CTA Paikka
CTA Paikka

Yrittäminen on kaunein tapa ottaa vastuu omasta elämästä

12.3.2013
pauli
Pauli Vahtera

Suomalainen yhteiskunta perustuu ahkeruudelle, työn ja yrittäjyyden kunnioittamiselle, tasa-arvolle, yhteisvastuulle sekä toisistamme välittämiselle (Hallitusohjelma 2011).

Työllistäjät

Suomessa on yrityksiä 322 232 (tilasto 2011). Niistä 97,3 % työllistää alle 20 henkilöä. Neljässä vuodessa 2007–2011 nämä pienimmät yritykset ovat lisänneet henkilöstöä ­18 000:lla ja 20-99 henkeä työllistävät 9 000:lla. Yli 100 henkeä työllistävät yritykset ovat samassa ajassa vähentäneet työntekijöidensä määrää 23 000:lla. Nämä suuryritykset työllistävät melkein puolet (44,7 %) yritysten palveluksessa olevista 1,5 miljoonasta työntekijästä. Pienimmät alle 20 hengen yritykset työllistävät 548 000 suomalaista (36,9 %).

Valtion ja kuntien palveluksessa on 646 000 henkilöä. Työllisyystilastojen täsmäysero on 220 000 työntekijää. Tuossa määrässä on kirkon ja eri järjestöjen työntekijöitä, ja nämä saavat palkkansa suurelta osin julkisista varoista.

Yksityissektorin 1,5 miljoonaa yrittäjää ja työntekijää elättävät itsensä lisäksi 3,9 miljoonaa muuta suomalaista. Heistä kolme miljoonaa on kokonaan työmarkkinoiden ulko­puolella. Suomessa asuvien lisäksi yksityissektorin on rahoitettava miljardeilla euroilla ulkomaiden kansalaisten elämää. Kamelin selkä on jo katkennut, minkä näkee julkisen sektorin velkaantumisesta.

Vastuu omasta elämästä on jatkossa yhä harvemmilla Suomessa. Tällä hetkellä yli 25 000 euroa ansaitsevia yksityissektorin työntekijöitä ja yrittäjiä on 1,1 miljoonaa. Yhdellä heistä on itsensä lisäksi neljä muuta elätettävää. Huoltosuhde on edelleen heikkenemässä.

Yritystuet

Suuret yritykset saavat yritystuet tukirahana. Pienet yritykset saavat tuet lähinnä lainoina, jotka on maksettava takaisin. Yritystuista on tullut tulonsiirtoautomaatti, jossa suur­yrityksille siirretään satoja miljoonia euroja. Pienille yrityksille jaetaan hippuja.

Työsopimukset

Suomalaiset työmarkkinat kohtelevat pienyrityksiä huonosti. Suuryritykset sopivat työntekijäjärjestöjen kanssa palkoista ja työehdoista. Kaikkien yritysten tulee näitä ehtoja noudattaa, vaikka pienten yritysten edustajat eivät pääse edes neuvottelu­pöytään esittämään omia näkemyksiään.

Työntekijöiden ammattiliitot haluavat torpata pienyritysten toimintaedellytyksiä kaikin keinoin. Niille on tärkeämpää tukea jotain alkoholisoitunutta tai muutoin työhön sopimatonta henkilöä kuin turvata yrityksen mahdollisuudet maksaa palkkaa työtä hyvin tekeville. Keinot ovat monet. Kirjanpitäjiä lähellä oleva ammattiliitto katsoo, että jokainen yhden viikonlopun vuodessa työtä tehnyt henkilö lasketaan YT-lain mukaiseen henkilöstömäärään. Jos kausiluontoisesti toimivalla yrityksellä on vuoden aikana ollut palkkalistoillaan ­20 henkilöä, tämä liitto kiristää vahingonkorvauksia työstä kieltäytyneelle ja sen takia erotetulle työntekijälle.

Pienyrityksille pitää saada oikeudet sopia palkoista paikallisesti. Kaikista tämän päivän mittapuun mukaan kohtuuttomista palkanlisistä kuten lomarahasta ja sunnuntailisästä tulee voida luopua. Irtisanomiskustannuksia tulee vähentää antamalla mahdollisuus lyhyempiin irtisanomisaikoihin. Sairaspäivien palkoista tulee voida sopia niinkin ettei niitä makseta. Naisvaltaisten alojen pitkät palkalliset äitiyslomat tulee voida siirtää yhteisesti maksettaviksi. Jos samaan aikaan nostetaan työttömyysrahaa ensimmäisten kuukausien aikana, pienyritysten riskit palkata työntekijöitä kohtuullistuisivat. Tämä johtaisi työttömyyden vähenemiseen.

