CTA Paikka

Työnantajan sosiaali­vakuutusmaksut – työntekijän palkan lakisääteiset sivukulut

Työnantajan velvollisuus on järjestää työntekijöille lakisääteisen sosiaaliturvan mukaiset vakuutukset, joita ovat eläke-, tapaturma- ja työttömyysvakuutus. Lisäksi työnantajan on huolehdittava sairausvakuutusmaksun tilityksestä. Työnantaja voi halutessaan ottaa myös vapaaehtoisia vakuutuksia, joista yleisimmät ovat sairauskulu-, vapaa-ajan tapaturma- ja vapaaehtoiset eläkevakuutukset. Tämä on Tilisanomien palkkahallinnon koulun viides osa.
15.1.2019 Eija Männistö

Työntekijän eläkelaki TyEL

Työnantaja on velvollinen järjestämään ja kustantamaan työntekijälleen eläketurvan Suomessa tehdystä työstä, kun henkilö kuuluu Suomen sosiaaliturvaan sekä niin sanottuna lähetettynä työntekijänä ulkomailla työskenteleville. Työntekijä on velvollinen osallistumaan eläketurvan kustannuksiin työntekijän työeläkevakuutusmaksulla. Yksityisen alan työntekijöiden eläkkeet vakuutetaan Työntekijöiden eläkelain TyEL mukaan, vain merimiehillä on oma eläkevakuutuksensa MEL.

Työnantajana toimivan on vakuutettava työntekijät, mikäli

  • työntekijä työskentelee työsopimuslain mukaisessa työsuhteessa,
  • työntekijän ansiot ylittävät työeläkevakuuttamisen ansiorajan 59,36 euroa/kuukausi (v.2019),
  • työntekijä täyttää työeläkevakuuttamisen ikärajat 17–67-vuotias (vanhuuseläkkeen yläikäraja nousee asteittain 70-vuoteen) eikä
  • työskentelyyn ei sovelleta muuta työeläkelakia

TyEL:n alaiset palkat

TyEL-ansioita ovat työsuhteessa olevalle työntekijälle työn tekemisestä maksetut suoritukset. Näitä ovat muun muassa

  • rahapalkka, joka maksetaan työsuorituksesta
  • luontoisedut verotusarvon suuruisena
  • vuosilomapalkka ja -korvaus sekä lomaraha
  • työnantajan poissaolojen ajalta maksama palkka
  • irtisanomisajan palkka enintään työsopimuslain mukaiselta ajalta (max kuusi kuukautta)
  • aloite-, kirjoitus- ja luottamustoimesta maksetut palkkiot, mikäli henkilö on työsuhteessa maksajaan
  • eläkkeellä oloaikana tehdystä työstä saadut ansiot, mikäli henkilö ei ole täyttänyt ylimmäistä vanhuuseläkeikää

TyEL:n mukaan vakuutetaan myös osakeyhtiössä johtavassa asemassa työskentelevä osakas, joka omistaa yksin yhtiön osakkeista enintään 30 prosenttia, tai hän yhdessä perheenjäsenensä kanssa omistaa enintään 50 prosenttia yhtiön osakkeista ja tästä hänen oma omistusosuutensa on enintään 30 prosenttia. Tai henkilöllä ja/tai perheenjäsenillä on vastaavat osuudet yhtiön osakkeiden tuottamasta äänimäärästä.

TyEL:n mukaan voidaan vapaaehtoisesti vakuuttaa myös luottamustehtävää hoitavat henkilöt, joista yleisimpiä ovat hallitusjäsenyydet. Mikäli luottamustehtävää hoitava on työsuhteessa maksajaan, on vakuuttaminen pakollista.

Työntekijä on velvollinen osallistumaan eläketurvan kustannuksiin työntekijän työeläkevakuutusmaksulla.

TyEL-palkkaa eivät ole esimerkiksi

  • kustannusten korvaukset
  • henkilökuntaedut
  • työsuhdeoptiot, rojaltit
  • työ- ja käyttökorvaus
  • odotusajan palkka
  • työsopimuksen päättämisestä maksettu korvaus

TyEL-maksun määrä ja eläkkeen kertymisajankohta

Keskimääräinen eläkevakuutusmaksu on 24,4 prosenttia vuonna 2019, josta työnantaja perii osan työntekijän palkasta ja maksaa loppuosan itse. Työnantajan osuudeksi jää erotus, joka on vuonna 2019 keskimäärin 17,35 prosenttia palkoista.

