CTA Paikka

Hallituksen veropelit pelattu?

21.5.2014

Talouspolitiikan kevät huipentui tänäkin vuonna hallituksen kehysriiheen maaliskuun lopulla. Poliitikot suuntasivat suurimmat ponnistelut julkisen talouden tulojen ja menojen tasa­painottamiseen, eli verojen korotuksiin ja menojen leikkauksiin.

Vuotta aiemmasta kehysriihestä tuli surullisenkuuluisa yhteisö- ja osinkoverouudistuksen myötä. Niitä päätöksiä jouduttiin muuttamaan viime vuonna useampaan otteeseen. Koko sotku aiheutti epävarmuutta yritysten toimintaympäristöä ja hallituksen päätöksiä kohtaan.

Nyt tämän vuoden kehysriihessä kyseisiin päätöksiin ei haluttu tai uskallettu enää palata. Muutoin kaikki kivet kuitenkin käännettiin, sillä pienistä puroista on tiedossa pitkä lista veromuutoksia.

Ellei uusi pääministeri ja mahdolliset muut ministerivaihdokset avaa peliä uudelleen syyskaudella, kehysriihen tarkat ja laajat verolistat, menoleikkaukset sekä vuoden päästä olevat eduskuntavaalit antaisivat olettaa, että hallituksen veropelit on nyt pelattu.

Kehysriihessä ei päätetty erityisesti yrittäjiin kohdennettuja veromuutoksia. Se onkin ymmärrettävää, sillä vuoden alussa yrittäjiä ja elinkeinoverotusta koskevia muutoksia astui voimaan roppakaupalla. Yrittäjien veronäkymän soisikin pysyvän hetken aikaa selvänä ja ennakoitavana, ennen kuin uusi eduskunta tuo siihen taas omat mausteensa.

Kehysriihen merkittävin veronkiristys ensi vuodelle on se, ettei ansiotuloveroperusteisiin tehdä inflaatiota eikä keskimääräisen ansiotason nousua vastaavia tarkistuksia. Tämä tarkoittaa sitä, että vaikka ansiot nousevat ensi vuonna saman verran kuin mitä keskimääräiset kuluttajahinnat tai ansiotaso, veroprosentti nousee progressiivisesta ansiotuloverotuksesta johtuen. Eli vaikka reaalitulot eivät nouse, veroprosentti nousee. Tuloverotuksen kiristyminen ja kulutusveromuutosten aiheuttama kuluttajahintojen nousu vievätkin ostovoiman laskuun.

Pienituloisten ansiotuloverotukseen on tosin tulossa pientä kevennystä perusvähennyksen ja työtulovähennyksen muutosten myötä. Nämä automaattisesti tehtävät vähennykset koskevat myös yrittäjiä, ja kevennys saattaa vaikuttaa ansio- ja pääomatulojen suhteellisiin etuihin. Muutoksista ei kuitenkaan arvioida olevan helpotusta enää niille, joilla ansiotulot nousevat 20 000 euroon vuodessa.

Lisäkiristystä taas on tiedossa asteikon toisessa päässä, kun valtion tuloveroasteikon ylintä marginaaliveroprosenttia aletaan ensi vuonna maksaa 90 000 euron verotettavista ansiotuloista lähtien nykyisen 100 000 euron sijaan.

Ansiotulojen ohella myös pääomatuloja aiotaan verottaa ensi vuonna entistä enemmän. Perusprosentti ei muutu, mutta 30 000 euroa ylittävistä pääomatuloista maksetaan jatkossa 33 prosenttia pääomaveroa. Tänä vuonna 40 000 euroa ylittävistä pääomatuloista menee 32 prosenttia veroa.

Sekä ansio- että pääomatuloverotuksessa veroprogressio yhä kasvaa, kun marginaalivero­prosentit nousevat entistä korkeammalle.

Kulutusverojen puolella merkittävin veronkiristys on sähköveron korotus, kun arvonlisäverokannat pysyvät ennalleen. Muita puroja valtion taskuun ohjataan muun muassa liikenteessä ja lämmityksessä käytettyjen polttoaineiden ja tupakan veronkorotuksilla sekä taksien ja muuttotavarana tuotujen autojen verohuojennuksista luopumalla.

Kun listaan lisätään vielä kiinteistöveron sekä perintö- ja lahjaveron korotukset, kaikki kivet on käännetty, jotta valtion kassaa ei tarvitsisi paikata enää entisessä määrin lainanotolla. Nyt pitää vain uskoa, että tässä veroympäristössä päästään verovuoden 2015 loppuun asti ilman uusia pelinavauksia.
 

VieraskynäUusimmat Artikkelit
Katso kaikki