CTA Paikka

Eläkeuudistus parantaa rahoituksellista kestävyyttä

3.12.2014

Tänä syksynä sovittiin eläkelakien muuttamisesta. Muutokset tulevat voimaan tammikuun alusta 2017. Tärkein muutos on vanhuuseläkeikärajojen nousu. Ikärajat nousevat aluksi päätösperusteisesti. On sovittu, että 1955 syntyneistä lähtien alaikärajaa nostetaan kolmella kuukaudella per ikäluokka kunnes alaikä on 65 vuotta vuonna 2025. 

Tämän jälkeenkin ikärajat nousevat, mutta vastedes automaattisesti. Automatiikka perustuu sääntöön, jossa elinajan piteneminen vaikuttaa eläkeikärajoja nostavasti. Työn ja eläkkeellä olon suhde on tarkoitus pitää vakaana. Suurempi osa elinajan pitenemisestä käytetään työhön, pienempi osa eläkeaikaan.

Eläkeuudistusta koskevalla sopimuksella on monia myönteisiä vaikutuksia. Jos erilaiset tulevaa kehitystä koskevat perusoletukset toteutuvat, eläkkeelle siirtyminen myöhentyy ja julkisen talouden kestävyys paranee. Eläkemeno kasvaa hitaammin kuin nykylain oloissa. Eläkemaksuja ei tarvitsisi nostaa vuoden 2016 tasosta. Kuukausieläkkeetkin paranevat. Sekä eläkejärjestelmä että julkinen talous ovat ratkaisun myötä paremmassa kunnossa.

Uudistusten hintana on, että elinkaarella tehdyn työn määrä on suurempi ja eläkkeellä oloaika lyhyempi kuin ilman uudistusta olisi. Käytännössä teemme työtä ja maksamme maksuja hieman pidempään. Vastaavasti olemme eläkkeellä vähän lyhyemmän aikaa kuin ilman uudistusta tapahtuisi.

Kun tavoitteena on myöhentää vanhuuseläkkeelle siirtymistä, toimien kohteeksi joutuvat erityisesti ne, joilla on edellytys työskennellä vanhuuseläkeikään asti.

Työnteko tuo sisältöä elämään ja palkan, eikä siitä seuraava korkeampi elinkaarivarallisuuskaan ole paha asia. Toisia lisävuodet työelämässä eivät houkuta. 

Työttömille tai muusta syystä työtä vailla oleville ­vanhuuseläkeikärajan nousulla ei välttämättä ole suurta merkitystä. Eläkepäivät siirtyvät mutta muu sosiaaliturva säilyy.

Eläkeaika on todennäköisesti lyhyempi kuin ilman uudistusta. Mutta koska elämme pidempään, tulevilla eläkkeensaajilla eläkeaika on silti pidempi kuin nyt eläkkeelle siirtyvillä. Kun eläkeajasta tingitään, on mahdollista maksaa vähän korkeampaa kuukausieläkettä.

Uudistuksen seurauksena eläkkeelle siirtymishetkellä maksettava kuukausieläke nousee. Mitä nuoremmista sukupolvista on kyse, sitä enemmän. Näin tapahtuu, koska työura, jolta eläke lasketaan, on pidempi. Eläkepalkkaa nostaa myös se, että työntekijän työeläkemaksua ei enää vähennetä eläkkeen perusteena olevasta palkasta. Myöhemmillä sukupolvilla eläketasoa nostaa se, että elin­aikakerrointa lievennetään 2025 jälkeen.

Uudistussopimuksen mukainen vanhuuseläke on uudessa korkeammassa eläkeiässä kuitenkin heikompi kuin nykylain mukaan laskettuna, jos siihen ikään asti jatkaisi. Tämä johtuu pitkälti siitä, että karttumaprosentit muuttuvat.  Toisin kuin nyt ei vuoden 2025 jälkeen ole väliä, missä iässä työ tehdään. 

Eläkeuudistuksen ajoittumisen ja sisällön takia uudistusten maksajia ovat erityisesti 1960- ja 1970-luvuilla syntyneet työhön kykenevät ihmiset. Aikaisemmin syntyneille muutokset ovat pieniä, nuorempien niskaan ratkaisuja ei ole voinut kaataa, eikä työstä sivussa olevista ole sopeuttamisen rahoittajiksi. Toisaalta julkisen talouden näköalat ovat paremmat ja nuoremmilla sukupolvilla on edessään hieman helpottunut rahoitustehtävä.

 

Mikko Kautto

johtaja, Eläketurvakeskus

mikko.kautto@etk.fi

VieraskynäUusimmat Artikkelit
Katso kaikki