Yrittäjien nujerruslinjalla
Hallituksen tavoitteena on tarjota yrittäjyydelle ja innovaatiotoiminnalle Suomessa maailman paras toimintaympäristö.” Pääministeri Matti Vanhasen II hallituksen ohjelma.
Käytännössä hallitusohjelmaa on toteutettu kiristämällä verotuskäytäntöä, lisäämällä sanktioita, lyhentämällä maksuaikoja, siirtämällä maksuja ulosottoon yhä nopeammin ja lisäämällä yritysten valvontaa. Tuntuu kuin yhteiskunta haluaisi tosissaan nujertaa yrittäjät. Kun rahat on saatu kerättyä, ne pistetään surutta sileäksi. Miljoona sinne, sata miljoonaa tänne. Poliitikot eivät ole köyhiä eikä kipeitä.
Minä, 20-kertainen talousrikollinen
Olen päässyt talousrikollistilastoihin. Tein etätyönä heti vuodenvaihteen jälkeen kolmen yrityksen kausiveroilmoitukset, mutta en voinut niitä lähettää, koska salasanat eivät olleet mukana. Tammikuun 13. päivän yönä klo 1 kellot soivat. Ilmoitukset ja maksut on hoitamatta. Klo 1.28 oli viimeisin ilmoitus ja maksu lähtenyt eteenpäin.
Tunnin oikosulusta tuli kaksikymmentä rangaistusta, koska verohallinto rankaisee kaikista ilmoituksista erikseen ja vielä kahteen kertaan: myöhästymismaksulla ja viivekorolla. Sosiaaliturvamaksua, lähdeveroa ja ennakonpidätystä ei edes voi ilmoittaa erikseen, mutta jokaisesta määrätään erikseen rangaistukset. Yksi yrityksistä oli maksanut joulukuussa vuoden palkkiot, joten viiden euron minimimaksukaan ei riittänyt. Sakot ja korot yhteensä olivat lähes sata euroa. Ne joutuu tilitoimisto maksamaan.
Suomi on saanut monta huomautusta EY:n tuomioistuimelta viranomaisrangaistuksista. Suomi ei enää voi tuomita verovirheestä kahteen kertaan: erikseen veronkorotusta ja erikseen vankilatuomiota. Miten yhden ilmoituksen ja maksun tunnin viivästyksestä voi tulla kahdeksat sakot. Olisiko kohtuullista alkaa sakottaa minuutin tarkkuudella, koska sen tietoyhteiskunta teknisesti mahdollistaa?
Entä jos tilitoimiston nettiyhteydet ovat poikki pari päivää ja sadan asiakkaan ilmoitukset viivästyvät. Verohallinto ei armahda, on syynä postin kulun viive, katkenneet nettiyhteydet, puuttuvat sähköt tai tilitoimistoyrittäjän kuolema. Sadan asiakkaan päivän ilmoitusviive aiheuttaisi 3 000 euron maksut ja tilitoimistoyrittäjä saisi tehdä kuukauden palkatonta työtä sakot maksaakseen. Koska emme ole virheettömiä, maksuja tulee kaikille. Siksi jotkut tilitoimistot ovat lisänneet asiakasveloitukseensa ilmoitusmaksun, jolla katetaan näitä sakkoja. Maailma on tullut taas askeleen paremmaksi. Maksamalla. Rahahan tekee ihmiset onnelliseksi, ei inhimillinen kohtelu.
Keräämme ja maksamme ennakonpidätykset ja arvonlisäverot saamatta senttiäkään korvausta työstämme. Vaikka lähettäisimme 10 vuotta sähköiset ilmoitukset etuajassa kesälomienkin aikana, emme saa armoa, kun meille tulee yksi mitätön virhe. Armoa ei anneta edes silloin, kun onnettomuus kohtaa taloushallinnosta vastaavaa henkilöä. Kun kaikilta suomalaisilta vaaditaan suvaitsevaisuutta kaikenlaisille ihmisille kansanmurhaan syyllistynyttä tappajaa myöten, miksi yrittäjille ei suvaita minkäänlaista virhettä tai viivettä.
Verohallinto toteuttaa hallituksen yrittäjyystavoitteita kummallisella tavalla. Verohallintokin saa palkkansa yrittäjien tekemän työn ansiota. Onko järkevää purra ruokkivaa kättä?
Ulosottoon, ulosottoon
Viheliäisin yrittäjien nujerruslinjan keksintö on laittaa maksamaton arvonlisävero tai työnantajamaksu ulosottoon automaattisesti kahden huomautuksen jälkeen. Huomautus annetaan verotiliotteen kääntöpuolella pienellä präntillä. Ikäänkuin piilossa, ettei vaan kukaan huomaisi. Toisen huomautuksen jälkeen ulosottoon siirto tehdään nopeasti. Näin saadaan valtiolle perittyä ulosottomaksu, taulukkomaksu, käsittelymaksu, tilitysmaksu ja ehkä vielä viivästysmaksukin. Jos verotilille on maksettu rahaa ulosottoon siirron jälkeen, sitä ei voi ottaa pois ulosoton maksamiseksi, koska maksu on oma-aloitteinen.
