CTA Paikka

Osakaslainan ilon sekunnit surun tunnein maksetaan

15.5.2012
pauli
Pauli Vahtera

Joskus muutamat ahneet yrittäjät pilaavat kaikkien rehellisesti sinnittelevien yrittäjien selviämismahdollisuudet. Vuonna 1998 eduskunta sääti pikavauhtia lain, jolla lopetettiin turhan paljon yleistyneet osakaslainat. Osakaslainoilla voitiin nostaa yhtiöstä verottomasti pääomia maksamalla lainasta käypää korkoa, kunhan lyhensi osakaslainaa säännöllisesti.

Kun verottaja puuttuu lainsäädännön porsaanreikiin, se käyttää moukaria, vaikka kevytvasarallakin saataisiin riittävän tehokas vaikutus. Näin kävi myös osakaslainojen verouudistukselle. Se käytännössä lopetti osakaslainat, mutta ne yrittäjät, jotka lainaan joutuvat turvautumaan, ajetaan hyiselle merelle ilman airoja ja kompassia. Pärjää, miten pärjäät, mutta rahat otamme hyviin tarkoituksiin, ajattelevat päättäjämme.

Veroneuvontaa antaessamme pelottelemme asiakkaitamme osakaslainan veropommista, mutta harvoin olemme pohtineet asiaa loppuun asti.OsakaslainamiinaErään työvaltaisen yrityksen omistaja joutui verokierteeseen. Yrittäjä joutui ottamaan verojensa maksamiseksi vuonna 2008 50 000 euron osakaslainan. Vaihtoehtona ollut lisäpalkka olisi johtanut korkean marginaaliveron ja sosiaaliturvamaksun takia osakaslainaveroakin tuplasti suurempaan verojen maksuun. Siinä vaiheessa uskottiin, että kysehän on vain etukäteen maksettavasta verosta, jonka saa takaisin.

Yhtiö saa vähentää omassa verotuksessaan palkan, mutta ei osakaslainaa. Yrittäjän marginaalivero nousee kuitenkin korkeaksi, jolloin rahaa menee hukkaan joka tapauksessa. Nokka tai pyrstö on tervassa, teet mitä tahansa.

Esimerkkiyrittäjä on ahkera tekemään töitä ja hänen yrityksessään on useampia henkilöitä palkkalistalla. Yrittäjä osallistuu päivittäin aktiivisesti työhön yrityksen työntekijöiden rinnalla.

Osakaslainan verojen maksamiseksi joudutaan maksamaan suurempaa palkkaa. Jos osakaslainaa lyhentää, pitäisi saada joko enemmän palkkaa tai osinkotuloja. Jotta osakaslainasta maksetun veron saisi takaisin, pitäisi saada pääomatulo-osinkoja. Mahdoton tilanne. Yrityksen tulos tulee vastaan, sitä on mahdotonta saada nostettua riittävästi. Käytännössä osakas joutuikin ottamaan lisää osakaslainaa veroista selvitäkseen.

Kun lisäveroista ensin selvitään, pitää ryhtyä lyhentämään lainaa verojen takaisin saamiseksi. Viisi vuotta on aivan liian lyhyt aika verotettujen osakaslainojen verojen käyttämiseen. Käytännössä ei yksikään pieni yritys pysty kasvattamaan omaa pääomaa omassa yhtiössään niin korkealle, että osakas saisi sieltä verotettavia pääomatuloja.

Nettovarallisuutta laskettaessa vähennetään omasta pääomasta osakaslaina, mikä nostaa osinkotulojen verojen määrää joka vuosi niin kauan kuin osakaslainaa on maksamatta.Osakaslaina pääomatulonaRahalaina, jonka osakas tai hänen perheenjäsenensä on ottanut osakeyhtiöltään verovuoden aikana ja joka on maksamatta vielä verovuoden päättyessä, on lainansaajan veronalaista pääomatuloa. Rahalainan antaminen on sallittua vain taseen osoittaman vapaan oman pääoman määrän rajoissa ja edellyttäen, että velalliselta saadaan hyväksyttävä vakuus.

Rahalainasta maksetaan tänä vuonna 30 prosenttia pääomatuloveroa ja 50 000 euroa ylittävältä osalta 32 prosenttia. Verot on syytä maksaa ennen seuraavan vuoden tammikuun loppua, jotta ei kaiken murheen lisäksi joutuisi vielä maksamaan korkoa veron määrälle.

