisuuden siirtoarvoina käytetään sen verotuksessa jäljellä olevia hankintamenoja, säännösten avulla verotus lykkääntyy siihen ajankohtaan, jolloin siirtyneet varat tai vastikkeena saadut osakkeet luovutetaan edelleen.

Sulautumissäännösten soveltaminen

EVL:n sulautumista koskevia säännöksiä sovelletaan järjestelyyn, jossa yhden tai useamman osakeyhtiön varat siirtyvät selvitysmenettelyttä toiselle vastaanottavalle osakeyhtiölle. Sulautuvan yhtiön osakkeenomistajat saavat vastikkeena vastaanottavan yhtiön liikkeelle laskemia uusia osakkeita. Osakeyhtiöiden lisäksi sulautumissäännöksiä sovelletaan myös muihin yhteisöihin. Muiden yhteisöjen sulautuminen edellyttää, että sulautuminen on niitä koskevan yhteisölainsäädännön mukaan mahdollinen. Esimerkiksi osuuskunta voi sulautua toiseen osuuskuntaan.

Myös elinkeinoyhtymä eli avoin yhtiö ja kommandiittiyhtiö voivat niitä koskevan yhtiölainsäädännön mukaan sulautua toiseen avoimeen yhtiöön ja kommandiittiyhtiöön. EVL:n sulautumista koskevia säännöksiä sovelletaan myös näihin sulautumisiin.

TVL:ssa olevan viittaussäännöksen nojalla EVL:n sulautumissäännöksiä sovelletaan myös sellaisten yhteisöjen sulautumiseen, joiden tulo verotetaan TVL:n mukaan henkilökohtaisen tulolähteen tulona. Siten esimerkiksi kiinteistöosakeyhtiö ja asunto-osakeyhtiö voivat sulautua toiseen osakeyhtiöön.

Verotuksessa sulautumissäännöksiä voitaisiin soveltaa myös kansainvälisiin yritysjärjestelyihin, jossa sulautuva ja vastaanottava yhtiö sijaitsevat eri EU-valtioissa. Tällaiset rajat ylittävät sulautumiset eivät kuitenkaan yhtiöoikeudellisesti ole mahdollisia.

Sulautumisvastike

EVL:n säännöksen mukaan vastikkeena tulee siis käyttää vastaanottavan yhtiön liikkeeseen laskemia uusia osakkeita. Lisäksi vähäinen käteisvastike on mahdollinen. Säännöksiä ei ole tarkoitettu kaupan luonteisiin järjestelyihin, mikä ilmenee siitä, että käteisvastikkeen määrä on rajoitettu enintään 10 prosenttiin vastikeosakkeiden yhteenlasketusta nimellisarvosta tai nimellisarvon puuttuessa osakkeita vastaavasta osuudesta maksettua osakepääomaa.

Rahavastikkeen enimmäismäärä on määritetty vastikkeena annettavien osakkeiden yhteismäärän mukaan. Rahavastikkeen ei tarvitse jakautua tasaisesti sulautuvan yhtiön osakkeenomistajille, vaan on mahdollista, että vähemmistöosakkaille maksetaan sulautumisessa koko vastike rahana. Oikeuskäytännössä on lisäksi katsottu, että lainkohdassa tarkoitetuksi rahavastikkeeksi ei katsota sitä lunastuskorvausta, joka maksetaan sulautumista osakeyhtiölain mukaan vastaan äänestäneelle osakkaalle. Ratkaisussa KHO 1999/4387 katsottiin, että lunastuksessa suoritettujen määrien lisäksi osakkeenomistajille voidaan suorittaa EVL:n sallima 10 %:n enimmäismääräinen rahavastike.

Sulautuvan ja vastaanottavan yhtiön tuloverotus

Kun EVL:n edellytykset täyttyvät, sulautumisen osalta verotuksessa sovelletaan jatkuvuusperiaatetta. Sulautuvaa yhtiötä verotetaan erillisenä verovelvollisena siihen asti, kunnes sulautuminen on tullut voimaan. Sulautuvan yhtiön ei katsota verotuksessa purkautuvan, jolloin sen tuloksi eivät realisoidu omaisuuden arvonnousut. Sulautuvan yhtiön varaukset eivät purkaudu eivätkä käyttöomaisuudesta tehdyt poistot palaudu. Sulautuminen on yleisseuraanto, jossa sulautuvan yhtiön verotuksessa vähentämättä olevat hankintamenot ja muut vähennyskelpoiset menot siirtyvät vähennettäväksi vastaanottavan yhtiön verotuksessa samalla tavalla, kuin ne olisi vähennetty sulautuvan yhtiön verotuksessa.

