Poliisikuulustelussa

5.12.2017
pauli
Pauli Vahtera

Kun on utelias pikkupoika koko elämänsä, saa alati kokea uusia asioita. Lokakuussa olin ensimmäisen kerran elämässäni avustajana yrittäjän poliisikuulustelussa. Oikeastaan en ollut. Sillä esitutkintalain mukaan ”Asianosaisen avustajana esitutkinnassa saa toimia asianajaja, julkinen oikeusavustaja tai luvan saaneista oikeudenkäyntiavustajista annetussa laissa tarkoitettu luvan saanut oikeudenkäyntiavustaja.”

Puolen tunnin väännön jälkeen sain olla läsnä, mutta ilman puheoikeutta.
Yrittäjää epäiltiin törkeästä veropetoksesta ja törkeästä kirjanpitorikoksesta. Tuskin Suomesta löytyy asianajajaa, joka kirjanpitoasioissa olisi pätevämpi kuin taloushallinnon ammattilainen. Juristit kirjoittavat lait ja samalla he korruptoivat lainkäytön ja siitä saatavat tulot omalle ammattikunnalleen. Siitä kai tässä on kyse, ei mistään suuremmasta.

Ei ole niin kauaa aikaa siitä, kun hallituksessa vähintään yhden ministerin tai kirjanpitolautakunnan kuudesta jäsenestä yhden tuli olla lainoppinut. Paljon käytetty lainoppinut sanoi kerran heikkona hetkenään, että kyllä sinun P kelpaa kun osaat nämä asiat, hänelle itselleen nämä ovat liian vaikeita.

Kuulusteltavan oikeusturvan rippeet

Määräys kuulusteltavaksi tiettyyn kellonaikaan saatetaan tiedoksi. Kuulusteltavalle ei kerrottu syytä, se piti itse päätellä. Avustajan käyttömahdollisuus ja kelpoisuus tehdään tavattaessa selväksi. Useimmat haluavat asian pois päiväjärjestyksestä ja hyväksyvät tilanteen.

Kuulusteltava joutuu allekirjoittamaan kuulustelupöytäkirjan jokaisen sivun erikseen, mutta hän ei saa sitä mukaansa. Ei ole mitään mahdollisuutta varmistaa mitä on tullut allekirjoitettua, saatikka saattaa tarkennukset syyttäjän tietoon ennen tämän tekemiä päätöksiä.

Epäillyllä ja syytetyllä on itsekriminalisointisuoja. Hän ei ole velvollinen myötävaikuttamaan syyllisyytensä selvittämiseen. Syytetyllä on oikeus vaieta, eikä hänellä ole velvollisuutta pysyä totuudessa. Syytettyä on pidettävä syyttömänä, kunnes syyllisyys on näytetty toteen. Kauniita sanoja, jotka tuntuivat etäisiltä yrittäjän vieressä istuneelta.

Kuulustelija vedättää yrittäjää

Kuulustelu perustui verotarkastuskertomukseen. Verotuspäätöksistä oli tehty oikaisuvaatimus, mutta vastausta ei ollut vielä tullut. Ymmärsin heti, miksi asiantuntijoilta evätään puheoikeus. Kuulustelija luki kertomuksesta kysymyksen muotoon puettuja otteita ja vaati yrittäjältä saman tien vastauksia. Mieleni kiehui, koska yrittäjää narutettiin antamaan itsensä syylliseksi tekeviä vastauksia.

Kun kuulusteltiin numerosarjoja, ne saatiin katsoa tietokoneen näytöltä ja niihin sai esittää kommentteja. Ovatko nämä luvut oikeat, kysyi poliisi. Yritys oli käyttänyt virolaista yhtiötä, jolla oli Suomessa useita toimeksiantajia. Yritys oli maksanut laskun, jonka verotarkastajat olivat muuttaneet palkaksi.

