Jenkki-tv-sarjat poliisikoulun oppimateriaalina
Pitääkö suomalainen talousrikostutkinta jenkkien tv-sarjoja esikuvanaan? Katsovatko poliisit niitä innokkaasti uusia työmenetelmiä kehittääkseen.
Näin ajatteli suomalainen kirjanpitäjä kävellessään sormenpäät mustina pienen kaupungin poliisilaitokselta työpaikalleen. Kädet oli laitettava taskuun piiloon vastaantulijoilta, koska niin nöyryyttävä tilanne oli. Siinä meni kaiken työajan menetyksen lisäksi mustuneet vaatteet vaihtoon.
Paraskaan rikospoliisi ei pysty kaikkia kirjanpidon yksityiskohtia ymmärtämään kun siihen eivät aina pysty alan ammattilaisetkaan. KLT-tentin läpäisee alle puolet, KHT-tentin kolmannes. Joskus poliisi on vedätettävissä. Koska rikostutkinnassa saadaan käyttää kaikki apu ja menetelmät, voidaan paikalle kutsua myös asuntoyhtiön osakasrettelöitsijä, jonka elämäntapa on taistella jokaisesta asiasta yhtiössä.
Kun yhteiskunta satsaa harmaan talouden ehkäisyyn eivätkä esiin tulleet tapaukset lähimainkaan vastaa väitettyä yhteiskunnan 4–6 miljardin euron menetystä, on poliisille luotu paineet löytää konkursseista rikoksia. Yrittäjä, joka on menettänyt kaiken, myös tulevaisuutensa, saa vielä päälleen rikosepäilyn. Kun kaiken menettäneeltä yrittäjältä ei enää voi ottaa mitään, viedään syyllisten penkille kirjanpitäjät. Poliisi saa tutkia vuoden kirjanpitoa, jonka pitämiseen ei voi käyttää vuodessa kuin kymmeniä tunteja ja tarkastamiseen muutamia tunteja.
Rikoslain kirjanpitorikossäännöstä joudutaan ylitulkitsemaan, koska muutoin sillä ei voitaisi tuomita juuri ketään. ”… ja siten vaikeuttaa oikean ja riittävän kuvan saamista kirjanpitovelvollisen toiminnan tuloksesta tai taloudellisesta asemasta, hänet on tuomittava kirjanpitorikoksesta sakkoon tai vankeuteen enintään kahdeksi vuodeksi.”
Verotarkastuksissa havaittujen virheiden kirjaaminen kirjanpitoon harvoin vaikeuttaa mitään muuta kuin verotusta. Kummallisin ratkaisu on tullut hovioikeudesta. Yhtiö meni konkurssiin ennen kuin tilinpäätöstä olisi edes pitänyt laatia. Silti tilitoimistoyrittäjä sai tuolla perusteella rangaistuksen, koska ei ollut tehnyt kirjanpitoa maksamattomien laskujen takia. Kirjanpitäjistä on tehty tämän päivän orjia: tee palkatonta työtä tai joudut vankilaan.
Kuulustelumenetelmät
Tilitoimiston kirjanpitäjä kutsuttiin kuulusteluun. Vuoden kiireisimmän ajan työt oli järjestettävä uudestaan, kun kuulusteluihin oli mentävä seuraavana päivänä. Vasta paikalle tultuaan kirjanpitäjälle sanottiin, että olisi ollut oikeus ottaa avustaja mukaan. Kirjanpitäjälle ei sanottu, missä asemassa häntä kuullaan. On ihan eri asia kuulla todistajana kuin syylliseksi epäiltynä. Kirjanpitäjä joutui vastaamaan vuosia vanhoihin asioihin kolmen tunnin ajan ennen kuin hänelle näytettiin yhtään tositetta, pöytäkirjaa tai dokumenttia. Sitten näytettiin yksittäisiä kirjauksia ja kysyttiin niiden taustoja. Hyvä, kirjanpitäjiksi pitää palkata vain muistineroja.
Ja kun hän vilpittömästi kertoi kaiken, kuulustelun jälkeen hän muuttuikin syyllisenä epäillyksi. Kirjanpitoa epäiltiin väärin pidetyksi. Sitten otettiinkin jo sormenjäljet, pituus ja paino, jalkaterän malli (!), DNA-näyte ja valokuva edestä ja sivulta. Nöyryytys oli täydellinen.
Kuulustelumenetelmät voivat olla laillisia, mutta kirjanpitäjän kannalta ne ovat nöyryyttäviä. Kirjanpitäjä ei ole asianosainen: hänhän vain kirjaa parhaan ammattitaitonsa mukaan yhteisön kirjanpitoaineiston ja laatii tilinpäätöksen.
