Tuhon byrokratia

Internet ja sähköinen taloushallinto antaisivat tilintarkastajille mahdollisuuden korkealaatuiseen, luotettavaan ja tehokkaaseen tilintarkastukseen. Tilintarkastusalan standardit elävät vielä aikaa ennen internetiä. 

USA:ssa pakollinen tilintarkastusvelvollisuus koskee käytännössä vain Yhdysvaltain arvopaperimarkkinoita valvovaan SECiin rekisteröityjä yhtiötä. Lisäksi pankit edellyttävät luotottamiltaan yrityksiltä tilintarkastusta.

Big4-yhtiöt velvoittavat yhteistyötoimistojaan noudattamaan omia metodologejaan kaikessa tarkastuksessa. Ne vastaavat ISA-standardeja. Kansainväliset tilintarkastusalan standardit (ISA) ovat johtaneet pk-yritysten tarkastusten ylimitoitukseen.

Lisääntynyt byrokratia on nostanut kustannuksia pienissä yrityksissä niin paljon, etteivät suuret toimistot voi enää laskuttaa kaikkea asiakkaitten tarkastukseen menevää työaikaa. Pienemmissä tilintarkastustoimistoissa yhden tarkastajan asiakkaiden lukumäärää joudutaan vähentämään. Samaan aikaan tarkastuskustannuksia lisäävät jäsen-, kauppakamari-, vakuutus-, valvonta- ja koulutusmaksut. 

Tilintarkastusalan standardeja tulee uudistaa, jotta uusia työmenetelmiä voidaan käyttää pienissä ja keskisuurissa yrityksissä (Small and medium-sized enterprises – SMEs). Muutoin ajaudumme tilanteeseen, jossa pienten yritysten tarkastuspakon rajaa on nostettava olennaisesti (esim. henkilöstöraja kolmesta 50:een).

Valtava valvontaorganisaatio

Maailma muuttuu, mutta tuskin aina paremmaksi. Kun aloitin KHT-tarkastajana, KHT-yhdistyksellä oli yksi sivutoiminen toiminnanjohtaja. Nyt yhdistyksellä on kokopäivätoimisen toiminnanjohtajan alaisena 9 eri tehtäviä suorittavaa yhdistyksessä ja 9 koulutuksen ja julkaisujen toimijaa. Tilintarkastuslautakunta työllistää 5 laadunvarmistuksen asian­tuntijaa ja 6 muuta toimijaa Keskuskauppakamarissa. Sivutoimisia laadunvalvojia on 22. Aika paljon 1400 tilintarkastajan kurissa ja nuhteessa pitämiseksi. Tilintarkastajan tulee pakko-osallistua koulutukseen saadakseen pitää työnsä. Näitä asiantuntijoiksi itseään nimittäviä tuskin tarvitsee pakolla lähettää Koreaan, Yhdysvaltoihin, kuka minnekin osallistumaan kongresseihin oikeitten asiantuntijoiden keräämillä rahoilla.

Valvonta on ok ja tarpeellista, kunhan se on tolkullista. Voisi nauraa monille laadunvalvonnassa tehtäville kysymyksille, mutta se olisi aika kallista huvia. Vähemmällä rahalla pääsee kun menee komediateatteriin.  Jo laadunvalvonnan aloitus on hauska. Yksin toimivan tilintarkastajan tulee dokumentoida itselleen laadunvalvontajärjestelmä, joka täyttää eettiset vaatimukset. Eli osoittaa, että on rehellinen, objektiivinen, pätevä, huolellinen, pitää salassa asiat ja käyttäytyy ammatillisesti. 

Tilintarkastusalan standardit uudistettava

Standardit perustuvat Big4-toimistoissa 1990-luvulla kehitettyihin työmenetelmiin. Ne on luotu organisaatioille, jotka käyttävät apulaisia tilintarkastustyöhön. Sääntöjen huolellinen noudattaminen on osoitus hyvän tilintarkastustavan noudattamisesta. Tarkoituksena on välttää vahingonkorvaukset. Saman byrokratian ulottaminen kaikkeen tilin­tarkastukseen on selvästi kilpailun rajoittamista. Isot toimijat ovat lobbauk­sella estäneet pienten toimijoiden kilpailuedun edullisemmasta ja laadukkaammasta tilintarkastuksesta.