Siinä vaiheessa minun oli pakko puuttua asiaan. Vaikka rikoinkin lakia. Sanoin, että kyse on laillisesta oikeustoimesta. Jos yritys olisi kirjannut ostolaskun palkaksi, olisi juuri se ollut kirjanpitorikos. Kun ostolaskun tuntiveloitus muutetaan palkaksi, se oli kaksi kertaa enemmän kuin kukaan Suomessa voi saada palkkaa vastaavasta työstä. Ostopalvelu sisältää työn suorittajalle maksettavan palkan ja sosiaalikulut, mutta myös korvaukset laitteiden käytöstä, työmatkakulut, hallintopalvelut ja vielä kohtuullisen yrittäjävoiton.

Vaikka ymmärtäisi palkaksi muuttamisen perusteluja, ei seurauksia voi ymmärtää. Ennakonpidätykseksi määrättiin 40 prosenttia laskun summasta, mikä vastaa 150 000 euron vuosiansiota. Maksetut summat olivat vähäinen murto-osa tuosta laskennallisesta ansiotasosta. Sen päälle sosiaaliturvamaksu. Määrätyt maksut tulisi oikaista tuloverotuksessa, mutta sellaisia esityksiä ei tehdä.

Kuulusteleva poliisi ei tehnyt vedätystä tietoisesti. Hänelle oli annettu valmiit tekstit, jotka hän luki. Hän selvästikään ei tiedostanut, mistä asiassa oli kyse. En siis moiti häntä, vaan tätä järjestelmää, joka mitä ilmeisimmin tekee oikeusmurhia enemmän kuin tuo oikeutta.

Mikä on rikos, mikä inhimillinen virhe, mikä kohtuus

Yrittäjille on annettu velvoite valvoa käyttämiensä alihankkijoiden rehellisyyttä. Työn ostava yritys joutuu selvittämään, onko alihankkija hoitanut lainmukaiset velvoitteensa. Esimerkiksi maksanut verot ja eläkemaksut.

Myös alihankkijan kuuluminen ennakkoperintärekisteriin kuuluu poliisin apulaiseksi määrätyn yrittäjän valvontatehtäviin. Kuulusteltavan yritys oli maksanut ostolaskun rekisteriin kuulumattomalle yritykselle. Tämäkin oli kuulustelulistalla. No, nämä valvontatehtävät ovat kirjanpitäjän ja laskun maksajien työtä. Ei työmaalla asiakastehtävissä oleva yrittäjä voi edes tietää tällaisesta velvollisuudesta.

Tuo asia on outo jo perusteiltaan. Yrityksille määrätään 13 prosentin veronmaksu alihankkijan laskuttamasta summasta. Kun yhteisövero on 20 prosenttia, vero tarkoittaa, että verohallinto kuvittelee laskuttajan voitoksi 65 prosenttia liikevaihdosta. Sellaisia voittoja ei edes Nokia suuruutensa vuosina saavuttanut. Veron saa takaisin, kun alihankkija on maksanut sille kuuluvat veronsa. En ole koskaan nähnyt näitä takaisinmaksuja tehtävän. Siksi nuo maksut pitäisi oikaista kyseisen vuoden verotukseen.

Kuulustelussa oli esillä tulojen tilityksissä ollut virhe, joka oli oikaistu verotuksessa. Vasta myöhemmin tuli esille, että suuri osa näistä rahoista oli varastettu yrityksen kassakaapista. Murrosta oli tehty tutkinta syyllisiä tavoittamatta. Tätä ei kuitenkaan oltu huomioitu verotarkastuksessa. Tilitysvirheestä määrättiin arvonlisävero, vaikka ostaja oli verovelvollinen. Vähennyskelpoinen arvonlisävero tulisi tällöin kuitata ostajan ja myyjän välillä.

Liian pienet ovat lainoppineiden eväät

Kuulustelijana toiminut nuori poliisi oli käynyt poliisiammattikorkeakoulun. Syyttäjänä toimivien oikeusoppineiden tutkintoon kuuluu yhteisö-, arvopaperimarkkina- ja tilinpäätösoikeutta neljä, tilinpäätösoikeuden pienryhmäopetusta kaksi sekä yrittäjyyttä ja kirjanpidon perusteita kaksi opintoviikkoa. Ei ihme, etteivät yrittäjät saa Suomessa oikeutta.