Jos vastaanottavan yhtiön tilikausi päättyy samana vuonna kuin sulautuvan yhtiön viimeinen tilikausi, kumpikin yhtiö voi tehdä saman verovuoden aikana poistoja samasta käyttöomaisuudesta tai muista pitkävaikutteisista menoista. Jotta samasta hyödykkeestä ei voitaisi tehdä EVL:n enimmäismääräistä poistoa suurempia poistoja, on säädetty, että vastaanottava yhtiö saa vähentää sulautumisessa siirtyneestä käyttöomaisuudesta ja muista pitkävaikutteisista menoista poistona enintään määrän, joka vastaa verovuoden enimmäispoistoa vähennettynä sulautuvan yhtiön verotuksessa hyväksyttävän poiston määrällä. Tämän lisäksi on säädetty, että sulautumisen yhteydessä siirtyneet varaukset ja siirtyneisiin varoihin kohdistuvat EVL 5a §:n mukaiset arvonpalautukset luetaan vastaanottavan yhtiön veronalaisiksi tuloiksi samalla tavalla, kuin ne olisi luettu veronalaisiksi tuloiksi sulautuvan yhtiön verotuksessa.

Sulautuminen ei muodosta uutta saantoa vastaanottavalle yhtiölle siirtyneelle omaisuudelle. Tällä on merkitystä käyttöomaisuusosakkeiden kohdalla, sillä osakkeet voivat olla EVL 6b §:n mukaisen luovutusvoittojen verovapauden piirissä, mikäli omistusaika on kestänyt vähintään vuoden. Mikäli sulautumisessa siirtyy tällaisia osakkeita, omistusajan katsotaan alkaneen siitä, kun sulautuva yhtiö on hankkinut osakkeet.

Vastaanottavalle yhtiölle voi sulautumisessa syntyä sulautumisvoitto tai -tappio riippuen siitä, onko sen omistamien, sulautuvan yhtiön osakkeiden hankintameno pienempi vai suurempi kuin vastaanottavalle yhtiölle sulautumisessa siirtyvät nettovarat. Jos sulautuvasta yhtiöstä siirtyy nettovaroja osakkeiden hankintamenoa vähemmän, vastaanottavalle yhtiölle syntyy sulautumistappio. EVL:ssa on säädetty, että sulautumisessa syntyvä sulautumisvoitto ei ole veronalaista tuloa eikä sulautumistappio vähennyskelpoinen meno.

Sulautuvan yhtiön osakkaan verotus

Sulautumisessa sulautuvan yhtiön osakas luopuu omistamistaan osakkeista ja saa vastikkeena vastaanottavan yhtiön liikkeeseen laskemia uusia osakkeita. Tätä osakkeiden vaihtumista ei pidetä osakkeenomistajan verotuksessa osakkeiden luovutuksena, eikä osakkeenomistajaa siten veroteta luovutusvoitosta. Tämä koskee kuitenkin vain sulautumisvastikkeena saatuja vastaanottavan yhtiön osakkeita. Mikäli sulautumisessa käytetään rahavastiketta, tämän rahavastikkeen osalta sulautumista pidetään luovutusvoittoverotuksen realisoivana luovutuksena.

Vastikkeena saatujen, vastaanottavan yhtiön osakkeiden hankintamenoksi katsotaan sulautuneen yhtiön osakkeiden hankintamenoa vastaava määrä. Omistusajan katsotaan myös alkaneen siitä, jolloin osakkeenomistaja hankki sulautuvan yhtiön osakkeet. Se, että sulautuminen ei katkaise osakkeiden omistusaikaa, on merkityksellistä erityisesti TVL:n mukaan verotettavan luonnollisen henkilön hankintameno-olettaman kannalta. Hankintameno-olettama on 40 %, mikäli osakkeet on omistettu vähintään 10 vuoden ajan.

Sulautumistyypit

Useimmiten sulautuminen tapahtuu tytäryhtiösulautumisena, jossa emoyhtiön kokonaan omistama tytäryhtiö sulautuu emoyhtiöön. Tytäryhtiösulautumisessa sulautumisvastiketta ei anneta lainkaan, koska emoyhtiöllä ei ole tarvetta antaa sulautumisvastiketta itselleen. Toinen tyypillinen sulautumistilanne on ns. sisaryhtiösulautuminen, jossa emoyhtiön tavallisesti kokonaan omistama tytäryhtiö sulautuu emoyhtiön omistamaan toiseen tytäryhtiöön.

