CTA Paikka

Kyllä minä maksan sen nikkelimarkan, jonka olen sinulta lainannut

24.1.2012
pauli
Pauli Vahtera

Yrittäjä, jonka taskun pohjissa kilisee aina edes muutama kolikko, voi elää auvoisaa elämää. Hänen silmissään loistaa rauha, hänen puheestaan kuulostaa kehräys. Hän voi keskittyä yrittämiseen. Asiakkaat janoavat iloista yrittäjää.
 

Sinua, sinua rakastan
Niin liikkuu pehmeä kätesi
Kuin vene varhain aamuisella joella

Kun rahaa ei ole, sitä ei ole, vaikka olisi kuinka rikkaan talon poika. Kun rahaa ei ole, köyhtyminen alkaa kiihtyvällä vauhdilla. Pikasiirtomaksut, viivästyskorot, perintämaksut, ulosottomaksut ja korkeammat korot tuhoavat yrityksen kannattavuuden. Jos rahaa ei ole, koko elämäntyösi ja tulevaisuutesi otetaan pilkkahinnalla. Varallisuuden suursiirto ennestään rikkaille on alkanut taas koko Euroopassa, myös Suomessa.

Yhteiskunta tarvitsee vain menestyviä yrittäjiä – luuseriyrittäjät survotaan maan rakoon. Jos rahaa ei ole, yhteiskunta ottaa käyttöönsä suurimman moukarin, jolla lyödään niin lyttyyn, ettei siitä kukaan tokene. Maksa, jotta päättäjämme voivat tuhlata väkivalloin kerättyä rahaa miljardeittain kaikkiin hyviin tarkoituksiin kaikkialle maailmaan.

Ylipitkät maksuajat ja laskutusviiveet

Koko ajan yleistyvät kolmen kuukauden maksuajat ovat vain yksi maksuaikoihin vaikuttava tekijä. Suuret yritykset voivat surutta maksaa kuukausia tämän eräpäivän jälkeen. Jotkut pyytävät uutta laskua johonkin osoitteesta puuttuvaan kirjaimeen vedoten. Arvonlisäverolaki antaa tällaisen mahdollisuuden, vaikka lasku olisikin tullut ihan oikeaan osoitteeseen. Tästäkin saadaan viikko kaksi lisää maksuaikaa. Jotkut isot yritykset antavat laskutusluvan, eikä ennen sitä kannata edes yrittää laskuttaa. Lupaa voi joutua odottamaan pitempään kuin Neuvostoliitossa viisumia. Jotkut maksavat kerran viikossa, jolloin saadaan muutama päivä lisäaikaa useimpiin laskuihin.

Mielenkiintoista on, että meille rummutettavien verkkolaskujen ja sähköisen taloushallinnon piti lyhentää maksuaikoja ja laskujen käsittelyä. Kävikin ihan päinvastoin.

Rakennusalalla maksupostit ovat nykyään takapainotteisia. Ennen viimeisen maksuerän suuruus oli 10 prosenttia urakkasummasta, nyt 30 prosenttia.

Monella alalla tehdään räätälöityjä tuotteita tai palveluja. Tuotteen valmistaminen voi viedä kuukausiakin. Tarvitaan alihankintoja, palkkoja, energiaa, monenlaisia tarvikkeita ja kuluja. Katteet kilpailutetaan pieniksi ja aina on joku, joka polkee hintoja. Jos toimittaja menee konkurssiin kilpailutuksen ja kovien ehtojen takia, aina tulee tilalle uusia pieniä yrityksiä, jotka jaksavat yrittää – usein tietämättä kuinka kova maailma on.

Jos olisi ilkeä, kirjoittaisi että kyse on nykyajan orjatyövoimasta. Laiskastakaan omasta työntekijästä ei nykyisin tahdo päästä eroon, ja jokainen meistä laitostuu vuosien mittaan. Siksi kaikki kannattaa ulkoistaa, koska voi lähteä siitä, että yrittäjä tekee ja toimii omien työntekijöidensäkin puolesta.

Miksi pienyrittäjät eivät luovu orjuuttajistaan? Ehkä heillä ei ole muuta mahdollisuutta. Yrittäjyyteen kuuluu aina usko siitä, että huominen on parempi kuin eilinen. Ehkä pienyrittäjät on houkuteltu tilanteeseen kuin huumeiden käyttäjät. Ehkä yrittäjät lumoutuvat karismaattisiin johtajiin. Kun on tarpeeksi pitkällä, ei paluuta enää ole.

Kun rahaa ei ole

Pienyritysten maksuvalmiusongelmat voivat saada aikaan dominoefektin. Kun suuri yritys ei maksa laskujaan, ei pieni yritys pysty maksamaan omia ostolaskujaan eikä arvonlisäveroja. Ja näin mennään eteenpäin kunnes viimeinenkin pienyritys on kaatunut. Matkalla jää moni palkansaaja paitsi rahojaan. Tätä varten on tehty palkkaturvajärjestelmä.