Työntekijöiltä perittävä eläkevakuutusmaksu vaihtelee työntekijän iän mukaan ja on vuonna 2019

  • 17–52 ja 63–67-vuotiailla 6,75 %
  • 53–62-vuotiailla 8,25 %.

Korotettua työntekijän työeläkevakuutusmaksua peritään 53–63-vuotiailta vuosina 2017–2025, jonka jälkeen työntekijän eläkelain mukainen siirtymäaika päättyy.

Eläkevakuuttamisen velvollisuus päättyy työntekijän syntymävuoden mukaan, jolloin jonka jälkeen myöskään eläkevakuutusmaksua ei enää peritä palkasta. Vakuuttamisen yläikäraja on

  • 1957 ja aikaisemmin syntyneillä 68 vuotta
  • 1958-1961 syntyneillä ikäraja on 69 vuotta
  • 1962 ja sen jälkeen syntyneillä ikäraja on 70 vuotta

Vakuuttaminen alkaa ja päättyy iän täyttämiskuukautta seuraavan kuukauden alusta. Työntekijän eläkevakuutus huomioidaan pääsääntöisesti maksamisajankohdan mukaan.

Esimerkki: Henkilö täyttää 17-vuotta 31.1. Hänelle maksetaan helmikuussa tammikuun aikana ansaittu palkka, jolloin hän oli vielä 16-vuotias. Helmikuussa maksettu palkka on TyEL-ansiota, josta pidätetään ja tilitetään eläkevakuutusmaksut.

TyEL-maksut perustuvat vuonna 2019 työantajien tulorekisteriin antamiin ilmoituksiin. Eläkevakuutusyhtiö lähettää laskun maksukuukauden aikana ilmoitetuista eläkkeenalaisista ansioista seuraavan kuukauden alussa. Maksu voi perustua myös palkkakauden ilmoitukseen, kuten Palkka.fi- ja Suoratyö.fi-palvelussa tehdyissä palkkailmoituksissa. Tällöin laskua ei lähetetä, vaan TyEL-maksu on laskettu ja se maksetaan suoraan palvelussa.

Sopimus- tai tilapäinen työnantaja

Työnantajan on tehtävä vakuutussopimus valitsemansa eläkevakuutusyhtiön kanssa, mikäli

  • työsuhteessa on jatkuvasti vähintään yksi työntekijä tai
  • palkkasumma on yhteensä 8 502 euroa kuuden kuukauden aikana (v. 2019)

TyEL-vakuutus on otettava vuoden 2019 alusta alkaen ennen palkkatietoilmoituksen lähettämistä tulorekisteriin, sillä TyEL-vakuutusnumero eli eläkejärjestelynumero on ilmoitettava tulorekisteriin palkkatietoilmoituksella, joka on tehtävä viiden kalenteripäivän kuluessa palkanmaksupäivästä.

Myös eläkekassat ja -säätiöt hoitavat TyEL:n mukaisia työeläkevakuutuksia niihin kuuluville työntekijöille. Eläketurvakeskus valvoo, että työnantajat ottavat työntekijöilleen TyEL-vakuutuksen ja yrittäjät itselleen YEL-vakuutuksen. Työnantajan kieltäytyessä ottamasta vakuutusta, Eläketurvakeskus pakkovakuuttaa jossain eläkeyhtiössä laiminlyöjän kustannuksella.

Tilapäisen työnantajan ei tarvitse ottaa vakuutusta, mikäli yllä olevat rajat eivät täyty. Maksaessaan eläkkeenalaisia ansioita voi tilapäinen työnantaja valita, mihin eläkevakuutusyhtiöön palkat ilmoittaa ja maksaa vakuutusmaksut. Tällöin työnantaja ei saa hyväkseen mahdollisia asiakashyvityksiä. Tilapäinen työnantaja voi kuitenkin halutessaan tehdä vakuutussopimuksen.

Työttömyysvakuutus

Laki työttömyysetuuksien rahoituksesta säätää, että ”Työnantajan on suoritettava työnantajan työttömyysvakuutusmaksu ja työntekijän palkansaajan työttömyysvakuutusmaksu”. Maksut on suoritettava työntekijän Suomessa tekemästä työstä, kun henkilö kuuluu Suomen sosiaaliturvaan sekä niin sanottuna lähetettynä työntekijänä ulkomailla työskentelevien osalta. Vakuuttaminen alkaa ja päättyy iän täyttämiskuukautta seuraavan kuukauden alusta.