Turvallista kuukausipalkkaa saavat virkamiehet ja järjestöjen työntekijät eivät koskaan ymmärrä, että jos pienellä yrityksellä ei ole asiakkaita, ei se pysty työllistämään eikä maksamaan palkkaa kaikille palkkalistoilla oleville henkilöille. Käy päinvastoin. Vahingonkorvausten takia yritys pystyy maksamaan palkkaa entistä harvemmille työntekijöille.

Maksuehdot

Pienyrityksistä on tullut suurten rahoittajia. Pienyritysten tulee omalla rahoituksellaan maksaa työntekijöiden palkat, tehdä alihankinnat, ostaa raaka-aineet ja tarvikkeet, maksaa työvälineet, koneet ja laitteet, toimitilat ja verot. Monille yrityksille tämä tarkoittaa kuukausien menojen rahoitusta ennen kuin suoritteista voidaan laskuttaa. Se ei riitä suuryrityksille. Ne vaativat jopa kolmen kuukauden maksuaikoja.

Suomen Yrittäjät on herännyt tähän rahoitusongelmaan ja vaatii korkeintaan 30 päivän maksuaikoja laskuille. Elinkeinoelämän Keskusliitto EK edellyttää, että yritykset voivat vapaasti sopia maksuajoista. Kuinka vapaasti hirressä voi roikkua? Käytännössä suuryritykset siis vaativat, että pien­yritykset rahoittavat niiden toimintaa. Usein rahoittajiksi joutuvat yrittäjien vanhemmat ja isovanhemmat. Monen mökin mummon eläkerahoista osa menee globaalien pörssi­yritysten toiminnan rahoittamiseen.

Jotta pienyritykset saataisiin vieläkin suurempaan kurjistukseen, on valtio kiristänyt verojen ja maksujen maksuaikoja. Yhteisöveron alentaminen auttaisi suuria yrityksiä, mutta muutama tuhat euroa ei merkitse pienille yrityksille juurikaan mitään. Tärkeämpää olisi siirtyä verottamaan kassa­virtoja tai nostettuja voittoja. Arvonlisäveron kassavirtaperuste ja maksu­ajan pidentäminen auttaisi pieniä yrityksiä.

Verotus

Tänä vuonna 25 000 euron vuosituloista tuloveroja maksetaan 3 700 euroa. Koska pienituloisia on valtaosa suomalaisista, ei noilla rahoilla mitään herran huonetta makseta. Siksi arvonlisä-, energia-, sokeri- ja muiden kulutusverojen määrä on pienituloisille suuri, ja se tulee edelleen nousemaan. Kaikki tämä heikentää pienyritysten toimintamahdollisuuksia.

Verotus on Suomessa äärirajoilla. Silti verotusmenettelyä tullaan edelleen kiristämään, jotta erilaisten sakkojen ja rangaistusmaksujen määrää voidaan korottaa lisätulojen saamiseksi. Näistä rangaistusmaksuista kärsivät yrittäjät ja autoa käyttävät kansalaiset. Kun ehdolliset tuomiot eivät ole mitään rangaistuksia, on yrittämisestä tullut rangaistusmaksujen määrällä mitattuna Suomen suurin rikollisuuden muoto.

Tilaajavastuu

Julkinen valta on tuhonnut suomalaisen rakentamisen perinteet suosimalla ulkomaisia toimijoita. Suuret alan toimijat voivat hyvin, mutta pienet ovat ahtaalla. Isot siirtävät maksu­eriä enemmän takapainotteiseksi ja pienet joutuvat vaikeuksiin, koska niiden on vaikeaa saada puhtaita verovelka- ja eläkevakuutusmaksutodistuksia. Suomalaiset ovat sääntöjen takia vain häviäjiä, koska palkkatasomme on korkeampi kuin ulkomailta tulleiden.

Tilaajavastuulain velvoitteet siirretään hankintaketjuissa alaspäin suomalaisille pienemmille yrityksille. Ulkomaiset toimijat välittävät piut paut näistä säännöksistä.

Julkiset hankinnat

Julkiset hankinnat menevät yhä useammin suurille yrityksille. Paikalliset pienyritykset eivät enää voi toimia julkisten palvelujen alihankkijoina, koska kilpailutusäännökset suosivat suuria yrityksiä.

Suuryritykset toimivat yhä useammin veroparatiisien kautta. Pienyritysten saamat rahat ja yrittäjätulot pyörivät kotiseudulla tuoden vaurautta. Nyt verorahoilla maksetuista hankinnoista osa vuotaa verottamattomana kansainvälisille sijoittajille. Virkamiehet vakuuttavat yhdestä suusta, että he eivät voi ottaa yhteiskuntavastuuta huomioon kilpailutuksessa. Laki kieltää. Samat lait mahdollistavat pienten yritysten jälkiverottamisen peitellyn osingonjaon säännösten avulla. Suuria yrityksiä nämä säännöt eivät koske.