Yrittäjä ei saa epäonnistua
Rakennusalalla toimiva avoin yhtiö oli hyvin tuottava vuonna 2007. Yrityksen maksuvalmius oli kuitenkin tiukka, koska tulos verotettiin osakkaiden ansiotuloina progressiivisesti ja siksi yhtiö muutettiin osakeyhtiöksi 2008.
Tuli lama ja ulkomailta tuleva halpatyövoimakilpailu tuhosi suomalaisten pienten rakennusyhtiöiden markkinat. Yhtiö meni konkurssiin 2010. Nyt viisi vuotta myöhemmin kirjanpitäjältä tiukataan kuulusteluissa osakeyhtiöksi muuttamiseen liittyviä muistikuvia: kenen aloitteesta ja miksi toimeen ryhdyttiin? Rikostutkijat yrittävät osoittaa, että osakeyhtiöksi muuttaminen on ollut valmistelua talousrikoksiin.
Aivan tavalliset asiat voivat muuttua rikostutkinnassa rikoksiksi. Tutkinnassa lähdetään siitä, että yrittäjän ensimmäinen tehtävä on hoitaa kaikki byrokratia viimeisen kirjaimen päälle oikein. Toiseksi tärkein tehtävä on kerätä rahaa valtiolle hyviin tarkoituksiin. Vasta sen jälkeen tulevat asiakkaat ja liiketoiminta.
Kyseinen yrittäjä nosti yhtiön pankkikortilla pankkiautomaatista rahaa. Osin rahaa käytettiin käteisellä tehtyihin yrityksen hankintoihin. Siltä osin kuin menotositteita ei tullut, tilitoimistossa osakkaan tilin saldo muutettiin viimeistään joulukuussa nettopalkaksi ja tehtiin siihen päälle ennakonpidätyksen ja sosiaaliturvamaksun osuus. Oppikirjamaisesti tulkiten näin ei saisi tehdä, mutta harva meistä elää käytöksen kultaisen kirjan mukaan. Ja missä rikos?
Kun yhtiö meni syksyllä konkurssiin, vei pesänhoitaja kaiken aineiston ja tilitoimiston työ keskeytettiin. Palkaksi muuttaminen jäi tekemättä viimeisiltä nostoilta. Nyt nämä nostot ovat rikoksia, ja kirjanpitäjää epäillään osalliseksi rikoksen tekemiseen. Yrittäjät sinänsä totuudenmukaisesti sanovat kuulusteluissa, että he eivät ymmärrä kirjanpidosta mitään ja ovat ulkoistaneet kaiken tilitoimistoille. Näin kirjanpitäjä jää aivan yksin.
Talousrikolliset kiinni ja kyykkyyn
Rakennusalan asiakkaani yrittää yksin. Palkata ei tämän päivän Suomessa ketään voi. Siksi hän käyttää alihankkijoita. Asiakkaani käyttämä virolainen alihankkija oli antanut väärennetyn verovelkatodistuksen. Hän oli lakalla pyyhkinyt 900 euron verovelan pois, skannannut todistuksen ja lähettänyt sähköpostilla. Asiakkaani sai aluehallintovirastolta 2500 euron sakon virolaisen tekemästä virheestä. Virolainen ei saanut mitään asiakirjaväärennöksestä, koska hän on maahanmuuttaja. Eivätkä maahanmuuttajat voi tuntea Suomen lakeja.
Talousrikollisuus on kitkettävä Suomesta. Muista rikoksista viis vaikka raiskaukset lisääntyvät, ihmisten koteja tyhjennetään ja väkivallan uhka on iltamyöhän kulkijoilla käsin kosketeltava. Eikä siitäkään välitetä, että kilpailutuksilla ja halvinta hintaa etsimällä julkinen puoli ostaa rakentamisen ja muut tarvitsemansa palvelut veroparatiisiluikureilta, joiden taustoja ei ole selvitetty. Ja suosii ulkomaisia toimijoita, joiden ei tarvitse noudattaa sääntöjä samalla tarkkuudella kuin suomalaisten.
”Mää en muista mitään”
Muistaako opettaja kuka lapsista oli poissa liikuntatunnilta vuonna 2008 tammikuun 14. päivänä? Muistaako hitsaaja, miksi hän hitsasi kesäkuun 12. päivänä vuonna 2009 yhden millin liian suuren hitsisauman kahden putken liitokseen? Ei varmaankaan.
Kirjanpitäjä hoitaa vuodessa 40 yrityksen kirjanpidon, veroilmoitukset ja tilinpäätökset. Tositteita kulkee sormien läpi vuodessa kymmeniä tuhansia. Poliisi kysyy kuulusteluissa jostain tositteesta numero 32 tammikuun 10. päivältä vuodelta 2009. Tosite on kirjattu tilitoimistossa maaliskuussa 2009. Jos timantintarkkaa muistikuvaa tilanteesta ja syystä miksi niin ja niin on kirjattu – ei ole, kuulostaa vastaus Reijo Tanin laululta sanoin ”öh-höh-höö mää en muista mittään”.