Palkkaturvan ja työttömyysturvan rahoittaminen edellyttää yhä kireämpiä maksuaikatauluja ennakonpidätyksille ja arvonlisäveroille. Tätä varten on tehty verotilijärjestelmä. Se voi kurittaa yrityksiä tunteettomasti ja tehokkaasti rangaistusmaksuin ja ulosotoin, jotka usein antavat tehopotkun dominoefektille.

Yrittäjä sinnittelee, eikä luovuta vähästä. Ensimmäiseksi yrittäjä tinkii omista tuloistaan. Hän kerää työntekijöiden palkkarahat vaikka kiven alta. Sen jälkeen ostolaskujen maksamisessa viivytellään, koska muuta vaihtoehtoa ei ole.

Jotkut laskuttajat ovat vahvempia kuin toiset. Vahvimman oikeutta käyttävät pankit, luottokorttiyhtiöt ja factoring-
yhtiöt. Kaikkien niiden kyljessä on tehokkaat perintäyhtiöt, jotka eivät armoa tunne. Näin ne, joilla olisi varaa odottaa, tulevat ensimmäiseksi ja ensimmäiseksi moraalisesti oikeutetut työnnetään viimeiseksi.

Perintäyhtiöt ovat houkutelleet asiakkaikseen myös pieniä yrityksiä. Ne kuiskivat yrityksen korviin, että kannattaa laittaa maksamaton lasku heti heille perintään. Näin perintäyhtiö pääsee heti rahastamaan perintämaksuilla. Perintäukaasi voi tulla jo muutama päivä eräpäivän jälkeen. Perintäkirjeet ovat yhä useammin laskun näköisiä ja monet maksavat laskun heti peloissaan ja sitten maksavat alkuperäisen laskun erikseen. Kaikki eivät edes ilmoita, että suoritus on tullut kahdesti.

Vahvimmalla on myös oikeudet perintämaksuihin ja viivästyskorkoihin. Viivästyskorot ovat niin korkeita, että on yritysten parasta bisnestä päästä laskuttamaan korkoja. Jos pieni yritys lähettää korkolaskun suurelle yritykselle, se heitetään surutta roskiin. Kun sopimustekstejä lukee tarkemmin, huomaa että korot ovat symboliset.

Tämä malli on otettu veroparatiisikeinottelijoista. Itse veloitetaan annetusta luotosta paratiisiin suuret korot ja sama raha lainataan takaisin paratiisiin mitättömällä korolla. Rahan ei tarvitse edes liikkua, eikä etenkään verottajan suuntaan. Näin valtio jätetään nuolemaan näppejään suurten yritysten tuloista, minkä vuoksi pieniä on kuritettava entistäkin enemmän.

Valtio on luonut joillekin veroparatiisin myös Suomeen. Suuret yritykset saavat vähentää arvonlisäveron, vaikka eivät ole vielä kuukausiin laskua maksamassa. Pienet yritykset taas joutuvat maksamaan arvonlisäveron, vaikka suoritusta joutuu odottamaan vielä kuukausia.

Köyhä maksaa eniten

Maailma on rakennettu siten, että rikkaat rikastuvat ja köyhät köyhtyvät. Rikas saa oopperalippunsa ilmaiseksi ja remontteihinsa kotitalousvähennyksen, vaikka pystyisi maksamaan ne itsekin. Rikkaat yritykset vaanivat vuorineuvosten sossuluukulla Tekes-tukia, vientiavustuksia, työvoimatukia ja investointitukia.

Köyhä yrittäjä ei saa mitään ilmaiseksi, ei saa alennuksia ja maksaa kaikesta korkeimman hinnan. Kun on oikein köyhä yrittäjä, ei saa luottokorttia, ja puhelinlaskutkin pitää maksaa etukäteen.

Kun on maksuvaikeuksia, joutuu maksamaan korot ja perintäkulut. Korot eivät ole tästä maailmasta.

Kun olet maksuvaikeuksissa, tulevat paikalle luottotietoyhtiöt. Valtio syöttää niille automaattisesti tiedot maksuhäiriöistä. Luottotietoyhtiöiden tiedonkulku on niin nopeaa, että luottokortit on katkaistu ja lainat sanottu irti ennen kuin yrittäjä itse tietää mitään asiasta. Tietoa ei saa puhelimella eikä sähköpostilla, vaan sen näkee, kun yrittää maksaa yrityksen luottokortilla yrityksen menoja.

