Yrittäjä olemattomalla eläkkeellä
Viime vuonna edesmennyt vanhin sisareni kertoi eläkepäiviensä vietosta vielä voimiensa tunnossa ollessaan. Hän päätti selostuksensa ”… voi hemmetti, kun elämä voi olla tylsää.”
Jokainen järjestää eläkepäivänsä kuten järjestää, kukin kykyjensä ja mieltymystensä mukaan. Rajoitteina ovat terveys ja raha. Liian usein eläkevuodet kuluvat television katseluun. Surullisinta on nähdä eläkerahojen valuvan hedelmäpelien moolokin kitaan.
Kaikki eivät osaa kuvitella itseään eläkeläisbussissa matkalla Tuurin kauppakeskukseen. Jossain vaiheessa ei enää pärjää omin voimin. Parhaimmassakin vanhustenhoitokodissa elämä on kuoleman odottamista.
Palkat ja eläkkeet ovat uusia keksintöjä. Ennen vanhukset elivät talojen ja torppien pihapiirissä tehden pienimuotoisia aputöitä, lastenlasten hoitoa ja pilkkeiden veistämistä. Eläkkeitä alettiin maksamaan kansanvakuutuksen nimellä 1939. Työeläkelaki tuli 1962.
Yrittäjien eläkevuodet
Vastasyntyneiden poikien elinajanodote oli toissa vuonna 78,4 ja tyttöjen 84,1 vuotta. Etenkin naisyrittäjien tulee miettiä eläkevuosiaan ja eläketulojaan. Pienituloiset yrittäjät kuolevat aikaisemmin kuin keskimääräinen kansalainen. Yrittämiseen liittyvä stressi tuhoaa ihmistä enemmän kuin yrittämisen antama vapaus parantaa elämää. Tuhoisinta on työttömyys, joten parempi yrittäjän tuska kuin työttömyyden tuoma elämän merkityksettömyys.
Lyhyeen elämään johtavaa tuskaa on etenkin ammateissa, joissa on paljon rutiinitöitä ja vähäiset koulutusvaatimukset yhdistettynä työttömyyteen. Työntekijäammateissa yrittäjät elävät pitempään kuin samoja töitä tekevät palkansaajat. Eläkevuosia vähentää kovalla kädellä kuningas alkoholi. Jos haluaa pitkän ja turvatun elämän, kannattaa alkaa virkamieheksi – etenkin naispapiksi.
Kauhulla eläkejärjestelmistä vastuullisten tulisi valmistautua ennusteisiin, joiden mukaan Länsi-Euroopassa joka kolmas elää yli 100-vuotiaaksi vuonna 2100.
Yrittäjien surkea eläketurva on tosiasia.
Yrittäjä maksaa työntekijöilleen paremman eläkkeen kuin itselleen
Monen yrittäjän eläke jää tuhanteen euroon kuukaudessa. Kun yrittäjällä on tiukkaa ja tappiollisia vuosia, hän tinkii niin omasta palkastaan kuin eläkemaksuista. Vuosittaisella pakollisella minimieläkemaksulla eläketurvaksi muodostuu 40 vuoden yrittämisellä 410 euroa kuukaudessa.
Keskimääräinen työeläke on 1 700 euroa kuukaudessa, mikä on puolet suomalaisten keskipalkasta. Suuria, kymmenien tuhansien eurojen kuukausieläkkeitä saavat ovat palkansaajia suuryrityksistä, eläkeyhtiöistä tai julkisen sektorin työpaikoista.
Suomessa on enenevässä määrin ihmisiä, jotka eivät tee päivääkään töitä elämänsä aikana. He saavat takuueläkkeenä 775 euroa kuukaudessa. Takuueläkkeen päälle voi saada yli 200 euroa asumistukea, mitä yrittäjä ei saa, jos on hankkinut oman asunnon yrittäjävuosinaan.
Eläketurva tulee kalliiksi
Inflaatio ja työelämän kymmenet vuodet kadottavat tuntuman siitä, kuinka suuria eläkkeet oikeastaan ovat. Jos vuonna 1999 syntynyt alkaa tänä vuonna yrittäjäksi ja määrittelee yrittäjätuloksi 24 000 euroa vuodessa, hän maksaa nykyisillä säännöksillä inflaatiottomassa Suomessa yrittäjäeläkemaksua 4 512 euroa vuodessa.