Tilintarkastajien tietokoneiden käytöstä on syntynyt harha, että tarkastus olisi nykyaikaista ja tehokasta. Kun ­IT-alan ammattilainen raaputtaa tarkastustyön pintaa huomaa, että työ on samaa käsin tehtyä työtä. Ennen valo­kopioitiin asiakkaan aineisto paperille, nyt sama tehdään käsiskannereilla sähköisesti talletettaviksi kuviksi.

Standardit johtavat tehottomiin työmenetelmiin, koska niiden edellyttämää dokumentaatiota ei voi tehdä ilman erillisiä toimenpiteitä, jotka tulee osoittaa tehdyiksi. Tämä lisää tilintarkastukseen käytettävää aikaa kaksin­kertaiseksi. Laaduntarkastajat edellyttävät määrämuotoista dokumentointia, eikä heillä ole riittävästi nykyaikaisten nettipalvelujen osaamista.

Standardien tarkka noudattaminen on välttämätöntä isoissa toimistoissa, joissa työn suorittavat jopa vuosittain vaihtuvat apulaiset. Ilman työryhmiä tarkastuksen suorittavat joutuvat sopeutumaan apulaisorganisaation kaltaiseen työhön, vaikka sillä ei laadun kannalta ole merkitystä. On vähennettävä asiakkaiden määrää tai palkattava dokumentoijaksi apulainen, jonka ohjaamisen vaatima aika on pois tilintarkastuksesta.

Suurissa toimistoissa kokeneemmat apulaiset ohjaavat uusien apulaisten työtä. Näin raskaat työmenetelmät siirtyvät eteenpäin. On olemassa suuri riski, ettei kukaan kokenut henkilö perehdy riittävästi asiakkaan liiketoimintaan ja tilinpäätökseen. Laadunvalvonta heikentää tilintarkastuksen laatua. Yhdenmukaisten säännösten ulottaminen pk-yritysten tarkastukseen heikentää myös ilman apulaisia toimivien tarkastustyön laatua.

Jotkut tilintarkastusalan vaatimuksista eivät sovellu pk-yrityksiin. Nykymuotoista vastuunrajoituksiin perustuvaa tilintarkastuskertomusta ei pienyrityksille saisi antaa lainkaan. Johdon vahvistuskirjeen vaatiminen kuorma-auto- tai LVI-asennusyrittäjältä on kiusallista ja vaivaannuttavaa.

Tilintarkastustyön tuottavuus

Tilintarkastusalan standardit ovat heikentäneet tilin­t­arkastus­työn tuottavuutta. Tehokkaita menetelmiä ei voida täysimääräisesti käyttää. Dokumentoinnissa on paljon turhaa. Pienten yritysten tilintarkastuksen puitteet ovat tulleet kohtuuttoman kalliiksi. Pelkästään tilintarkastusta tekevä ammattilainen voi päästä vuodessa 1000–1200 asiakastuntiin. Siitä jo puolet menee byrokratian toteuttamiseen. Oikeus tilintarkastaa maksaa vuodessa erilaisina maksuina 5000 euroa. Asiakkaalta joudutaan veloittamaan jokaisesta työtunnista 10 euroa pakollisten viranomaismaksujen maksamiseksi. Uusi koulutuspakko lisää asiakastunnin kuluja 10 euroa kun huomioidaan koulutusmaksujen lisäksi käytettävä työaika.

Jos tilintarkastajien laaduntarkastuksen tavoitteena olisi varmistaa tilintarkastajan antamien lausuntojen oikeellisuus, olisi yksinkertaisinta ja kokonaistaloudellisesti tehokkainta se, että laaduntarkastaja tarkastaisi kaksi valittua tarkastuskohdetta uudestaan. Jos tarkastajan tarkastaja tekee samat johtopäätökset tilinpäätöksestä, on tarkastustyö laadukkaasti tehty. 

Tällainen laaduntarkastus antaisi jokaiselle tarkastajalle mahdollisuuden käyttää tehokkainta ja luotettavinta tarkastus­menetelmää kussakin kohteessa. Turhia toimenpiteitä ei tarvitsisi tehdä lainkaan. Nyt valvottava tekee koosta ja toiminnan sisällöstä riippumatta kaikkien asiakkaiden työt samalla tavalla laaduntarkastajan työn helpottamiseksi.

Melkein kaikki kirjanpitojärjestelmät toimivat tänään netin kautta. Suurin osa käyttäjistä toimii kuitenkin edelleen paikalliseen käyttöön alun perin tarkoitetuilla taloushallinnon järjestelmillä. Markkinoilla on puolisen tusinaa nettipohjaista kirjanpitoa, joista osaa on voitu käyttää yli 10 vuotta. Niiden markkinaosuus kasvaa vuosi vuodelta, tosin paljon hitaammin kuin pioneerit 15–20 vuotta sitten kuvittelivat.