Sääliksi käy talousrikospoliiseja ja syyttäjiä. Ei heillä ole muuta mahdollisuutta kuin lukea lakipykäliä rivi riviltä ja yrittää niistä löytää tuomion perusteet. Kun elämänkokemusta ei ole, eikä voikaan olla, eivät numerot ja asiat saa elämää oikeuslaitoksessa. Siksi niin moni yrittäjille annettu tuomio on kohtuuton.

Olin kerran todistajana käräjäoikeudessa yrityksen kirjanpidosta kirjanpitolain mukaan. Kun syyttäjä ei muuta osannut, hän esitti istunnon tuomareille, ettei todistajalausuntoani oteta huomioon. Tuskin lain sallima esitys, mutta toki sillä on vaikutusta tuomareihin, jotka samaistuvat oikeuslaitokseen ja toisiinsa.

Kaksi vai monta rangaistusta

Euroopan unionin perusoikeuskirjassa on kielto syyttää ja rangaista kahdesti samasta rikoksesta. Ketään ei saa tutkia uudelleen tai rangaista oikeudenkäynnissä rikoksesta, josta hänet on tuomittu syylliseksi.

Veronkorotukset ovat sakon luontoinen rangaistus, ovat ne sitten aiheellisia tai virheellisesti määrättyjä. Veronkorotukset määrätään maksettaviksi, vaikka asiasta olisi valitettu. Mikä kiire on viedä asiaa syyttäjälle?

Kiire tulee asioiden vanhenemisesta. Vanhenemisen takia pienetkin asiat käsitellään törkeinä rikoksina. Siksi myös euromääriltään vähäiset ja tulkintakysymyksinä epäselvät asiat käsitellään törkeinä kirjanpito- ja verorikoksina, joista voi saada neljän vuoden vankeustuomion.

Yrittäjä, joka maksaa ostamistaan palveluista ostolaskulla rinnastetaan lainkäytössä väkivaltarikolliseen, joka törkeästi pahoinpitelee todistajan kostotarkoituksessa lyömällä ja potkimalla aiheuttaen muun muassa laaja-alaisia murtumia kasvoihin.

Kuulustelussa käsiteltiin myös mahdollisuus tuomita liiketoimintakieltoon. Yrittäjiä koskevassa lainsäädännössä on kohtuuton säännös, joka mahdollistaa kiellon toimeenpanon, vaikka päätöksestä on valitettu. On kurjaa olla hovioikeuskäsittelyssä, jossa käräjäoikeuden tuomio todetaan virheelliseksi, jolloin myös liiketoimintakielto puretaan. Mitä väliä, sillä yritykset menevät tällä välin konkurssiin, koska yrittäjä ei itse voi toimia yrityksensä eteen.

Oppia ikä kaikki

Iltapäivä poliisilaitoksella osoitti, että kirjanpito- ja verorikosepäilyissä kuulustelukäytäntöä on muutettava siten, että niihin avustajiksi tulevat ensisijaisesti kirjanpidon ja verotuksen ammattilaiset. Jos ostojen muuttamista palkaksi ei voida lopettaa, ainakin määrättävä ennakonpidätys on kohtuullistettava. Kohtuuttomat jälkiverot ovat lisärangaistus veronkorotusten lisäksi.

Mikä ei ole oikeus ja kohtuus, se ei saata olla lakikaan; sen kohtuuden tähden, joka laissa on, se hyväksytään. Kaikkea lakia on älyllä käytettävä, sillä suurin oikeus on suurin vääryys, ja oikeudessa pitää olla armo mukana.

Olaus Petrin tuomarinohjeet 1530-luvulta

NäkökulmiaUusimmat Artikkelit
Katso kaikki