Asia tuli konkreettisesti vastaan yrittäjälle, jolla syksyllä ei kerta kaikkiaan ollut rahaa arvonlisäveron maksamiseen. Kuvitteleeko valtio, että yrittäjät varaavat kaikista tuloistaan päältä kaikki verot ja sen jälkeen maksetaan henkilökunnan palkat, vuokrat ja omaa palkkaa otetaan, jos jotain jää jäljelle. Yhteiskunnan moolokin kidan täyttäminen on yrittäjien velvollisuus numero yksi, eikä mikään muu. No, yrittäjän joulumyynti onnistui ja hän maksoi kaikki verotilin velkansa. Mutta liian myöhään, koska verot oli jo siirretty ulosottoon. Siitä alkoi mielenkiintoinen sotku ja selvittäminen, jonka kertominen vaatisi oman kolumninsa.
Ulosotto julkistetaan, joten se heikentää luottotietoja. Ulosotto on niin vakava asia, että se pitää tiedottaa yrittäjälle kissankorkuisin kirjaimin erillisellä kirjeellä ja yrittäjälle on annettava aikaa asian hoitamiseen. Jotenkin viranomaiset kuvittelevat, että yrittäjät seuraavat päivät pääskytysten viranomaistiedotteita internetistä ja lukevat kaikki postiluukusta tulevat paperit tarvittaessa suurennuslasin kanssa.
Ulosottoviranomainen on joustavampi kuin veroviranomainen. Se ei lähde ulosmittaamaan yrittäjän kotia, kun on näytetty verot jo maksetuiksi, vaikkakin väärälle tilille. Joustavuus ei välttämättä ole inhimillisyyttä, sillä ulosottaja saa kaikki sille kuuluvat maksut, vaikkei mitään työtä ulosoton eteen olisi tehty.
Verotilin paperitiliotteista luovutaan keväällä 2011. Arvaanpa, että tämänkin säästönä mainostetun uudistuksen tarkoitus on vain kerätä entistä enemmän virhe- ja ulosottomaksuja. Eihän yrittäjillä ole käytännössä mahdollisuutta seurata verotilin arvaamattomia tapahtumia, kun se tilitoimistoillekin on hankalaa. Kuinka monella yrittäjällä itsellään edes on verotilin käyttöoikeuksia.
Nujerretaan rahoja panttaamalla
Verottajan aggressiivisuus saa mitä moninaisimpia muotoja. Asiakkaallani oli verotarkastus yli puoli vuotta sitten. Mitään lisäselvityspyyntöjä, alustavia kertomuksia eikä huomautuksia edes tarkastuksen aikana ole ollut. Verottaja kuitenkin laittaa arvonlisäveropalautushanat kiinni, kun tarkastus alkaa. Yritys on ollut saamassa veroja takaisin jo puolen vuoden ajan. Vasta kun rahoja alettiin peräämään tilinpäätöksen yhteydessä, syyksi sanottiin verotarkastus.
5 000 euroa pienessä yrityksessä on iso raha. Verohallinto kuvittelee, että kaikkihan ne on nokioita, joilla kassat turpoavat ylimääräisistä rahoista. Pidetään rahat valtiolla, jotta voidaan jakaa niitä vaikka luksushuussien rakentamiseen Sambiaan.
Katsotaan siis, miten verohallinto perustelee rahojen panttaamisen. Verohallinnon nettisivuilla sanotaan: ”Toimimme niin, että asiakkaat voivat ja haluavat hoitaa veroasiansa omatoimisesti ja oikein. — Suunnitelmallinen veroriskien hallinta tehostaa verotulojen kertymistä.” Siinähän se on sanottu. Vain ”asiakkaiden” tulee toimia omatoimisesti ja oikein – velvoite ei koske hallintoa itseään. Ulosottoon kiirehtiminen ja rahojen panttaaminen ovat veroriskien suunnitelmallista hallintaa. Kovat rangaistukset ovat keino haluta hoitaa asiat ajallaan keinolla millä hyvänsä. Jos mikä tahansa yritys kohtelisi asiakkaitaan yhtä kovakouraisesti, asiakkaat äänestäisivät jaloillaan. Olisiko reilumpaa lopettaa asiakkaista puhuminen. Olkaamme rehellisesti alamaisia, mitä muutakaan olemme.
Yhteiskunta on väkivaltakoneisto. Mafia saa omilla kons-teillaan yrittäjät haluamaan hoitaa suojelurahat omatoimisesti ja oikein. Yhteiskunta ei tarvitse pyssyjä, koska se pystyy alistamaan ihmisen elämän lainsäädännöllä ja hallinnollisilla menettelyillä tehokkaammin kuin mafia.