Osakaslainaa ei pidä ottaa, mutta usein siihen ajaudutaan juuri lisäverojen maksamiseksi, esimerkiksi kommandiittiyhtiön osakeyhtiöksi muuttamisen yhteydessä. Lisäverojen korko on hurja, vaikka sille saisikin maksusuunnitelman.Osakaslainan takaisinmaksuLainansaajalla on oikeus vähentää pääomatuloistaan tulonhankkimismenona se osuus tuloksi luetusta osakaslainasta, jonka hän on maksanut takaisin. Maksu on tehtävä viimeistään viidentenä vuotena lainan nostovuoden jälkeen. Esimerkkitapauksen laina on luettu tuloksi verovuoden 2008 verotuksessa. Sen saa vähentää vielä verovuoden 2013 pääomatuloista. Aika on aivan liian lyhyt. Jos takaisinmaksuaika olisi 10 vuotta, olisi se silti useissa tapauksissa mahdotonta, mutta antaisi kuitenkin osalle yrittäjistä mahdollisuuden välttyä veron hukkaan menemiseltä.

Kun yrittäjä haluaa maksaa osakaslainan takaisin yhtiölle, ei samanaikaisesti voi kerätä varallisuutta, josta mahdollisesti saisi pääomatuloja.Alijäämähyvitys ja pääomatulolajin tappioKäytännössä yrittäjälle jää mahdollisuudeksi saada osakaslainasta maksettu vero takaisin alijäämähyvityksenä. Alijäämähyvitykselle on kuitenkin määrätty varsin vaatimaton katto. Alijäämähyvityksen enimmäismäärä on 1 400 euroa. Enimmäismäärää korotetaan 400 euron suuruisella lapsikorotuksella.

Käyttämätön alijäämähyvitys vahvistetaan pääomatulolajin tappioksi. Näin voi saada 10 vuotta aikaa pääomatulojen keräämiseen. Helppoa ei sekään ole. Mistä ihmeestä pienen yrityksen omistaja saa pääomatuloja nyt, saatikka 10 vuoden kuluessa. Pitääkö yritys myydä tai purkaa, jolloin yrittämisen lopettamisen yhteydessä mahdollisesti saatavan tulon myyntivoittoverotus alenisi?

Osakaslainan veromiinaa helpottaisi merkittävästi se, että alijäämähyvityksen katto poistettaisiin. Yrittäjän tulo yrityksestä on kokonaisuus: palkat ja osingot. Osakaslaina on tilapäinen häiriö yrittäjän taloudessa, ja kun yrittäjä sen maksaa takaisin, pitäisi valtion saama verotulo palauttaa kokonaisuudessaan. Pelkästään lainan takaisinmaksusta valtio saa paljon lisätuloja, koska takaisinmaksu edellyttää lisätuloja, joista maksetaan marginaaliverot.Ikuinen osakaslainaKun verot on maksettu ja viisi vuotta kulunut, herää monille ajatus, että olkoon osakaslaina täältä ikuisuuteen. Se olisikin liian helppo ratkaisu ja jopa edullinen verotuksessa. Siksi verottaja tulisi jossain vaiheessa sanomaan, ettei yrittäjällä ole tarkoituskaan maksaa lainaa takaisin, joten peitelty osingonjako. Sen verran kohtuullisuutta kuitenkin annetaan, että osakaslainan verotus puretaan ja tilalle määrätään tätä paljon korkeampi ansiotulona verotettava peitelty osingonjako.

Tällaisia osakaslainan sovelluksia on verotuksessa tehty lopetettavien yritysten yhteydessä. Verottaja on väittänyt, että yhtiön pankkitilillä olevat rahat ovat ennen yhtiön purkamista todellisuudessa osakkaiden käytössä ja siten osakaslainaa ja peiteltyä osingonjakoa. Kaikki halutaan viedä, tuhkatkin pesästä.Miten miinakentältä selviää hengissä?Jos yrittäjä on ottanut osakaslainaa, se on ehdottomasti keinolla millä hyvänsä, vaikka vekselillä, maksettava aina pois ennen kalenterivuoden loppua. Silloin on maksettava laina-ajalta korko. Sen jälkeen otetaan kalenterivuoden alussa uusi laina, mielellään pienempi kuin edellinen. Näin keplotellen pikku hiljaa pääsee lainasta eroon ilman veroseuraamuksia.

Osa saamisesta voitaneen tulkita matka- tai kuluennakoksi. Palkkaennakkokin on osakaslainaa parempi, vaikka se verotetaankin osakkaalta nostovuoden palkkana.
Joskus laina voidaan tulkita myyntisaamiseksi, jolloin se ei ole osakaslaina lainkaan. Näin esimerkiksi silloin, kun yrittäjä ostaa yhtiöltä auton ja maksaa sen kohtuullisen maksusuunnitelman mukaan.