Vakuuttamisvelvollisuus on, mikäli

  • työntekijälle maksetaan suorituksia työn tekemisestä
  • työntekijä on 17–64-vuotias
  • työnantajan kalenterivuoden aikana maksamat työttömyysvakuutusmaksun alaiset palkat ovat yhteensä yli 
1 300 euroa (v. 2019)

Työttömyysvakuutusmaksut vuonna 2019

Työttömyysvakuutuksen osalta määritellään vuosittain työnantajalle ja työntekijälle erikseen maksuosuudet, joiden maksamisesta työnantaja huolehtii. Palkansaajan ja osaomistajan osuudet pidätetään palkasta.

  • palkansaajan osuus 1,5 %
  • yrityksen osaomistajan osuus 0,78 %

Työnantajan työttömyysvakuutusmaksu on porrastettu maksettavan palkkasumman mukaan.

  • 0,5 %, kun palkkasumma on enintään 2 086 500 euroa kalenterivuodessa
  • 2,05 % rajan ylittävältä osalta

Työttömyysvakuutusmaksun alaiset palkat ovat vastaavat kuin TyEL:n alaiset ansiot.

Vuoden 2019 alusta alkaen työttömyysvakuutusmaksut laskutetaan tulorekisteriin ilmoitettujen tietojen perusteella. Työllisyysrahasto lähettää laskut työnantajalle neljä kertaa vuodessa, huhti-, heinä-, loka- ja tammikuussa ja laskut erääntyvät 21 päivän kuluttua maksun lähettämisestä. Työnantaja on voinut erikseen ilmoittautua 15.11.2018 mennessä menettelyyn, jossa työttömyysvakuutusmaksut maksetaan etukäteen arvioidun vuosittaisen palkkasumman perusteella.

Työttömyysvakuutusmaksuja hallinnoi vuodesta 2019 alkaen Työllisyysrahasto, joka syntyi, kun Työttömyysvakuutusrahasto ja Koulutusrahasto yhdistyivät.

TyEL-vakuutus on otettava vuoden 2019 alusta alkaen ennen palkkatietoilmoituksen lähettämistä tulorekisteriin.

Tapaturma- ja ammattitautilaki

Lain perusteella vakuutetaan työtapaturmat ja ammattitaudit, jotka tapahtuvat Suomessa tehdyssä työssä, työstä johtuvissa olosuhteissa, työpaikalla tai työpaikkaan kuuluvalla alueella, matkalla asunnosta työpaikalle tai työnantajan asioilla ollessa. Tapaturmavakuutuksen on oltava voimassa heti työnteon alkaessa, sitä ei voi ottaa takautuvasti.

Työnantajan on otettava vakuutus valitsemastaan vahinkovakuutusyhtiöstä, mikäli

  • työntekijälle maksetaan suorituksia työn tekemisestä ja
  • työnantajan kalenterivuoden aikana maksamat tapaturmavakuutusmaksun alaiset palkat ovat yhteensä yli 1 300 euroa (v. 2019).

Tapaturmavakuutusmaksun alaiset palkat ovat vastaavat kuin TyEL:n alaiset ansiot, mutta tapaturmavakuutuksessa ei ole työntekijöille ikärajoja.

Jos yrityksen palkkasumma kalenterivuodessa on alle 
1 300 euroa eikä vakuuttamisvelvollisuutta ole, niin näissä tapauksissa Tapaturmavakuutuskeskus vastaa sattuneiden vahinkotapahtumien korvauksista. Mikäli työnantaja on laiminlyönyt vakuuttamisvelvollisuutensa voi Tapaturmavakuutuskeskus ottaa työnantajan kustannuksella vakuutuksen valitsemastaan yhtiöstä.

Etätyössä lakisääteinen tapaturmavakuutus on voimassa vain työntekoon välittömästi liittyvissä tehtävissä. Muu toiminta kuten ruoka- tai kahvitauko katsotaan työntekijän vapaa-ajaksi. Työnantaja voi vakuuttaa työntekijät laajemmin vapaa-ajan tapaturmavakuutuksella ja joissakin vahinkovakuutusyhtiöissä on saatavilla myös etätyövakuutus.