Pienyritys voi saada investointeihinsa leasing- ja osamaksuluottoja. Käyttöpääomaluoton saaminen onkin jo aivan eri juttu. Riskirahoitusta myöntävät valtion laitokset vaativat omaa pääomaa antaakseen luottoa. Monet vaativat takauksia ja vakuuksia.

Kun kaikki tiet ovat tukossa, on jäljellä factoringpalvelut. Factoringissa joutuu maksamaan koron lisäksi limiittikorkoa, kuukausimaksuja ja erilaisia laskukohtaisia maksuja. Factoringyhtiö vaatii reskontran itselleen ja veloittaa siitä erikseen. Yritys tarvitsee kuitenkin itse oman reskontransa pysyäkseen ajan tasalla.

Kun kaikki keinot on käytetty, paikalle tulevat isät, äidit, mummot ja vaarit. He lainaavat lapsensa yritykseen rahaa, jotta laskuja saadaan maksetuksi. Joskus verottaja kiittää mummoja määräämällä rahoista lahjaveron. Kun tilinpäätösanalysoijat kehuvat isojen pörssiyhtiöiden kassoja, he voisivat edes joskus verrata kassaa ja ostovelkojen määrää keskenään.

Kirjanpito tulevasta tärkeintä

Maksuvalmiusongelmassa olevan yrityksen tärkein kirjanpito on tulevan rahan kassakirjanpito, jolla selvitetään miten lähiviikkojen ja -kuukausien tulot riittävät menojen maksamiseen. Nämä selvitykset joudutaan tekemään taulukkolaskennalla, kun kunnollisia kirjanpitoon integroituja palveluja ei ole markkinoille tullut. Teknisesti tuleva rahan kassakirjanpito olisi nettipalveluissa helppo toteuttaa. Tarvitaan vain oivalluksia.

Nottinghamin sheriffi ja Robin Hood

Nykyajan valtio toimii maksuvaikeuksissa olevia yrittäjiä kohtaan ilkeämmin kuin lapsuuden aikani lukuelämysten Nottinghamin sheriffi ja kavala prinssi Juhana. Valtio ei tarvitse sotajoukkoja, eikä miekkoja yrittäjien kurittamiseen, kun se on keksinyt ennakkoperintärekisterin. Uhka rekisteristä poistamisesta on tehokkaampi keino kuin saksikylän hirttolava.

Normannit veivät hirtettävät isolla metelillä kotoaan. Nykyajan tietoyhteiskunta ei tarvitse torvensoittajia eikä julkista mestausta, koska on keksitty verotili. Ennen koko kylä tiesi, että jos kohtuuttomia veroja ei makseta, hirtetään kylästä miehiä kunnes rahaa alkaa löytymään. Nyt useimmat yrittäjät eivät osaa edes mennä verotililleen katsomaan, millaisia ukaaseja sinne on kirjoitettu.

Mistä saisimme nettiajan Robin Hoodin? Tahon, joka saisi eduskunnan säätämään lakeja, jotka antaisivat yrittäjillekin mahdollisuuden selviytyä. Robin Hoodia odottaessa voisivat yrittäjärjestöt julistaa kannanoton, että suositeltavin laskujen maksuaika yritysten välillä on 14 vuorokautta. Siitä voisi poiketa vain painavista syistä yhteisellä aidolla suostumuksella, ei painostamalla.

Vähintä, mitä eduskunnassa voidaan tehdä, on siirtää arvonlisäveron maksupäivä takaisin alkuperäiseen 25. päivään ja siirtyä maksuperustaiseen alv-tilittämiseen. Ostojen arvonlisäveron vähennys kuitenkin tulee olla suoriteperustaista, koska pienet yritykset joutuvat maksamaan omat ostonsa yleensä kahden viikon maksuajalla ja silloin mukana on myös arvonlisävero. Myös verottajan kiskurikorot ja myöhästymismaksut voidaan puolittaa, etenkin kun niitä ei saa verotuksessa vähentää.

Valtion ei kannattaisi hakea yrityksiä ulosottoon ja konkurssiin niin hanakasti. Sehän on lopullinen niitti yritykselle, joka voi työllistää sinnitellen useitakin työntekijöitä. Valtion saamien verotulojen tilalle tulevat luottotappioiden aiheuttamat alv-menetykset myyjäpuolella, palkkaturva- ja työttömyyskorvausmaksut. Konkursseissa pesänhoitajat vievät kaiken, eikä rahaa jää valtiolle eikä yrittäjälle.
Yrittäjät maksavat velkansa. Suurista ei aina tiedä.

Miten huutaa minulle avaruus
Miten kirkuvat tähdet
ohimoni läpi
Miten itkevät lapset
maailman rannoilla
Ja merien yllä savuavat
sydämet

Lyrics Kaj Chydenius

VahteraUusimmat Artikkelit
Katso kaikki
Uusimmat Artikkelit