Kun saman vastauksen antaa samassa kuulustelussa 30. kerran on poliisi vakuuttunut siitä, että kirjanpitäjä on kimpassa yrittäjän kanssa tehnyt törkeän kirjanpitorikoksen, veropetoksen. Käräjäoikeus hoitaa loput. Ongelma on siinä, että siellä ei ymmärretä senkään vertaa kirjanpidosta. Oikeustieteellisessä kirjanpidon osaajaksi tulee muutaman kuukauden kurssilla. Yksi lautamies voi olla hitsari, toinen voimistelunopettaja. Kaikki yrittäjät ovat rikollisia! Näin huusi itä-suomalainen verotarkastaja yrittäjälle, joka oli antanut työmaakuljetuksiin käytetyn kleinbussin yhtenä viikonloppuna paikkakunnan nuorten pesäpallojoukkueen pelimatkan käyttöön. Tästä rikoksesta kaikki arvonlisäverovähennykset kolmelta vuodelta pyyhittiin yli.
Toisin kuin yksityishenkilöillä, yrittäjillä erilaisten ilmoitusten pienikin viivästyminen on rikos. Ei liene montakaan yritystä, joka ei olisi saanut verotililtä virhemaksuja arvonlisäverojen ja ennakonpidätysten maksuissa, ainakin joskus. Ja maksuviiveet tilastoidaan talousrikoksiksi.
Yrittäjät lienevät ainoa kansanryhmä, joka maksaa määrätyt maksut säntillisesti. On pakko, koska muutoin yrittäminen katkaistaan väkivalloin. Ei tarvita tuomioistuimia. Riittää, että yritys poistetaan ennakkoperintärekisteristä. Se on siinä.
Jos kaikkia ei saada vankilaan, ollaan jalkapuusta tekemässä nettiversio. Ennen rikolliset laitettiin kirkonmäelle häpeämään jalkapuuhun kirkonmenojen ajaksi. Nyt häpeä saadaan tekemällä veroveloista nettirekisteri. Kirkonmäen häpeäpaalusta pääsi irti ja kyläläiset unohtivat ajan mittaan rikoksen. Mutta internetin häpeäpaalu seuraa yrittäjää senkin jälkeen kun yrittäjä on tuhkattu.
Tilitoimistotyö perustuu luottamukseen
Tili- ja isännöitsijätoimistoilla ja tilintarkastajilla on paljon muitakin asiakkaita kuin kuulustelun kohdeyritys. Heillä on oma perhe, lapset ja asuntovelat, koko elettävä elämä. Jo kuulusteluihin joutuminen voi tuoda luottamukseen särön, joka aiheuttaa asiakaskadon. Mutta toimisto ei vaihtamalla parane, koska sama uhka on kaikilla alan toimijoilla.
Rikostutkinta voi tuhota kirjanpitäjän elämäntyön. 40 työvuoden jälkeen voi tulla eteen rikostutkinta asiakkaan konkurssista. Ihmiset muistavat viimeisen teon ja media vääristelee sen ymmärtämättömyyttään. Tällä tavalla tuhotaan koko kirjanpitäjien ammattikunta, sillä kukapa nyt ehdoin tahdoin valitsisi elämänurakseen työn, josta tätä menoa jokainen joutuu poliisilaitokselle.
Kaikesta huolimatta haluan yhä kunnioittaa poliisin työtä, vaikka uskoni oikeusvaltioon on pahasti murentunut. Voi kun saisi nuo verorahoista palkkansa saavat virkamiehet, järjestöjen korkeapalkkaiset byrokraatit ja käräjäoikeuden lautamiehet edes kolmeksi kuukaudeksi yrittäjiksi näkemään, kuinka helppoa on joka hetki noudattaa kaikkia eduskunnan säätämiä lakeja ja niistä verohallituksen kirjoittamia pikkutarkkoja ohjeita.
Ja kunpa joku vielä uskaltaisi kyseenalaistaa suomalaisen oikeusvaltion. Juristit ovat vain ihmisiä siinä kuin kaikki muutkin, eivätkä he ansaitse asemaa, jossa oikeuden päätöksiä ei saa arvostella. Monet oikeuden ratkaisut ovat elämälle vieraita ja paperin makuisia, joita myrskyn silmässä elävät yrittäjät eivät parhaalla tahdollakaan pysty ymmärtämään.
Jutun esimerkki on koottu seitsemästä eri yrityksestä.
Kalteritango (1966)
Viimein virkavalta nappas mut,
Jäi haaveeks rikkaus ja miljoonat.
Sain kylmän sellin sekä kalterit
Ja käytävillä kaikui tango tää:
Nyt mua viedään linnasta linnaan,
nyt mua viedään linnasta linnaan…
Kantaen kahleitain.
Irwin Goodman,
lyrics Vexi Salmi
Pauli Vahtera