Jos hän jää eläkkeelle 68 vuotiaana vuonna 2067, hän maksaa eläkemaksuja 216 576 euroa. Hän tulisi saamaan eläkettä 1 286 euroa kuukaudessa, eli on elettävä 14 vuotta 82-vuotiaaksi päästäkseen omilleen.
Voiko eläketurvaa lisätä korkeammilla yksittäisillä vuosimaksuilla? Yhden vuoden 30 000 euron lisätty yrittäjätulo nostaa kk-eläkkeen määrää 37 euroa.
Yrittäjän kannattaa jäädä eläkkeelle heti kun vuodet täyttyvät. Vuotta 1965 aiemmin syntyneillä alin eläkeikä on 65 vuotta. Sen jälkeen eläkeikä nousee enintään kaksi kuukautta vuodessa vuodesta 2030 alkaen sen mukaan kuin eliniän odote nousee. Vakuuttamisvelvoite loppuu 70 vuoden iässä. Esimerkissä kuukausieläke nousee 1 534 euroon, jos yrittäjä jää eläkkeelle 70-vuotiaana. Vuosien lisämaksujen jälkeen pääsee samaan 16 vuodessa.
Minne työeläkeyhtiöiden sijoitustuotot katoavat?
Yrittäjäeläkkeissä ei ole rahastointia. Jos maksut eivät riitä maksettaviin eläkkeisiin, valtio maksaa erotuksen. Maatalousyrittäjien eläkkeistä valtaosa rahoitetaan valtion kassasta.
Jos keskimääräinen kansalainen ei saa eläkkeinään edes samaa kuin hän on yrittäjänä tai palkansaajana maksanut, herää kysymys, minne katoavat eläkeyhtiöiden jokavuotiset miljardien eurojen sijoitustuotot? Yhtiöiden hallintokulut eivät ole kuin pieni osa tuotoista.
Työeläkettä maksetaan myös työttömyys-, sairaspäivä- ja vanhempain rahoista, mikä lisää eläkemenojen määrää ilman vastaavia eläkemaksuja. Osa menee sijoitusvarallisuuden kasvattamiseen. Osa katoaa indeksien aiheuttamaan eläketurvan lisääntymiseen. Paljon parjatussa työeläkeindeksissä hintojen korotusten osuus on 80 prosenttia ja palkansaajien ansiotason muutoksen osuus 20 prosenttia.
Kesäkuussa 2018 tulee kuluneeksi 50 vuotta siitä, kun aloitin tilitoimistossa kirjanpitäjänä 600 markan kuukausipalkalla. Silloin eläketurvaa ei kerääntynyt 18-vuotiaalle toisin kuin nyt. Tänään eläkeindekseillä korjattuna palkka olisi 1 813 euroa. Eläkkeistä on rahastoitu 25 prosenttia. Uudet sukupolvet maksavat eläkeläisten palkkahistorian indeksikorotukset.
Kukaan ei ole eläkettään kokonaan ansainnut. Pitkään elävät käyttävät myös ne rahat, jotka ennen eläkeikää kuolleet ovat maksaneet. Siksi eläkekatto tulee harkintaan viimeistään siinä vaiheessa, kun eläkejärjestelmän savijalat eivät enää kanna. Reaalipalkat eivät ikuisesti voi kasvaa.
Työeläkerahastot ovat jo 200 miljardia euroa. Rahastoista yli puolet on sijoitettu ulkomaille. Miksi niitä kasvatetaan edelleen. Työeläkemaksujen alentamisella olisi suuri vaikutus työllisyyteen Suomessa, sillä moni työnantaja on helisemässä eläkemaksujen kanssa.
Lisäeläkkeitä ja erilaisia sijoituspalveluja
Etenkin suurten yhtiöiden johdolle on järjestetty ruhtinaallisia lisäeläkkeitä. Paheksua voi esimerkiksi valtionyhtiön toimitusjohtajan 40 000 euron kuukausieläkettä 60-vuotiaana hänen jäädessään eläkkeelle syksyllä 2018. Nuo eläkkeet eivät ole halpoja. Pelkästään vuonna 2016 yhtiö maksoi johtajansa tulevasta eläkkeestä miljoona euroa.
