Tarvitaanko noidankehän laukaisemiseen todella uusi sukupolvi?
Tilitoimistojen atk-järjestelmät ovat jo ostettaessa vanhoja tai ainakin vanhanaikaisia. Tilitoimistot odottavat vuodesta toiseen hyviä tietojärjestelmiä ja lykkäävät investointejaan taivaan aukeamista odottaessaan. Tilitoimistojen atk-järjestelmien toimittajat taas ovat sitä mieltä, ettei mitään uutta kannata tehdä, koska tilitoimistot eivät kuitenkaan investoi uusiin järjestelmiin. Noidankehä on valmis. Sisäministerimme sanoi, että tietoyhteiskuntaan päästään vasta suurten ikäluokkien siirryttyä eläkkeelle – itse haluan uskoa, että meistä on vielä uudistumiseen.
Atk-järjestelmät ovat koko tilitoimistotoiminnan sydän. Tietokoneet ovat tilitoimistolle vielä tärkeämmät kuin moottorisaha metsurille ja naulauskone rakennusmiehelle. Metsuri ei kuitenkaan enää hyväksyisi justeeria työkalukseen, eikä rakennusmies pääse urakoille isoisän vasaralla. Aliarvioivatko tilitoimistot oman ammattitaitonsa vai miksi he tyytyvät poljettavaan mopoon vuodesta toiseen?
Tilitoimistojärjestelmät ovat liian kalliita. Sillä rahalla, joka tietokoneisiin on viime vuosikymmenen aikana käytetty, olisi voinut vaatia kunnon järjestelmiä. Atk-toimittajat ovat myhäilleet tyytyväisenä kun sama vanha on mennyt kaupaksi, mutta nyt on tullut pää vetävän käteen. Tilitoimistoihmiset ovat numeroakrobatian mestareita: he laskevat asiakkaansa mutterit suoraan ja väärään, jakavat ja vyöryttävät niitä moniin kerroksiin, mutta suutarin lapsilla ei ole kenkiä, eikä tervettä näkemystä omista tarpeista ole syntynyt.
Kaikkeen bisneksentekoon kuuluu usko omaan itseensä: tehdään hyvä tuote ja odotetaan, että se menee kaupaksi. Taloushallinnon järjestelmätoimittajat odottavat kuitenkin, että ensin maksetaan ja sitten kehitetään, jos saadaan tarpeeksi rahaa. Ei tällä asenteella saada mitään aikaan. Tilitoimistot taas ovat tyytyväisiä monimutkaisiin lakeihin, jotka turvaavat heille leivän. Hehän ovat lain puolella, on laki sitten hyvä tai huono. Lain tuoma turva perustulosta on tehnyt saman kuin työttömyyskorvauskin: se riittää, eikä enempää tarvita kun jotenkuten pärjätään. Siksi juokseva kirjanpito on arvonlisäveron laskemista ja tilinpäätöksen tekeminen yrityksen tuloveron laskemista.
Jos muuta ei kirjanpidosta todellakaan tarvita, koko homman voi automatisoida tietokoneen itsensä tekemäksi. Tiliotteet ja suunnitelmapoistot kirjautuvat automaattisesti, verolaskelmat syntyvät nappia painamalla ja lopun aikaa voisi vaikka kalastella. Juuri näin kaikessa muussakin liike-elämässä tehdään: tylsät rutiinityöt automatisoidaan robottien tehtäviksi.
Tilitoimistotyö tuottaa perustoimeentulon kirjanpitäjilleen, mutta todelliseen liiketoimintaan on pitkä matka. Kotikirjanpitäjät polkevat hinnat, ja tähän voidaan vastata vain automaatiolla ja todellisella asiakaspalvelulla. Sitä varten taas tarvitaan uudet kirjanpitojärjestelmät, jotka yllätys yllätys, olisi halvempaa tehdä kuin ylläpitää vuosikymmeniä vanhoja järjestelmiä. Mutta jotta ne korkeatasoiseen asiakaspalveluun pystyvät, tehokkaasti ja luotettavasti kirjanpidon tuottavat järjestelmät saadaan tehtyä, on meidän luovuttava miettimästä, missä järjestyksessä pääkirjanpidon sarakkeiden tulee olla ja miten tilikarttaa laajentamalla voidaan toteuttaa uudet veromenettelylain kummallisuudet.
Meidän tulee nähdä, että paperiton kirjanpito on mahdollista jo tammikuussa 1997, että uudet tietokannat mahdollistavat halvalla tietojen säilyttämisen vuosia tilitoimiston tietokoneessa, että Internet maksaa muutamia kymppejä kuukaudessa ja sillä voidaan tuottaa yhteydet pankkeihin (asiakkaiden tiliotteita varten, lopultakin!), viranomaisille, vakuutusyhtiöille, postiin ja – mikä kaikkein tärkeintä – omiin asiakkaisiin. Tulee nähdä, ettei tilitoimiston kotisivu ole mitään nykyaikaa, vaan sähköposti. Sähköposti on todellinen työkalu. Teknisesti on jo nyt mahdollista tehdä Internet palvelu, joka muuttaa tilitoimistopalvelun luonteen täysin ja mahdollistaa suurtenkin yritysten kirjanpidon siirtämisen verkossa toimivan tiedonsiirtojen ja viimeistä huutoa olevien kansainvälisten taloushallinnon järjestelmien hyväksikäyttöön perustuvan tilitoimiston tekemäksi. Mitä perinteistä debet/kredit-kirjanpitoa tuottava tilitoimisto sen jälkeen tekee?
On masentavaa nähdä, että suurin osa kirjanpitäjistä käyttää edelleen merkkipohjaista kirjanpitoa ja on tyytyväinen osaessaan ulkoa erilaisia loitsuja, joilla tietokoneensa saa tottelemaan. Jo kymmenen vuotta sitten julkistettiin tutkimuksia, joiden mukaan graafinen käyttöliittymä tehostaa tietokoneella tehtävää työtä kolmanneksen. Tehokas käyttöliittymä ei kuitenkaan ole nyt Windows-ohjelmina markkinoitavia 20 vuotta sitten tehtyjä tiliöintiruutuja ikkunaksi muutettuna, sen huomaa esimerkiksi tekstinkäsittelyohjelman käyttäjä.
Ei pelkästään uutta tietotekniikkaa, vaan tarvitsemme myös osaamista. Vieläkin tapaa kirjanpidon ja taloushallinnon ammattilaisiksi itseään luulevia ihmisiä, jotka eivät ole koskaan käyttäneet taulukkolaskentaa, vaikka se on ollut kaikkien käytettävissä jo yli 15 vuotta! Kun osaamme asioita, emme näpertele Kazakstanin ekpatriaattiverotuskursseilla, lounassetelikirjanpidoilla, pennintäsmäytyksillä ja nettokirjausperiaatteilla, vaan pohdimme, mikä on asiakkaan kannalta olennaista ja tärkeää. Myös liiton tulee katsoa peiliin. Tai ehkä liitto on jäsentensä peili ja kun olemme itse tyytyväisiä huonoon tietotekniikkaan, ei siitä liitossakaan kanneta huolta.
Toki justeerilla on kivaa sahata puita. Mutta vain kesämökillä ja mielihyväksi ja kunnon vuoksi. Ei sillä kannata yrittää leveämpää leipää hankkia.