Vakuutusmaksuun vaikuttaa yrityksen toimiala ja työtehtävän vaarallisuus. Maksu vaihtelee 0,1–7 prosentin välillä, ja se lasketaan tapaturmavakuutuksen alaisesta palkkasummasta ja kustannuksesta vastaa työnantaja.

Ryhmähenkivakuutus

Työntekijäin ryhmähenkivakuutus on työnantajan työntekijöilleen ottama henkivakuutus, jonka kustannuksista vastaa työnantaja. Vakuutusmaksu on noin 0,07 prosenttia palkkasummasta. Vakuutus perustuu työmarkkinajärjestöjen keskinäiseen sopimukseen ja vakuutettuina ovat pääsääntöisesti kaikki työeläkelakien alaisessa työsuhteessa olevat työntekijät. Kuolemantapauskorvaus maksetaan, mikäli ehdoissa on edunsaajia.

Työnantajan sairausvakuutusmaksu

Työnantaja on velvollinen maksamaan työnantajan sairausvakuutusmaksun maksamistaan sairausvakuutusmaksun alaista palkoista, jos työntekijä on sairausvakuutuslain mukaan Suomessa vakuutettu. Työntekijä ei osallistu tähän kustannukseen.

Työnantajalla on maksuvelvollisuus, mikäli

  • työntekijälle maksetaan suorituksia työn tekemisestä
  • työntekijä on 16–67-vuotias
  • työntekijä kuuluu Suomen sosiaaliturvan piiriin

Jos henkilö on vakuutettu Yrittäjän eläkelain YEL tai Maatalousyrittäjän eläkelain MYEL mukaan, työnantajan sairausvakuutusmaksu maksetaan näidenkin osalta maksetun palkan, ei eläkelain mukaisen työtulon, perusteella.

Sairausvakuutusmaksun alaiset suoritukset

Työnantajan sairausvakuutusmaksun perusteeseen luetaan lähtökohtaisesti kaikki työ- tai virkasuhteessa saadut palkat, luontoisedut, provisiot, bonukset ja työajalta maksettavat lisät.

Työnantajan sairausvakuutusmaksua ei makseta palkkioista tai työkorvauksista, jos ne eivät ole työsuhteesta maksettua palkkaa.

Sairausvakuutusmaksun alaisia palkkoja eivät ole muun muassa (pääsääntöisesti rajaus koskee myös muita työnantajan sosiaalivakuutusmaksuja)

  • Henkilökuntaedut, vaikka olisivat veronalaisia
  • Etu työsuhdeoptioista ja työsuhdelainasta
  • Työsopimuslain mukainen odotusajan palkka
  • Työsuhteen päättämisestä maksettu korvaus tai vahingonkorvaus
  • Henkilöstörahastolain mukaiset erät
  • Voittopalkkiot, jotka maksetaan koko henkilökunnalle yhtiökokouksen päätöksen perusteella
  • Sijaismaksajan maksamat palkat, koska varsinainen työnantaja maksaa aina sivukulut
  • Työn tekemisestä palkansaajalle aiheutuneet kustannukset

Työnantajan sairausvakuutusmaksu vuonna 2019 on 0,77 prosenttia palkoista. Se ilmoitetaan tulorekisteriin maksukuukautta seuraavan kuukauden kahdeksas kalenteripäivä työnantajan erillisilmoituksella ja maksetaan verohallinnolle ilmoituskuukauden 12. päivä oma-aloitteisena maksuna.

Tulorekisteriin ilmoitetaan kaikki tiedot jokaisen palkanmaksun jälkeen

Vuoden 2019 alusta alkaen tulorekisteristä tietoja saavat verottaja, Kela, eläkevakuuttajat ja työllisyysrahasto sekä vuoden 2020 alusta alkaen myös tapaturmavakuuttajat. Vuosi-ilmoituksia ei enää vuodelta 2019 siis tehdä.

Tilisanomissa 2/2016 on julkaistu artikkeli palkkojen sivukulujen kirjaamisesta kirjanpitoon: Palkkojen ja sosiaalikulujen suoriteperusteinen kirjaaminen.

 

Asiantuntijana
Eija Männistö johtava asiantuntija Taloushallintoliitto
Katso kaikki