Pienemmät yritykset tyytyvät silakoihin joulukaloiksi. Vapaaehtoisen eläkevakuutuksen maksut ovat työntekijälle verovapaita ja yritykselle vähennyskelpoisia, jos maksu ei ylitä verovuonna 8500 euroa. Lisäeläke verotetaan ansiotulona kun sitä nostetaan.
Pienillä rahoilla saa pieniä eläkkeitä. Markkinoilla on kymmeniä erilaisia sijoitustuotteita, joilla yrittäjien eläketurvaa lisätään. Niiden verotuksessa on omat riskinsä. Myös palveluntarjoajia tulee tarkastella kriittisesti. Jos lisäturva perustuu sijoituksiin, tulee sijoitusten tuottojen olla huippukorkeita, jotta niitä palvelujen kulut ja korkeat palkkiot saadaan päältä maksettua. Aina on olemassa riski, ettei palveluntarjoajaa ole olemassakaan, kun eläketurvaa tarvitaan. Entä kuka saa rahat, jos sijoitukseen liitetty henkivakuutusturva realisoituu ennen aikojaan.
Lisäeläketurvaa työtä tekemällä
Koko ikänsä yrittänyt ei lopeta yrittämistään eläkkeelläkään. Siksi yli 80-vuotiaita yrittäjiä näkee työnsä parissa. Luonto tekee tehtävänsä, eikä yrittäjänkään keho ole terästä. Siksi on jatkettava työn vauhtia hidastamalla ja työpäivää lyhentämällä. Osa jatkaa pakosta, koska eläketurva on jäänyt pieneksi. Osa jatkaa, koska elämä muutoin olisi tylsää.
Eläkkeellä olevilla kirjanpitäjillä riittää töitä etenkin helmi-huhtikuussa. Tilintarkastajilla asiat ovat huonommin, koska vain auktorisoidut tarkastajat voivat jatkaa. Auktorisointi maksaa vuodessa tuhansia euroja. Pahempaa ovat kuitenkin kalliiksi tulevat pakolliset koulutukset ja laadunvalvonnat.
Millä yrittäjä elää eläkkeellä?
Jotkut myyvät yrityksensä ja elävät siitä saaduilla rahoilla. Vuosittain muutama yrittäjä rikastuu yrityksensä myynnillä. Myyntituloja ei yleensä tule yritysten sukupolvenvaihdoksissa. Suurimmasta osasta yrityksiä kukaan ei maksa mitään ja ne vain hiipuvat.
Menestyneet yrittäjät saavat jotain sukan varteen: kiinteistöjä, metsää, asuntoja, osakkeita. Niitä realisoimalla voivat eläkevuodet olla ihan hyvät.
Yrittäjien surkea eläketurva on tosiasia. Rahaa ei riitä säällisen eläkkeen kustantamiseen. Pieni eläke ei ole valinta, monille se on pakko. Ongelma on sekin, että muu sosiaaliturva määräytyy työtulon määrityksen mukaan.
Elämän tarkoitus
Eläkeläisen tulot romahtavat, mutta monet menot kasvavat – etenkin terveyteen liittyvät menot. Yhteiskunta jatkaa ottamistaan nostamalla veroja ja maksuja. Asuntosäästämisen niukkuus on monilla muuttunut asuntojen peruskorjausten ja kiinteistöverojen maksun niukkuudeksi. Ei ihme, että monet eläkeläiset joutuvat miettimään, ostaako ruokaa vai lääkkeitä.
Sitä tekee hullun lailla töitä vuosikymmenten ajan. Sitten yhtäkkiä huomaa, että vuodet ovat vierineet. Et ole enää mitään. Uudet sukupolvet pyörittävät uutena samoja asioita, joita itse olit tehnyt. Maailma ei ole tullut yhtään paremmaksi omien ponnistustesi ansiosta. Lapset, lastenlapset ja uudet sukupolvet ovat samassa oravanpyörässä.
Sadan vuoden jälkeen muistetaan vain hyvät (Tauno Palo, Olavi Virta, Tapio Rautavaara) ja pahat (Hitler, Stalin, Mao). Myös rumat unohdetaan.
