Osakeyhtiön ja sen osakkaan verotusasema

Osakeyhtiö kuuluu tuloverolain terminologian mukaan yhteisöihin. Muita yhteisöjä ovat muun muassa osuuskunnat, säästöpankit ja keskinäiset vakuutusyhtiöt. Osakeyhtiö on erillinen verovelvollinen. Osakeyhtiölle määritetään verotettava tulo, josta sille itselleen maksuunpannaan tulovero. Toisin kuin avoimien yhtiöiden ja kommandiittiyhtiöiden kohdalla, osakeyhtiön omistajia ei siis veroteta osakeyhtiön saamista tuloista, vaan vero määrätään osakeyhtiölle. Osakeyhtiön osakkaita verotetaan vasta sitten, kun he nostavat tuloa osakeyhtiöstä.

Osakeyhtiön veroprosentti on 26 prosenttia. Veroprosentti on suhteellinen, eli se ei riipu verotettavan tulon määrästä. Osakeyhtiöllä, samoin kuin muillakin verovelvollisilla, voi olla elinkeinotoiminnan, maatalouden ja henkilökohtaisen toiminnan tulolähteet. Tulolähteiden positiiviset verotettavat tulot lasketaan yhteen, ja tulon yhteismäärästä yhtiölle määrätään 26 prosentin vero.

Osakeyhtiön elinkeinotoiminnan verotettava tulo määritetään EVL:n mukaan. Varsinkin vuonna 2004 säädetyssä verouudistuksessa EVL:iin otettiin useita säännöksiä, jotka koskevat nimenomaan osakeyhtiöitä ja eräitä muita yhteisöjä. Näitä osakeyhtiön verotettavan tulon määrittämistä koskevia säännöksiä tarkastellaan lähemmin Verokoulun myöhemmissä jaksoissa.

Osakeyhtiön yksityishenkilölle jakaman osingon verotus

Osakeyhtiön osakasta verotetaan yhtiön hänelle jakamasta osingosta. Vuodesta 2005 alkaen osinkoverotusta uudistettiin. Uudistuksessa osinkojen verotus jaettiin kahteen ryhmään sen mukaan, onko osinkoa jakava yhtiö julkisesti noteerattu vai ei. Julkisesti noteeratuissa yhtiöissä osingot ovat saajalleen aina osittain veronalaista tuloa. Noteeraamattomissa yhtiöissä osakkailla on sitä vastoin mahdollisuus tiettyyn rajaan asti nostaa yhtiöstä verovapaata osinkoa.

Osingon jakaminen ei aiheuta veroseuraamuksia osinkoa jakavalle yhtiölle. Vielä vuonna 2004 jaetun osingon osalta sovellettiin yhtiöveron hyvitysjärjestelmää, jossa osingonjako saattoi aiheuttaa täydennysveron määräämisen osinkoa jakavalle yhtiölle. Nyt osakeyhtiö voi jakaa vaikkapa kaikki jakokelpoiset varansa ilman, että se aiheuttaa sille itselleen veroa. Osinkoa verotetaan vain saajan verotuksessa.

Julkisesti noteeratun yhtiön jakama osinko

Julkisesti noteeratulla yhtiöllä tarkoitetaan yhtiötä, jonka osakkeet ovat julkisen kaupankäynnin kohteena viranomaisen valvonnassa olevalla markkinalla. Suomessa tällaisia yhtiöitä ovat ne yhtiöt, joiden osakkeilla käydään kauppaa Helsingin Pörssissä. Julkisesti noteeratuiksi yhtiöiksi katsotaan kaikilla pörssin listoilla (päälista, I-lista, NM-lista) noteeratut osakkeet. Julkisesti noteeratuiksi yhtiöiksi katsotaan myös kaikki yhtiöt, joiden osakkeet noteerataan viranomaisen valvonnassa olevalla listalla jossakin muussa EU-maassa, tai sitten sellaisessa maassa, jonka kanssa Suomella on verosopimus, jota sovelletaan yhtiön jakamaan osinkoon. Käytännössä tämä tarkoittaa sitä, että julkisesti noteeratun yhtiön jakamaksi osingoksi katsotaan esimerkiksi
•Pohjois-Karjalan Kirjapaino Oyj:n A-osakkeille jakama osinko (osakkeet on noteerattu Helsingissä pörssin I-listalla)
•Volvo AB:n jakama osinko (osakkeet on noteerattu Tukholman pörssissä)
•General Motorsin jakama osinko (osakkeet on noteerattu New Yorkin pörssissä).