Verohallinnon toiminta-ajatus on ”Oikea vero oikeaan aikaan”. Tämäkin on yksisuuntaista ajattelua. Jos yrittäjä myöhästyy tunninkin, alkaa rangaistusmylly pyöriä. Sain juuri kielteisen päätöksen valituslupahakemukseen, jossa rakennuskelvoton metsä verotettiin mökkikiinteistönä viiden vuoden jahkailun jälkeen. Kansalaisten käsitys oikeasta voi poiketa 180 astetta julkisen vallan käsityksestä, mutta silti maksa, maksa, maksa. Tai itket ja maksat.
Pienyrittäjätkö talousrikollisia?
Verorangaistuksen ja ulosottoon kiirehtimisen taustalla on väite siitä, että juuri pienet yritykset olisivat talousrikollisia. Harmaan talouden määrää liioitellaan. Markku Hirvosen, Pekka Lithin ja Risto Waldenin tekemän arvion mukaan harmaa talous oli 12 miljardia euroa vuonna 2008.
Vuonna 2008 Suomessa oli 319 000 alle 100 henkilöä työllistävää pienyritystä, ne työllistivät yhteensä 801 000 henkilöä, keräsivät liikevaihtoa 156 miljardia euroa ja maksoivat palkkoja 22 miljardia euroa. Jokainen yritys aiheuttaisi muka 38 000 euron harmaan talouden tai jokainen niissä työskentelevä henkilö 15 000 euron harmaan talouden. Jokainen yritysmaailmassa toimiva ymmärtää, ettei se ole mahdollista.
Harmaaseen talouteen ei lasketa huumekauppaa, eikä muuta selvästi rikollista toimintaa. Pimeä työ on harmaalla alueella. On mahdotonta, että miljoona suomalaista tekisi pimeää työtä. Jos tekisi, 12 miljardin euron harmaa talous tulee, jos miljoona ihmistä saa vuodessa 12 000 euroa pimeitä tuloja. Kun joku saa joka kuukausi 1000 euroa pimeää tuloa, on jossain pimeän tulon maksaja. Näitä lukuja ei voi laskea kahteen kertaan harmaaseen talouteen.
Rakennusalaa pidetään talousrikollisuuden mädättämänä. Juuri siksi rakennusalalle määrätään käännetty arvonlisävero. Rakennusliiton tutkimusten mukaan alalla olisi 400–500 miljoonaa euroa harmaata taloutta. Eduskunnan käyttämät luvut eivät tätäkään taustaa vasten ole uskottavia.
Suuri harmaan talouden määrä ei ole mahdollista pienten yritysten toimesta. Harmaan talouden on siis oltava myös suurten yritysten ja rikkaitten kansalaisten toimintaa. Sieltä suuria lukuja löytyykin: esimerkiksi suomalainen pörssiyhtiö toimitti Costa Rican kansaneläkelaitokselle 32 miljoonan euron korkotuki- ja 7,5 miljoonan euron kaupallisella luotolla sairaalalaitteita. Kauppoihin liittyvien lahjusten takia usea costaricalainen on tuomittu.
Suomen valtion omistama yhtiö myi panssariajoneuvoja. Liki 300 miljoonan euron kauppojen yhteydessä epäillään maksetun kahdeksan miljoonan euron lahjukset. Hallintoneuvostot eivät ole puuttuneet pörssissä olevien valtio-omisteisten lento-, metalli- ja energiayhtiöiden veroparatiisiyhteyksiin. Erään monikansallisen vaalirahajulkisuudessa olleen tehtaan korkojärjestely aiheuttaa vuodessa miljoonan euron veromenetyksen. Venäjän viennin kaksoislaskutus ei kirjaannu harmaaseen talouteen, koska se ei aiheuta tappioita Suomelle. Harmaata taloutta ovat myös kartellit.
Suomalaisilla yksityishenkilöillä on arviolta ainakin 450 miljoonan euron korkosijoitukset eurooppalaisissa veroparatiiseissa. Veroparatiiseissa on lisäksi suomalaisten yhtiöiden ja säätiöiden talletuksia ja sijoituksia sekä yksityishenkilöiden osakkeita ja muita arvopapereita. Veroparatiiseja ei käytetä pelkästään veronkiertoon, vaan niitä käytetään myös varallisuuden turvaamiseen ulosotoilta ja osituksilta.
Peräänkuulutan reiluutta
Pienyritysten kurittaminen talousrikollisuuden varjolla voidaan lopettaa ja hakea rikolliset muualta.
Yrittäjät eivät tarvitse verokannustimia eivätkä yritystukia: heille riittää, kun yhteiskunta kohtelee heitä reilusti ja tasaveroisesti muiden kansalaisten kanssa.