Joko uskallat tai et

”Ensin joko uskallat tai et,
sitten joko onnistut tai et,
ja siinä välissä on teko.
Teossa yksin on elämän mahti,
kaikki onni, kaikki kunnia ja kaikki rikkaus.
Vain teko todistaa että olemme.”
– Josef Julius Wecksell (1838–1907)

Suomessa perustettiin kymmenen vuoden 2005–2014 aikana 320 000 uutta yritystä. Samaan aikaan 249 000 yritystä lopetti. Konkursseja tehtiin ­
27 600, ja konkurssiyritykset työllistivät lopettaessaan 125 000 työntekijää. Lopettamiset kattavat koko inhimillisen elämän kirjon. Aika moni yrittäjä on joutunut maksuhäiriöisten listalle. Listalla on pian 400 000 suomalaista – joka kymmenes aikuisväestöstämme. Ennusteet yrittäjänä onnistumisesta ovat huonot. 

Tärkeintä on kuitenkin uskallus yrittää

Konkurssissa voi mennä omaisuuden lisäksi elanto ja tulevaisuus. Kohtaloa on syytä välttää viimeiseen asti, koska konkurssi vaikeuttaa yrittäjän tulevaa elämää monin tavoin. Yrityksen puolesta annetut vakuudet ja takaukset realisoituvat. Yrittäjä menettää luottokelpoisuutensa eikä hän voi aloittaa yrittämistä uudestaan, koska ei enää pääse ennakko­perintärekisteriin. Yrittäjän sosiaaliturva on heppoinen. Konkurssia ei aina voi välttää, mutta sen aiheuttamia vahinkoja voidaan vähentää.

Hallittu alasajo vähentää menetyksiä

Jos yrityksen toiminta on jatkuvasti tappiollista, on viisasta ajaa toiminta hallitusti alas ja lopettaa yrityksen toiminta. Näin estetään tappioiden kertyminen.

Hallittu alasajo tarkoittaa muun muassa sitä, että kirjanpito pidetään loppuun asti. Näin ei jouduta arvioverotuksen kurjimukseen ja saadaan ostojen arvonlisäverot vähennettyä toiminnan loppuun asti. Jos viimeisen vuoden toiminta on ollut voitollista, lopetuskustannukset pitää kirjata siirto­velkoina kuluksi, jotta tuloverotukselta vältytään.

Lopetuskustannuksia ovat kaupparekisterimenojen lisäksi toimitilojen irtisanomisajan vuokrat, työntekijöiden saamat lopputili- ja lomakorvaukset sosiaalikuluineen, omaisuuden realisointikulut, pakollisen arkistoinnin aiheuttamat kulut (esimerkiksi paperilla olevien tositteiden, sopimusten ja palkkatietojen jne. säilyttäminen 6–10 vuoden ajan) sekä arkistojen ja kaluston hävittäminen.

Ylivelkainen lopettava yritys voi yrittää sopia suurimpien velkojien kanssa vapaaehtoisesta velkajärjestelystä. Viisas velkoja ottaa mieluummin puolet saamisestaan (ja vähentää toisesta puolesta osan veroina) kuin ottaa konkurssissa luottotappion koko summasta.

Varakas yritys voidaan joutua lopettamaan yrittäjän sairastumisen tai kuoleman takia. Jos toimintaa ei voida jatkaa, on verotuksen suunnittelu tärkeää. Perintöverotusarvon, osinkojen ja jako-osuuden sovittaminen on tehtävä huolella. Jos yrityksessä on varallisuutta, esimerkiksi asunto, joka voidaan ottaa yrittäjälle tai yrittäjäperheelle, on riski, että verottaja verottaa asunnon kahteen kertaan.

Myydään yritys ja huolet kaikkoavat kertaheitolla

Merkittäviä yrityskauppoja tehdään Suomessa vuosittain noin 600. Yksinkertaisinta yritystoiminnasta luopuminen on silloin, kun joku taho ostaa yhtiön kaikki osakkeet: varat ja velat. Tärkeintä on päästä eroon veloista. Euron kauppahinta on paljon, jos sillä pääsee eroon velkahuolista. Ostaja ostaa asiakkaat, eikä velkoja kannata ottaa vastaan, ellei ostaja usko voivansa hyödyntää asiakaskantaa. 

Pk-yrityksissä asiakkuudet ovat usein henkilöityneet yrittäjään, joten niitä ei kannata ostaa, jos asiakkuuksia ei saa siirrettyä. Suurinta osaa lopettavia yrityksiä kukaan ei ostaisi millään rahalla. Tällaiset yritykset vain hiipuvat, ja ne kannattaa lopettaa ajoissa ennen tappioiden kertymistä.

Liian usein yritys tuunataan kauniimmaksi ja myydään liian innokkaalle yrittäjäksi haluavalle. Onpa jopa varattomia bulvaaneja, jotka ostavat yrityksiä palkkiota vastaan. Järjestelyjen takana voi olla liivijengejä ja mafiosoja. Heistä kannattaa pysyä erossa.