Julkisesti noteeratusta yhtiöstä saadusta osingosta verotetaan 70 % saajana olevan yksityishenkilön pääomatulona. Kun pääomatulon verokanta on 28 %, osingonsaaja joutuu maksamaan saamastaan osingosta veroa 19,6 %. Vuonna 2005 saadun osingon osalta sovelletaan siirtymäsäännöstä, jonka mukaan pääomatulona verotetaan 57 % osingosta. Silloin veron määrä on 15,96 % saadusta osingosta.

Jos osingon saa toinen osakeyhtiö, julkisesti noteeratun yhtiön jakamasta osingosta 75 % (vuonna 2005 60 %) luetaan saajana olevan osakeyhtiön veronalaiseksi tuloksi. Kuitenkin jos myös osinkoa saava osakeyhtiö on julkisesti noteerattu yhtiö, osinko on saajalleen kokonaan verovapaa. Julkisesti noteeratun yhtiön jakama osinko on saajalleen verovapaa myös silloin, kun osingonsaaja on julkisesti noteeraamaton yhtiö, joka omistaa vähintään 10 % osinkoa jakavan yhtiön osakepääomasta. Edellä mainitut periaatteet koskevat Suomessa ja toisessa EU-maassa olevan osakeyhtiön suomalaiselle osakeyhtiölle jakamia osinkoja. Osakeyhtiön ulkomailta saamien osinkojen osalta on lisäksi tärkeää selvittää, onko Suomen ja kyseisen valtion välisessä verosopimuksessa erityisiä määräyksiä osinkojen verotuksesta.

Muiden yhtiöiden jakama osinko

Muiden kuin julkisesti noteerattujen osakeyhtiöiden yksityishenkilölle jakaman osingon verotus riippuu osakkaan omistamien osakkeiden matemaattisesta arvosta. Osakkeiden arvosta riippuen osinko voi olla verovapaa, se voi tulla verotetuksi pääomatulona tai se voi tulla verotetuksi ansiotulona.

Osinkotulosta on verovapaata määrä, joka vastaa 9 %:n vuotuista tuottoa osakkeiden matemaattiselle arvolle. Jos tällainen 9 %:n tuoton mukaan määritetty osinko ylittää osakkaalla 90 000 euroa, ylimenevästä osasta 70 % verotetaan pääomatulona. Loppuosa 30 % on verovapaata tuloa. Tämän 90 000 euron rajan ylittävän osingon verotus on siten samalla tasolla kuin julkisesti noteeratun yhtiön jakaman osingon verotus. Vero on tältä osin käytännössä 19,6 % osingon määrästä. Jotta 9 %:n mukaan määritetty osinko ylittäisi 90 000 euroa, yhtiön tulee olla varsin varakas. Osakkaan omistamien osakkeiden matemaattisen arvon tulee ylittää 1 000 000 euroa, jotta siitä 9 %:n tuoton mukaan laskettu osinko ylittäisi 90 000 euroa.

Jos taas osinko ylittää 9 % osakkeiden matemaattisesta arvosta, ylimenevästä osasta 70 % verotetaan ansiotulona. Loppuosa 30 % on verovapaata tuloa. Ansiotulona verotettava osinko lisätään osakkaan muihin ansiotuloihin, palkkoihin, eläkkeisiin ja muihin vastaaviin tuloihin, ja vero määrätään tulojen yhteismäärän perusteella. Tulojen määrästä riippuen ansiotuloihin kohdistuva vero voi käytännössä vaihdella välillä 0 % – 55 %.

Myös julkisesti noteeraamattomien osakkeiden osalta sovelletaan siirtymäsäännöstä, jonka mukaan vuonna 2005 saadusta osingosta veronalainen osa määritetään 57 %:n mukaan. Tämä koskee sekä pääomatulo- että ansiotuloverotuksen piirissä olevia osinkoja.

Jos julkisesti noteeraamattoman yhtiön osakkaana on toinen osakeyhtiö, tälle osinkotulo on kokonaan verovapaa. Verovapauden edellytyksenä ei ole tiettyä prosenttiosuutta yhtiön osakkeista. Verovapaus ei myöskään riipu siitä, mihin tulolähteeseen osakkeet osakeyhtiössä kuuluvat. Nämäkin säännökset koskevat suomalaisen ja toisessa EU-maassa olevan yhtiön suomalaiselle osakeyhtiölle jakaman osingon verotusta. Muutoin ulkomailta saatujen osinkojen verotuksen osalta on selvitettävä, mitä Suomen ja asianomaisen valtion välillä on sovittu osingon verotuksesta.

