CTA Paikka

Ystäväni, kalenteri

15.10.2013

Ajatustyössä kaikki kaikessa on ajattelumme laatu. Kuinka hyviä ideoita saamme. Miten ratkaisemme asiakkaiden ongelmia. Kuitenkin käytämme keinoja, jotka sopivat parhaiten tehdasympäristöön. Teemme pitkää päivää. Ajattelemme toimistoissa, joita ei ole suunniteltu ajatteluun. Puhumme kieltä, joka enää etäisesti muistuttaa suomea.

Huomasin pari vuotta sitten, että mittasin itseäni aivan absurdeilla asioilla. Työni oli pitkäjänteistä ja viikoittain en voinut nähdä suuria edistysaskeleita. Niinpä vedin johtopäätöksiä etenemistäni kokousten määrän, sähköpostien ja matkapäivien avulla.

Näistä kalenteri oli pahin. Tuntui, että en ole saanut aikaan riittävästi, jos kalenteri ei ollut tupaten täynnä. Kiirehän on merkki tärkeästä ihmisestä.

Toisaalta tuntui siltä, että loin itselleni mielen putkinäön. Kiire vei tilaa ajatella rohkeasti ja luoda uutta. Kiireestä vapautuminen oli vaikeaa. ”Työelämähän nyt on tällaista. Kauhea hässäkkä koko ajan”, kaikki myönsivät.

Harvard Business Schoolin professori Teresa Amabile kirjoittaa kirjassaan ”The Progress Principle”, että suurin motivaation lähde on huomata konkreettisia pieniä edistysaskelia viikoittain. Sellaisia, jotka liittyvät tavoitteisiimme. Kuitenkin luomme pääsääntöisesti vuositavoitteita.

En kokenut pieniä aikaansaamisia, kalenteri pullotti ja oli kiire.
Mikä neuvoksi?

No tietenkin kalenteri. Jos kalenterista oli tullut minulle työkalu, jolla arvotan aikaani, niin aletaan siis täyttää sitä itselle tärkeillä asioilla.

Kalenterissani on nykyään outoja asioita:

  • Maanantaisin 7.30–9.30: ”Ole kotona pyjamassa, tyhjennä sähköposti ja suunnittele viikko kahvimuki kädessä”. Huomasin, että en saanut suunniteltua asioita työpaikalla, joten otan viikoittain leppoisan aamun, jonka aikana laitan viikon järjestykseen.
  • Maanantaisin 8:00 ”Muista safkat duuniin”. Minulle on suunnattoman vaikea syödä hyviä välipaloja, koska en tuo niitä töihin. Nyt tuon.
  • Päivittäin 14:00 ”Syö välipala”. Tämä on pakollista, koska muuten energiatasoni putoaa.
  • Joka kolmas perjantai kello 13: ”Saunaseuralle”. Aivoni tarvitsevat leppoisaa aikaa. Savusauna eläkeläisherrojen kanssa on mitä parhainta aikaa.
  • Tapaaminen liikunnan kanssa kolme kertaa viikossa. Laturin Niina Palmu antoi tämän loistavan ohjeen. Kohtele treenausta kuin se olisi palaveri. Tästä inspiraatio koko harjoitukseen alkoi.
  • Tyttöjen cheerleading-treenit. Päivittäin. Muistan hakea tytöt hallilta, koska se on minulle tärkeää.

Kuulostaa yksinkertaiselta. Minä kuitenkin olen ulkoisesti ohjautuva ihminen ja helposti jätän oman energiani hallinnalle tärkeät asiat väliin. Kalenterissa ne ovat sellaisia, joita en saa siirtää. En ihan helpolla siirrä asiakaspalaveria. En saa tehdä sitä myöskään saunomiselle.

Palkittu New York Timesin tiedetoimittaja Charles Duhigg tutkii kirjassaan ”The Power of Habit” tapojen syntymistä. Lähes kaikki, mitä päivän aikana teemme, on tapa. Varmin tapa saada muutos aikaan on tutkia, mitkä tavat omassa elämässä tai työssä eivät ole oikeanlaisia. Tai vain vanhentuneita. Ja miettiä, miten saisimme uuden tavan synnytettyä vanhojen tilalle.

Minulle tämä on ollut aina vaikeaa. Mikä saisi uuden tavan syntymään? Siksi kalenteri. Kun vilkaisen kalenteria, toimin sen mukaan.

Ajatustyön tuottavuus on omasta mielestä huolen pitämistä. Kukin tavallaan.

 

Charles Duhigg ja monia muita 925 Festivalilla Kulttuuritehdas Korjaamolla 12.-13.11.2013 –  www.925design.fi/festival

 

Pekka Pohjakallio
CEO, 925 Design

 

VieraskynäUusimmat Artikkelit
Katso kaikki