Verotuskäytännössä tällaisessa puhtaassa sisaryhtiösulautumisessa vastaanottavan osakeyhtiön ei myöskään ole edellytetty antavan sulautumisvastiketta, koska sulautuvan yhtiön omistaja on jo entuudestaan omistanut vastaanottavan yhtiön koko osakekannan. Tämä verotuskäytännössä jo tähän asti hyväksytty menettely on nyt tulossa myös verolainsäädäntöön. EVL:ia ollaan vuoden 2007 alusta muuttamassa siten, että sisaryhtiösulautumisessa, jossa sama omistaja omistaa sekä sulautuvan että vastaanottavan yhtiön koko osakekannan, sulautumisvastiketta ei edellytetä annettavaksi.

Tilanteessa, jossa sulautuvalla yhtiöllä on eri omistajia kuin vastaanottavalla yhtiöllä, sulautumisvastiketta sitä vastoin on annettava. EVL:n säännöksen mukaan vastikeosakkeiden tulee olla vastaanottavan yhtiön liikkeeseen laskemia uusia osakkeita. Vastikeosakkeet on siis annettava sulautuvan yhtiön osakkeenomistajille suunnattavassa osakeannissa. Jotta sulautuminen täyttäisi EVL:ssa asetetut edellytykset, vastaanottava yhtiö ei siten voi käyttää sulautumisvastikkeena hallussaan olevia omia osakkeitaan.

Uuden osakeyhtiölain mukaan on mahdollista, että yhtiö järjestää maksuttoman osakeannin itselleen, toisin sanoen se saa itselleen annissa annettavat uudet osakkeet. Tällä järjestelyllä on osakeyhtiölaissa haluttu helpottaa omien osakkeiden käyttöä yrityskaupan maksuvälineinä. On siis kuitenkin syytä muistaa, että tällaisia osakkeita ei voida käyttää sulautumisvastikkeena, mikäli sulautumiseen halutaan sovellettavan EVL:n sulautumissäännöksiä ja jatkuvuusperiaatetta.

Uusi osakeyhtiölaki mahdollistaa myös sellaisen kolmikantasulautumisen, jossa sulautumisvastikkeen antaa vastaanottavan osakeyhtiön emoyhtiö. Tämäkään sulautuminen ei täytä EVL:ssa asetettuja edellytyksiä, sillä EVL:n mukaan sulautumisvastikkeen tulee tulla vastaanottavalta yhtiöltä. Jos sulautumisvastike tulee joltakin muulta kuin vastaanottavalta yhtiöltä, verotuksen sulautumissäännökset eivät sovellu. Tällaista sulautumista käsitellään verotuksessa purkuna. Sulautuvan yhtiön verotuksessa siten omaisuuden arvonnousut realisoituvat veronalaisiksi tuloiksi ja varaukset purkautuvat.

Tappiot sulautumisessa

Vastaanottava osakeyhtiö saa vähentää verotettavasta tulostaan sulautuneen osakeyhtiön tappiot, jos vastaanottava yhtiö, sen osakkaat tai vastaanottava yhtiö yhdessä osakkaidensa kanssa ovat tappiovuoden alusta omistaneet yli puolet sulautuvan yhtiön osakkeista. Jos edellytykset eivät täyty, sulautuvan yhtiön tappiot eivät siirry vastaanottavalle yhtiölle.

Vastaanottavan yhtiön tappioista ei ole erityissäännöksiä. Jos sulautumisessa vastanottavaan yhtiöön tulee uusia osakkaita, joudutaan vertaamaan vastaanottavan yhtiön entistä pääomaa ja uusille osakkaille suunnattavaa korotusta. Korotus voi johtaa vastaanottavassa yhtiössä sellaiseen omistajanvaihdokseen, joka edellyttää poikkeuslupaa vastaanottavan yhtiön omien tappioiden vähentämiseksi.

Poikkeuslupa tarvitaan esimerkiksi ns. vastavirtafuusiossa, jossa emoyhtiö sulautuu kokonaan omistamaansa tytäryhtiöön. Kun tytäryhtiö mitätöi haltuunsa tulleet omat osakkeensa ja antaa fuusiovastikkeena omia osakkeitaan emoyhtiön osakkeenomistajille, vastaanottavassa tytäryhtiössä tapahtuu omistajanvaihdos, ja tytäryhtiölle vahvistettujen tappioiden vähentäminen edellyttää poikkeuslupaa.

 

Kysymyksiä:

1. A Oy:n omistaa kaksi yksityishenkilöä X ja Y tasaosuuksin. X ja Y arvioivat A Oy:n osakekannan arvoksi 1 000 000 euroa. Omistajat tekevät samalla alalla toimivan B Oy:n omistajien kanssa sopimuksen A Oy:n sulautumisesta B Oy:öön. Sulautumisessa kaikki A Oy:n varat ja velat siirtyvät B Oy:lle. B Oy maksaa X:lle vastikkeen kokonaan rahana ja maksaa siten X:lle 500 000 euroa. X:stä ei siis tule B Oy:n osakasta. Y:lle B Oy puolestaan suuntaa osakeannin, jossa Y:lle annetaan B Oy:n osakkeita käyvältä hinnaltaan 500 000 euron arvosta. Vastikeosakkeiden nimellisarvo on 50 000 euroa ja ylimenevä 450 000 euroa merkitään sijoitetun vapaan oman pääoman rahastoon. Käsitelläänkö sulautumista EVL:n sulautumissäännöksissä säädetyllä tavalla?