Vaikka kirjanpidot vielä pitkään tehdään enemmän tai vähemmän manuaalisesti perinteisillä työvälineillä, eivät tilintarkastusalan standardit saa estää tehokkuutta silloin, kun tarkastajan käyttämät työmenetelmät sen mahdollistavat.

Oppia ikä kaikki

Valvontajärjestelmien kehittäminen tarkoittaa aina valvonnan lisäämistä. Yhä useampi toimiala ei saa Suomessa enää toimia ilman pakollista lisäkoulutusta. Tilintarkastajien velvoite 120 tuntia 3 vuodessa ylittää muiden toimialojen vaatimukset. Aktiiviselle tarkastajalle, joka rajaa työnsä pk-­yrityksiin, ei löydy noin suurta määrää koulutusta. Alan järjestön syys-joulukuun koulutustarjonnassa on 136 tuntia erilaista koulutusta.  Niistä 35 tuntia soveltuu pk-­yritysten tilintarkastajille. Kokenut tilintarkastaja on kurssien annin saanut työssään moneen kertaan. Koulutus tulee maksamaan vuodessa 5000 euroa matkakuluineen. Saman verran maksaa tilintarkastukseen käytettävän työajan menetykset.

Koulutuspakko on yksi tapa vallata tarkastustyötä suurille organisaatioille. Big4-yhtiöt joutuvat suuren vaihtuvuuden takia joka tapauksessa jatkuvasti kouluttamaan omaa väkeään. Tämä kouluttaminen katsotaan samanarvoiseksi kuin alan järjestön kursseilla istuminen. Oi niitä aikoja. Kun koulutin tilintarkastajille sähköistä taloushallintoa viime vuosisadalla, jotkut nukkuivat tilaisuudessa ja saivat koulutusbonusta nukkumisestaan. Kouluttaja ei pisteitä saanut.

Internetin ja muun tietotekniikan hyödyntämistä taloushallinnossa ja tilintarkastuksessa ei ole tilintarkastajien eikä valvojien ulkoisessa koulutuksessa. Koulutamme esimerkiksi veromuutosten sisältöä, vaikka jokainen tarkastaja selvittää ne asiakaspalveluaan varten heti kun muutosten valmistelusta on tullut tietoa julkisuuteen. Koulutuksessa voi uutena tietona tulla ratkaisuja erikoistilanteista, joita useimmat tarkastajat eivät kohtaa omassa työssään.

Pk-yritysten tilintarkastusta uudistetaan

Pohjoismainen Tilintarkastajaliitto NRF on käynnistänyt hankkeen laatia pk-yritysten tilintarkastusta varten erillinen standardi. Pk-standardin laatimiseen arvioidaan kuluvan vähintään kaksi vuotta. Koska tilanne on epäselvä, tilin­tarkastuksen valvontalautakunnan tulisi valmisteluajaksi lieventää merkittävästi pk-yritysten tilintarkastajien laadunvalvonnan asettamia velvoitteita.

Hanke tunnustaa tosiasian, että ISA-standardien noudattaminen tekee pienyritysten tilintarkastuksesta raskaan prosessin. Erillinen standardi tarvitaan, koska ei tiedetä, mitä EU-direktiiviuudistukseen sisältyvä ISA:n suhteutettu soveltaminen käytännössä tarkoittaisi. Nykyiset velvoitteet tulevat hyvästä tilintarkastustavasta, eivätkä ne perustu laki- eivätkä edes direktiivitason säännöksiin.

Puutteet standardien ja koulutuspakon noudattamisessa johtavat tosiasiallisesti liiketoimintakieltoon, vaikka työ olisi tehty miten laadukkaasti tahansa. Liiketoimintakielto tuomitaan oikeudessa vakavista talousrikoksista. Mitä huonommin Suomella menee, sitä mielenkiintoisemmaksi lainkäyttö muuttuu.

Yhteiskuntamme on herännyt byrokratian turmiollisiin vaikutuksiin yrittämiseen ja elämään laajemmaltikin. Tilintarkastusala voi näyttää mallia siitä, kuinka ylimääräistä byrokratiaa voidaan purkaa vapaaehtoisesti.

 

Väinö Linna
Tuntematon Sotilas

Rokka: Nyt on asja silviisii jot myö hävitää tää sota. Ja mitä lähemmäks se tulloo, sitä järettömämpii hommii työ keksittä.