Osakkeen matemaattinen arvo

Yksityishenkilön julkisesti noteeraamattomasta yhtiöstä saaman osingon verotuksen kannalta on siten tärkeää, mikä on yhtiön osakkeiden matemaattinen arvo. Osakeyhtiön osakkeen matemaattinen arvo määritetään osingon jakovuotta edeltäneen vuoden tilinpäätöksen nettovarallisuuden perusteella. Siten esimerkiksi vuonna 2005 jaetun osingon osalta matemaattisen arvon määrittämisen pohjana oleva nettovarallisuus otetaan vuonna 2004 päättyneen tilikauden tilinpäätöksestä. Jos vuonna 2004 ei ole päättynyt tilikautta, nettovarallisuus otetaan edellisen vuoden aikana päättyneen tilikauden tilinpäätöksestä.

Yhtiön nettovarallisuus saadaan vähentämällä yhtiön varoista yhtiön velat. Nettovarallisuutta määritettäessä varojen arvoksi katsotaan niiden verotuksessa vähentämättä oleva määrä. Velat arvostetaan nimellisarvoon. Käyttö- tai rahoitusomaisuuteen sisältyvän kiinteistön arvona voidaan kuitenkin pitää sen varallisuusverotusarvoa, jos se on kiinteistön verotuksessa poistamatonta menojäännöstä suurempi. Vastaavasti jos käyttö- tai rahoitusomaisuusarvopapereiden yhteenlaskettu varallisuusverotusarvo on niiden yhteenlaskettua poistamatonta menojäännöstä suurempi, arvopapereiden arvona voidaan käyttää varallisuusverotusarvoa. Varallisuusverotus kumotaan vuodesta 2006 alkaen, mutta tätä kirjoitettaessa käytettävissä olevien tietojen mukaan tämä vertailumahdollisuus säilyy myös tulevaisuudessa.

Kun osakeyhtiön nettovarallisuus on määritetty, osakkeen matemaattinen arvo saadaan jakamalla yhtiön nettovarallisuus ulkona olevien osakkeiden määrällä. Kunkin osakkaan saama osinko jaetaan verovapaaseen osaan, pääomatulona verotettavaan osaan ja ansiotulona verotettavaan osaan hänen osakkeidensa matemaattisen arvon perusteella.

Jos yhtiö on uusi eikä sillä ole osingonjakovuotta edeltäneenä vuonna päättynyt tilikautta, osakkeen matemaattiseksi arvoksi katsotaan nimellisarvo tai nimellisarvon puuttuessa kirjanpidollinen vasta-arvo.

Osakkaan osakkeiden matemaattisesta arvosta vähennettävät erät

Jos yhtiön YEL-vakuutettu osakas on verovuonna käyttänyt omana tai perheensä asuntona yhtiön varoihin kuuluvaa asuntoa, asunnon arvo vähennetään hänen osakkeidensa arvosta, kun lasketaan osakkeiden arvolle laskettavaa 9 %:n tuottoa. Säännöksen tarkoituksena on estää se, että osakeyhtiön osakkaat pyrkisivät lisäämään osakeyhtiöstä nostettavan verovapaan osingon määrää sijoittamalla yhtiöön omia asuntojaan ja vapaa-ajan asuntojaan. Jos tällainen on yhtiön varoissa, asunnon arvo vähennetään asuntoa käyttäneen osakkaan osakkeiden arvosta.

Myös osakkaan yhtiöstä nostama osakaslaina vähennetään hänen osakkeidensa arvosta 9 %:n tuottoa laskettaessa. Edellytyksenä vähentämiselle on, että osakas yksin tai yhdessä perheenjäsentensä kanssa omistaa vähintään 10 % yhtiön osakkeista tai heillä on vastaava osuus yhtiön kaikkien osakkeiden tuottamasta äänimäärästä.

Aiemmin YEL-vakuutetun osakkaan osakkeiden arvosta vähennettiin myös korollinen velka, jonka osakas oli käyttänyt osakkeiden hankintaan. Verouudistuksessa tämä säännös poistettiin, eli nyt osakkeiden hankintaan käytettyä velkaa ei enää vähennetä osakkeiden arvosta. Tällä on merkitystä esimerkiksi tilanteessa, jossa sukupolvenvaihdoksessa uusi omistaja on ostanut yhtiön osakkeita luopujalta. Vaikka osakehankinta onkin rahoitettu velkarahoituksella, uusi omistaja voi saada yhtiöstä verovapaata osinkoa.