Suomen talous polkee paikoillaan toista vuotta
Vuoden 2009 suuren pudotuksen jälkeen Suomen bruttokansantuote kasvoi kaksi vuotta kohtuullisella kolmen prosentin vuosivauhdilla. Nousu pysähtyi viime talvena, jolloin kokonaistuotannon määrä oli vielä kolme prosenttia pienempi kuin ennätyskeväällä 2008. Eniten vanhasta ennätyksestä olemme jääneet jälkeen viennissä, jonka taso on vielä 20 prosenttia pienempi kuin huippuhetkellään, investoinnit ovat jäljessä seitsemästä kahdeksaan prosenttia.
Kuitenkin yksityinen kulutus oli vuoden 2012 alussa suurempi kuin koskaan ja julkinenkin kulutuskin entisellä tasollaan. Onneksi kulutusmäärät ovat sentään toipuneet, sillä juuri kulutustarpeiden tyydyttäminen on talouden perimmäinen tehtävä. Vienti ja investoinnit ovat tämän tavoitteen aputekijöitä.
Viime vuonna kansantaloutemme polki siis paikoillaan. Muutokset kaikissa kysynnän ja tarjonnan osatekijöissä olivat hyvin vähäisiä. Vienti ja tuonti säilyivät suunnilleen edellisen vuoden tasolla, investoinnit supistuivat hieman ja kulutus kasvoi hillitysti. Bruttokansantuotteelle tämä merkitsi ennallaan säilymistä.
Tunnelmat olivat erityisen vaisuja viime kesänä ja alkusyksyllä. Tällöin pelot euroalueen velkakriisin kärjistymisestä olivat pahimmillaan. Sitten mahtava Euroopan keskuspankki lupasi lainata rahaa velkamaille tarvittavan määrän, jolloin usko rahoitusmarkkinoilla alkoi toipua. Valtionlainojen korot alenivat jyrkästi Irlannissa, Portugalissa, Italiassa ja Espanjassa. Myös pörssikurssit kohosivat syksyn aikana voimakkaasti.
Alentuneet tilauskannat sekä yritysten pessimistiset odotukset viittaavat siihen, että Suomen talous polkee paikoillaan tänäkin vuonna. Viennin veto ei vielä pääse käynnistymään. Toki useat yritykset pärjäävät hyvin, koska maailmalla monet markkinat kasvavat selvästi.
Samalla euroalueelle vievät yritykset kohtaavat haasteita, sillä alueen talous ei näytä kasvavan tänäkään vuonna. Markkinatilanteen lisäksi vientiämme hillitsee edelleen jatkuva rakennemuutos, jossa elektroniikka- ja paperiteollisuuden pysyvä supistaminen jatkuu. Investoinnitkin vähenevät tänä vuonna. Etenkin talonrakentamisessa uusien hankkeiden aloitukset ovat supistuneet ja rakennuslupien määrät jääneet edellisvuotta vähäisemmiksi.
Kotitalouksien tulojen ostovoima vähenee pitkän nousukauden jälkeen. Tänä vuonna palkansaajien bruttoansiot kohoavat noin 2,5 prosenttia ja eläkkeitä korotettiin tammikuussa 2,8 prosentilla. Kuitenkin inflaatio etenee palkkojen nousun kanssa samaa tahtia ja verotus kiristyy. Myös palkansaajien lukumäärä supistuu hieman ja työttömyysaste nousee vajaasta kahdeksasta prosentista hieman yli kahdeksaan prosenttiin. Näin kotitalouksien ostovoima supistuu hieman ensimmäisen kerran lähes kahteen vuosikymmeneen. Edes vuonna 2009 kotitalouksien ostovoima ei Suomessa supistunut, vaikka koko kansantalouden tuotantomäärä väheni peräti 8,5 prosenttia.
Taloutemme paikallaan polkeminen on painanut ulkomaankauppamme alijäämäiseksi. Lyhyellä tähtäyksellä tämä ei ole suuri ongelma, koska tätä ennen vientitulomme ylittivät tuontimenot yhtäjaksoisesti lähes kaksi vuosikymmentä. On kuitenkin tärkeää huolehtia viennin kilpailukyvystä niin, että kaupan tasapaino saavutetaan parin, kolmen vuoden sisällä. Mitään pysyvää ylijäämää emme edes kaipaa. Se olisi liiallista kansantalouden säästämistä. Mahdollisuudet tuollaisen tasapainon saavuttamiseen tuntuvat verraten hyviltä.
Valtionvelka on jatkanut nousuaan, ja kuluvan vuoden alkaessa sitä oli 84 miljardia euroa. Se näyttää suurelta, mutta suhteessa kansantaloutemme vuosituloihin eli bruttokansantuotteeseen se on maltilliset 45 prosenttia. On kuitenkin tärkeätä lopettaa velan nousu muutaman vuoden sisällä. Se puolestaan vaatii uusiakin menoleikkauksia. Toivottavasti hallitus tekee sen tavalla, joka ei runtele liikaa yhteiskunnan keskeisiä hyvinvointipalveluja. Järkevällä tarvehankinnalla se on täysin mahdollista.
Lauri Uotila
johtava neuvonantaja
Danske Bank