Sulautumisessa käteisvastikkeen määrä on rajoitettu enintään 10 prosenttiin vastikeosakkeiden yhteenlasketusta nimellisarvosta tai nimellisarvon puuttuessa osakkeita vastaavasta osuudesta maksettua osakepääomaa.

Tässä tapauksessa käteisvastikkeen määrä ylittää 10 % osakkeiden nimellisarvosta, eikä EVL:n sulautumissäännöksiä voida soveltaa,

 

2. C Oy sulautui D Oy:öön. Sulautuminen täytti EVL:n sulautumissäännösten edellytykset. C Oy:n viimeinen tilikausi muodostui ajanjaksosta 1.1.–31.3.2006. D Oy:n tilikausi on 1.1.–31.12.2006. C Oy:n irtaimen käyttöomaisuuden menojäännös ennen poistoa oli 100 000 euroa. C Oy teki verovuodelta 1.1.–31.3.2006 irtaimesta käyttöomaisuudesta 10 000 euron poiston.

Kyseinen käyttöomaisuus siirtyi sulautumisessa D Oy:lle. Entuudestaan D Oy:llä oli irtainta käyttöomaisuutta ja sen verotuksessa poistamaton menojäännös vuoden 2006 alussa oli 200 000 euroa. Heinäkuussa 2006 D Oy hankki ja otti käyttöön uuden tuotantokoneen, jonka hankintameno oli 50 000 euroa. Kuinka suuren poiston D Oy saa tehdä irtaimesta käyttöomaisuudesta verovuonna 1.1.–31.12.2006?

Vsstaanottava yhtiö saa vähentää sulautumisessa siirtyneestä käyttöomaisuudesta ja muista pitkävaikutteisista menoista poistona enintään määrän, joka vastaa verovuoden enimmäispoistoa vähennettynä sulautuvan yhtiön verotuksessa hyväksyttävän poiston määrällä.

Ennen poistoja irtaimen käyttöomaisuuden menojäännös on verovuonna 100 000 euroa (C Oy:stä siirtyvä omaisuus, arvo ennen C Oy:n poistoa) + 200 000 euroa (D Oy:llä entuudestaan ollut omaisuus) + 50 000 euroa (D Oy:n verovuonna hankkima omaisuus), eli yhteensä 350 000 euroa.

Tästä verovuoden enimmäispoisto on 25 %, eli 87 500 euroa.

Kun C Oy on jo tehnyt verovuonna 10 000 euron poiston, D Oy voi tehdä omassa verotuksessaan enintään 77 500 euron poiston.

 

3. E Oy:llä on vahvistettuja tappioita verovuosilta 2002, 2003 ja 2004. Vuonna 2003 yhtiön osakekannan osti F Oy. E Oy sai omistajanvaihdoksen vuoksi poikkeusluvan verovuosien 2002 ja 2003 tappioiden vähentämiseksi. Nyt vuonna 2006 E Oy sulautuu tytäryhtiösulautumisessa F Oy:öön. Saako F Oy vähentää omassa verotuksessaan E Oy:lle vahvistetut tappiot?

Vastaanottava osakeyhtiö saa vähentää verotettavasta tulostaan sulautuneen osakeyhtiön tappiot, jos vastaanottava yhtiö, sen osakkaat tai vastaanottava yhtiö yhdessä osakkaidensa kanssa ovat tappiovuoden alusta omistaneet yli puolet sulautuvan yhtiön osakkeista.

Tässä tapauksessa F Oy ei ole omistanut sulautuvan E Oy:n osakkeita tappiovuosien 2002-2003 alusta. Siten E Oy:n näiden vuosien tappioita F Oy ei saa vähentää omasta tulostaan, vaikka E Oy olikin saanut poikkeusluvan tappioiden vähentämiselle.

F Oy on sitä vastoin omistanut E Oy:n osakkeet vuoden 2004 alusta alkaen. Vuoden 2004 tappiot siis siirtyvät F Oy:lle.

(Tapauksessa on oletettu, että yhtiöiden tilikausi oli kalenterivuosi, ts. omistajanvaihdos vuonna 2003 ei tapahtunut E Oy:n verovuoden 2004 aikana)

 

VerokouluUusimmat Artikkelit
Katso kaikki