Jotkut yrittävät piilottaa osakaslainaa kassaan käteisvaroiksi. Verottajalle kerrotaan veroilmoituksessa kassavarojen määrä, joten liian suureksi koettavaan kassaan on verottajan teknisesti helppo puuttua. Ylisuuri kassa on tulkittu peitellyksi osingonjaoksi. Tosin, kuka sen osaa objektiivisesti sanoa, milloin kassa on ylisuuri.Teet mitä tahansa, valtio ottaa omansaValtio ei tosiasiassa menettäisi mitään, mikäli osakaslainan verokohtelu muutettaisiin oikeudenmukaisemmaksi. Kyseessähän ei ole veronkierto, vaan yrittäjän oman elämäntilanteen hallinta poikkeuksellisissa tilanteissa. Näin myös parhaiten varmistettaisiin yritystoiminnan jatkaminen ja valtion tasaisen verotulojen saaminen.

Osakaslaina ei ole mikään tulo, joten sen takaisinmaksun myötä peritty vero pitäisi palauttaa rajoituksetta. Nykyiset säännökset ovat vain kiusantekoa ja valtion ahneutta. Valtiohan saa takaisinmaksusta veroa sitä kautta, että osakkaan on ansaittava verotettavaa tuloa, jotta lainaa pystyy lyhentämään.

Miksi yhteiskunta yhä useammin tylyttää yrittäjiä veroratkaisuissaan? Yksi syy varmasti on se, ettei virkamies koskaan pysty turvallisen ja tasaisen palkan saajana ymmärtämään yrittämisen sisältöä ja sielua. Minulle kerrotun mukaan valtiovarainministeriössä on korkeassa asemassa virkamiehiä, jotka laskevat valtion korkomenetyksien määrää, jos yrittämisen maksuja ja veroja jotenkin kohtuullistettaisiin (esimerkiksi arvonlisäveron kohtuuttoman lyhyttä maksuaikaa pidentämällä).

Hei haloo! Samaan aikaan kun valtion kassassa on lojunut satoja miljoonia euroja lainattua rahaa nollakorolla, tai valtio tuhlaa varojaan tarpeettomiin menoihin ja maksaa ylihintaa ostamistaan palveluista, tai myy miljardien eurojen alihintaan yhteistä kansallisvarallisuutta sijoittajille, jotkut päättävissä asemissa olevat virkamiehet kurittavat yrittäjiä hakemalla yhä uusia kiristyskohteita veroille ja maksuille. Ja laskevat korkotappiota sille, että yrittäjiä kohdeltaisiin oikeudenmukaisemmin. Siis en esitä mitään etuoikeuksia, vaan reiluutta ja kohtuutta. Edes hitusen sitä inhimillisyyttä, jota niin avoimesti kohdistamme jokaiselle yhteiskunnan varojen nettosaajalle.

Pakko tunnustaa, että virkamiehet, jotka käytännössä kirjoittavat eduskunnan säätämät verolait, tekevät huolellista työtä. Kaikki mahdolliset ulospääsytiet tukitaan, jolloin loukkuun jääneillä yrittäjillä ja yrityksillä ei ole mitään mahdollisuutta päästä kohtuullisin seurauksin häkistään pois. Lainsäädäntö on tiukka ja arjen käytäntöjä kiristetään tulkinnoilla yhä ankarimmiksi. Näin esimerkiksi oikeutta saada tappioita vähennettäväksi myös sen jälkeen, kun omistuksessa ylitetään 50 % raja. Viimeisin kohdalleni tullut tulkinta, jonka ratkaisu on vielä selvittämättä, on väite osakkaan yhtiölle antaman osakaslainan koron olevan peiteltyä osingonjakoa silloin, kun yhtiö on jakanut osinkoja. Verotarkastajien tulkintaa perustellaan kategorisesti sillä, ettei osinkoa maksava yhtiö tarvitse osakkaan antamaa lainaa. Vuosikymmenten työuran jälkeen sitä ihmettelee, että ai noinkin voidaan ajatella.

Mistä tällaiset uudet tulkinnat tulevat? Verohallinnon sisältä kerrotun tiedon mukaan taustalla ei aina ole verohallinnon kollegion päätös uusista tulkinnoista, vaan joidenkin virkamiesten keskinäinen uhittelu ja kokeilu, jota määrätään kenttätyötä tekevien ohjeeksi epävirallisesti. En ole ollut kärpäsenä katolla, mutta pakostakin ihmettelee, mikä ihmeen epävirallinen organisaatio näitä tulkintoja ohjaa. Siitä olen varma, ettei näitä eduskunnassa ole missään elimessä käsitelty.

Särkyneen toiveen katu (1959), Lyrics Sauvo Puhtila

Tätä katua ken kulkee
Varjon alta seuraavaan
Oman sydämensä sulkee
Kuoreen murtumattomaan
On lainaa ilon sekunnitkin
Ne surun tunnein maksetaan

Pauli Vahtera

VahteraUusimmat Artikkelit
Katso kaikki