CTA Paikka

Tilit päätökseen – elämä odottaa

18.8.1995
pauli
Pauli Vahtera

Kesällä olemme taas katselleet televisiosta vanhoja suomalaisia elokuvia. Jo niissä esitettiin kansan keskuudessa vakiintuneet kamreerin ja kirjanpitäjän prototyypit. Kamreeri on se vahvojen silmälasiensa yli maailmaa tarkkaileva, hieman nuhjaantuneessa tummassa puvussa kulkeva mies, jonka puvun housut ovat liian lyhyet. Kirjanpitäjän taas tuntee liian kireästä nutturasta, joka korostaa värittömässä asussa kulkevaa hieman pyylevää meikitöntä naista, jonka hame on turvallisesti polven alapuolella. Prototyyppi on globaalinen. Brittikomiikassa nämä karikatyyrit ovat vielä korostetummat.

Meitä ohjataan jo lapsina siihen suuntaan, että lukutoukat, numerotarkat tytöt ja pojat ohjataan kauppaopistoon, josta sitten tullaan kirjanpitäjiksi. Koulutuksessa kirjanpito opetetaan pikkutarkaksi näpertelyksi, jossa suurin synti on se etteivät debet ja kredit täsmää keskenään. Opimme hyvin tiliristikot, tuloslaskelmakaavat ja arvonlisäveron ennakkokirjaukset. Maailmaa opitaan hyvin vähän. Kukaan ei opeta meitä suhteuttamaan kassatäsmäytyksen markan eroa ja kiinteistön arvossa olevaa 10 miljoonan markan ilmapalloa toisiinsa. Meitä ei opeteta viskaamaan kassassa olevaa ylimääräistä markkaa ikkunasta ulos, vaan meidät pakotetaan etsimään syy kissojen ja koirien kanssa.

Pahimmat numeronmurskaajat ja kuvaamataidon tunnin huonoimmat oppilaat alkavat tilintarkastajiksi. Tilintarkastajan prototyyppi taas on valkoisessa paidassa, tummassa liituraitapuvussa ja attaseasalkun kanssa kulkeva mies, joka laskee seitsemän tiliristikkosaraketta päässään yhteen ja löytää laskuvirheet saman tien. Jo 25-vuotiaana tämä apulaisherra muistuttaa eleiltään ja puheiltaan viisikymppistä ammattiveljeään. Näytelmässä Reviisori meitä opetetaan pelkäämään tilintarkastajia ja pelkoa pidetään yllä puuttumalla pennieroihin, taksikuitin arvonlisäveromerkinnän puutteeseen, väärälle päivälle kirjattuun tositteeseen ja hallituksen pöytäkirjan numerointiin.

Vuodesta toiseen elämä on yhtä tiliä ja markkaa, tiliä ja markkaa, tiliä ja markkaa. Tehtailemme papereita, joita kukaan ei lue eikä kukaan tarvitse. Saamme tästä lakisääteisestä ja turvallisesta työstä hyvän palkan ja turrumme. Alamme vastustaa kaikkea muutosta ja lähdemme ajoissa töistä nähdäksemme Kauniit ja rohkeat.

Ei ihme, että monet meistä uupuvat. Talvella turvallinen elämänmeno murtuu kun tilinpäätökset vievät aikamme ja energiamme. Räjähdämme pienistäkin asioista. Vihoviimeisen matkalaskun tuoja saa kuulla kunniansa. Mutta senkin kirjaamme kiltisti tilinpäätökseen, koska kaikkien jaksotusten tulee olla oikein. Iltamyöhään tulemme väsyneinä kotiin eikä siinä enää seksikään tule mieleen. Elämänkumppani hermostuu ja kierre työpaikalla on seuraavana päivänä vieläkin pahempi.

45-vuotiaana keskitymme turvaamaan kaikkea sitä, mitä siihen asti olemme saaneet haalittua. Vanhoillisuudesta tulee tavaramerkkimme ja kiellämme kaikki uudistukset etenkin jos niihin liittyy tietotekniikkaa. Mielikuvituksettomassa elämässä himot laantuvat, paitsi vallanhimo kasvaa.

Eikö kaikki voisi olla toisin.

Miehet vaihtakoon parturinsa kaksikymppiseen. Naiset jättäköön kassan täsmäyttämättä ja menkööt vaatekauppaan. Hiukset vapaaksi, punaa huuliin, minihame ylle, punainen alusasu alle. Miehelle värikäs paita ja nuorekas pikkutakki. Alle viininpunaiset pikkuhousut. Vaihdamme parfyymimme vähän paheelliseen ja viettelevään. Kaikki viinikaupan kautta kotiin – Chardonnay on paras hyvään hetkeen.

Kaikki ilmoittautumaan kirjanpitolakimuutospäivän sijasta öljyvärimaalauskurssille, Excelin peruskurssin sijasta multimediaopetukseen, seuraava matkalippu varataan Helsingin veropäivän sijasta Pariisiin, konsernitilinpäätöskirjan sijasta ostamme Arja Tiaisen eroottisen runokokoelman, kirjanpidon varmistusdisketin sijasta ostamme CD-levyn elokuvasta Piano, arvonlisäveromutkistelun sijasta menemme napatanssikerhoon, muistiotositteen selitysten sijasta kirjoitamme runon. Aamulla peilin eteen kuten kuulajättime Mika Halvari, joka nousi maailman huipulle takomalla käsiään rintoihinsa ja hokemalla kylpyhuoneessaan olen hyvä, olen niin saakelin hyvä.

Hankimme uuden kirjanpito-ohjelmiston, joka jaksottaa viennit jo tilikauden aikana, kirjaa konekieliset tiliotteet automaattisesti, laskee arvonlisäverot suit sait, ei välitä poistoeroista tipan tippaa ja siirtää pennintäsmäytyserot täsmäytystililtä suoraan tuloslaskelmaan. Näin seuraavien tilinpäätösten aikaan pääsemmekin ylitöiden sijasta suoraan ostamaamme ylisuureen parivuoteeseen, huoneeseen jossa shamppanja on kylmää ja klassinen musiikki soi uudesta CD-vastaanottimesta. Elämä on elämisen arvoista, sillä kaikki maailman tositteet kannattaa vaihtaa eroottiseen hyvään hetkeen.

Kun itse koemme elävämme, elävät myös numeromme uutta kukoistustaan ja tilinpäätöksistä tulee parempia ja ymmärrettävämpiä. Kun oma rutiininomainen elämämme muuttuu ihanaksi, joka päivä erilaiseksi tapahtumien kirjoksi, hyväksymme maailman ja lakien muutokset onnen lähteinä. Hylkäämme paperinmakuiset päivä- ja pääkirjamme, joita kukaan ei muutenkaan tarvitse ja keskitymme kirjanpidossakin olennaiseen.

VahteraUusimmat Artikkelit
Katso kaikki