Kuntien koon suurentaminen johtaa siihen, että paikalliset yritykset eivät enää pysty menestymään tarjouskilpailuissa. Suuret, monikansalliset yritykset valloittavat kaikki markkinat: tietotekniset palvelut, sosiaali- ja terveyspalvelut, koulujen ja päiväkotien tavara- ja palveluhankinnat.

Pienet yritykset kilpailutetaan tai ostetaan pois markkinoilta. Esimerkiksi yksityiset terveyspalveluyritykset myydään ulkomaisille toimijoille. Nämä eivät kuitenkaan maksa itse kauppahintoja, vaan kaupat tehdään velaksi ja velat korkoineen maksetaan nostamalla palvelujen hintoja. Kun markkinat on vallattu, alkavat hintojen korotukset.

Kohta kaikki on lahjoitettu ulkomaisille toimijoille. Energia, kaivokset, autokatsastus, lannoitteet, moottoriteiden rakentaminen, pankit. Jäljellä on vielä vesi. Sekin lahjoitetaan ulkomaille sitä mukaa kun vesilaitoksiin on tehtävä peruskorjauksia.

Korruptio

Eihän me, vaan ne muut. Suomalainen korruptio on Transparency International -järjestön tutkimusten mukaan vähäisintä maailmassa. Suomi saa 90 pistettä tutkimuksessa, jossa 100 tarkoittaa täysin puhdasta julkista sektoria. Tutkijat eivät itsekään usko näin hyvään tulokseen, koska vertailu tehdään havaitusta korruptiosta.

Suomalaiset maksavat korruptiosta monella tavalla. Esimerkiksi Kreikassa korruptio on aina ollut suurta, ja tilanne on vain huonontunut tukimiljardien myötä. Kun joku kaataa, toiset laittavat ison haavin alle. Kehitysapumiljardit valuvat suuren korruption maihin. Suomelle tärkeistä vientimaista Venäjä on korruption mädättämä.

Suomessa korruptiota ei havaita, koska se tapahtuu HV-verkostoissa. Korruptiosta hyötyvät erityisesti suuret yritykset ja häviävät pienet. Tarjouskilpailusta putoavat jo lähtöviivalla pienet, koska niillä ei ole mahdollisuutta osallistua mittaviin kilpailutuksiin.

Julkinen rakentaminen on hyvä esimerkki korruption toimivuudesta. Nuorisosäätiö-jutussa julkisia varoja käytettiin poliittiseen toimintaan rakentamisen kautta. Monet tarjouskilpailut voitetaan hinnalla, jolla rehellisesti toimivat yritykset eivät työtä voi tehdä. Hinnat nousevat pilviin, kun suuri osa töistä tehdäänkin tuntityönä, eikä tuntien merkittyä määrää valvota. Julkisen rakentamisen laatu on heikkoa, mikä mahdollistaa lisätyöautomaatin vuosikymmeniksi home- ja muine korjauksineen. Yksi tuntemani rakennusalan toimija joutui lopettamaan, koska se ei enää saanut urakoita. Yritys ei suostunut ostamaan päättäjien aviopuolisoille autoja.

Monet julkisin varoin rahoitetut hankkeet on toteutettu siten, että hankintasopimukset tehdään suurten yritysten kanssa. Suuryritykset laskuttavat ylihintaa, koska pieniä ei edes saa käyttää.

Lobbarit

Suuryrityksillä on lukuisa määrä erilaisia lobbareita, jotka kuiskuttelevat omia vaatimuksiaan niin EU:n kuin Suomen kabineteissa. Lainsäädäntöä kehitetään koko ajan suuryritysten toiveiden mukaisesti. Lobbausta tehostetaan erilaisilla seminaareilla ja matkoilla ympäri maailmaa. Ja rahaa siirtyy päättäjille niin veroparatiiseihin kuin muuallekin.

Ei siis ihme, että globaalien toimijoiden asema kaikissa maissa paranee samaan aikaan kuin pienyritykset ajetaan entistäkin ahtaammalle.

 

1976, Irwin Goodman, Lyrics Vexi Salmi

Haistakaa p—a koko valtiovalta
Ette osaa muuta kuin verottaa
Muutenkin touhu
tuntuu holtittomalta
Kaikki pitäis kerralla erottaa

Ja kun on verorahat kaikki juotu
Kansa kyllä pikku vipin järjestää
Vain päätös niin
on lisävero luotu
Sillä lailla kassahuolet selviää

 

Pauli Vahtera
pauli.vahtera@welho.com

 

VahteraUusimmat Artikkelit
Katso kaikki