Yrityksen lopettaminen selvitystilalla

Jos yrityksen omistajat huomaavat, että liiketoiminnan mahdollisuudet ovat menneet toimialan murroksen takia, olisi viisainta ajaa yritys hallitusti ja nopeasti alas. Kun tappiollinen toiminta lopetetaan, saadaan ehkä pelastettua edes jotain menneiden vuosien säästöistä.

Tyhjän osakeyhtiön voi lopettaa pitämällä se vuosi­kausia toimimattomana pöytälaatikossa. Kaupparekisteri siivoaa aika ajoittain näitä yrityksiä hallinnollisella päätöksellä. Jos yhtiössä on rahaa jäljellä, joudutaan lopetus tekemään selvitys­tilamenettelyssä, jossa tarvitaan tilitoimiston apua. Selvitysmenettely vie aikaa viisi kuukautta muun muassa pakollisen julkisen kuulutuksen takia.

Vain rahaa omistavan yrityksen lopettaminen on ammattilaiselle helppoa. Jos lasku lopettamisesta ylittää 1 000 euroa (sisältäen kaupparekisterimaksun 295 euroa), kannattaa kysellä, mitä erityistä juuri tässä lopetuksessa on.

Lopetusta voitaisiin yksinkertaistaa ja nopeuttaa. Se voitaisiin tehdä omistajien päätöksellä, joka vain ilmoitetaan kaupparekisteriin. Yksinkertainen menettely voitaisiin rajata yhtiöihin, joissa on varoja alle *0.000 euroa. Väärinkäytösten estämiseksi yhtiön hallituksen jäsenille ja jako-osuuden saaneille omistajille pitää määrätä henkilökohtainen vastuu velvoitteista, joita ei ole hoidettu ennen lopettamista.

Viimeinen sammuttaa valot

Kun yhtiön osakas lähtee yhtiöstä ja yritys jatkaa toimintaansa, on ollut tavanomaista, että yhtiö lunastaa poislähtevän osakkeet tasearvolla. Jotkut maksavat yli tasearvon, jota ei pitäisi missään nimessä tehdä, koska se vaikeuttaisi yrityksen jatkamista ja vähentää yhtiöön jäävien osuutta. Tasearvoa korkeampaan hintaan liittyy myös peitellyn osingonjaon riski.

Jos yrityksen toiminta on hiipumaan päin, pääsee ensiksi lähtenyt kuin koira veräjästä. Viimeiselle, joka sammuttaa valot, saattaa jäädä vain luu käteen.

Yrityksen tasearvossa voi olla arvotonta varallisuutta. Taseeseen aktivoiduista koneista ja laitteista ehkä vain autoilla on myyntiarvo, vaikka taseeseen olisi jäljellä poistamatonta hankintamenoa. Vaihto-omaisuus voi realisointi­tilanteessa olla arvotonta. Lopettamisen kulut voivat olla huomattavat, vaikka ne eivät vähennä tasearvoa. Tase­arvosta tulisi vähentää yrityksen käyttöpääomaan tarvittavat varat, silloin kun yhtiö hankkii poislähtevän henkilön osakkeet. Myös yrityksen arvioidut lopettamiskustannukset tulisi tilanteesta riippuen vähentää.

Yritykset tekevät toimiakseen kymmeniä sopimuksia, joiden irtisanominen täysin ilman kuluja ei ole mahdollista. Toimi­tilavuokrien lisäksi esimerkiksi tietoliikenne-, puhelin-, palvelin-, siivous-, jäsenmaksu-. pankki-, luottokortti-, leasing-, lehtitilaus-, verkkopalvelu- tilitoimisto jne. kulut ovat yllättävänkin suuria, kun niitä maksetaan hiipuneista tuloista.

Hätä keinot keksii

Kun yritystoiminta alkaa hiipumaan, on inhimillistä, että toimintaa yritetään jatkaa. Tuhkimotarinoita on. Olen ollut vuosikymmenten aikana useissa tilanteissa, joissa asiakkaan jatkamismahdollisuudet ovat olleet olemattomat. Monet ovat kuitenkin nousseet tuhkasta. Jotkut ovat nousseet lentoon kuilun partaalta pudotessaan.

Osakeyhtiöiden tilinpäätössäännöt ovat muodollisen tiukat. Jos oma pääoma on menetetty, ollaan vaikeuksissa. Siksi joskus venytetään tilinpäätösjaksotusten rajoja. Liian moni tilinpäätöksen laatija osaa tehdä vain kirjanoppineita jaksotuksia. Todellista asiantuntemusta omaavat ne laatijat, jotka osaavat joustaa jaksotuksissa siten, että kirjanpitolakia kuitenkin noudatetaan. 

Ken uskovi unelmaan
ja rohkeasti yrittää, 
uskaltaa tarvittaessa 
myös rohkeasti ja 
pystyssä päin lopettaa.