I have a dream

Kirjoituksen taustaa:
Olin pikku hiljaa heräämässä yhteiskunnalliseen tietouteen kun vuonna 1963 kuuntelin radiosta Kaleidoskooppia, musiikkiohjelmaa. Ohjelma keskeytettiin USA:n presidentti Kennedyn murhan takia. Sen jälkeen luin ”kaiken” Kennedystä, siis sen, mitä pikku kylämme kirjastosta sai lainata. Seurasin amerikkalaista elämää enemmänkin radion välityksellä ja kuuntelin myös Martin Luther Kingin kuuluisan julistuksen ”I have a Dream” suoraan jenkkiasemalta.

Lassi Mäkinen oli julistanut aamuteeveessä keksintönsä pienyhtiöstä. Innostuin ajatuksesta ja kehitin tarinan unelmista yrittäjien paremmasta maailmasta. Juttu on kirjoitettu joskus syksyllä. Lassi otti loppuvuodesta yhteyttä ja esitti yhteisen kirjan tekemistä. Julkaisimmekin vuoden 1996 alussa kirjan ”Uusi pienyhtiö”, johon Lassi kirjoitti esityksen pienyhtiöstä, Heli Salmi pienyhtiön tietojenkäsittelystä ja minä verouudistuksesta.

Kun Tilisanomat lehti tuli, Lassi ihmetteli, kuka on osannut kirjoittaa pienyhtiöstä. En osannut pidätellä nauruani, joten nimimerkki paljastui hänelle.

Suurin osa unelmista on edelleen jäljellä. Y-tunnus on korvannut LY-tunnuksen ja kaupparekisterinumeron ja aika monet liikekumppanirekisterit tunnistavat yritykset Y-tunnuksella, eikä enää asiakasnumerolla. Osakeyhtiölakiin on tehty eräitä uudistuksia pieniä osakeyhtiöitä varten.

PV

—

I have a dream, että PK-yritys voidaan perustaa ilmoittamalla yhdellä aanelosella yritys kaupparekisteriin nimikirjoituksella. Että avoimet yhtiöt, kommandiittiyhtiöt, pienet ja vähän suuremmatkin osakeyhtiöt ja toiminimet on korvattu yhdellä pienyhtiöllä. Että nyt erikseen yhtiöjärjestyksessä sovittavat tilikausien ja tilintarkastajien valinnat merkitään pienyhtiölakiin. Että LY-tunnus, kaupparekisterinumero ja kymmenet tuhannet toimittaja- ja asiakasnumerot on korvattu yhdellä yrityksen tunnistavalla tunnuksella.

I have a dream, että yrityksen minimi oma pääoma on tuhat markkaa ja negatiivinen oma pääoma muutetaan saamiseksi omistajalta eli vieraaksi pääomaksi.

I have a dream, että yrityksen taloushallinto on niin yksinkertaista, että sen perustoiminnot voidaan hoitaa ilman näpertelyä, automaattisesti, luotettavasti. Että pääkirjatilejä ei ole 50:tä enempää. Ettei turhanpäiväisiä hallituksen pöytäkirjoja kirjoiteta ja yhtiökokouksia tarvitse pitää, jos yrittäjiä pienyhtiössä on vain yksi. Tai useampia, jos he sopivat asioista keskenään.

I have a dream, että verotus on niin yksinkertaista, että yrittäjäkin voi sen ymmärtää ilman kallispalkkaisia konsultteja ja tuhansia järjestelmän monimutkaisuutta ylläpitäviä virkamiehiä.

I have a dream, että valtion tuloverotusta ei enää ole. Tuloverotuksen tuotto maailman korkeimmasta veroasteesta huolimatta on alentunut koko ajan. Yhteiskunta voittaisi, jos tuloveron sijasta pimeä talous tulisi esille, arvonlisäveroja maksettaisiin enemmän kun tuloja on enemmän, palveluja voitaisiin ostaa enemmän kun rahaa olisi enemmän ja palkkatasokin alentuisi verotuksen poistuttua.

I have a dream, että arvonlisäverotus, valtion tuloverotus ja palkansaajien ennakonpidätykset yhdistetään. Että palkkatulon verotuksessa ei ole progressiota. Yrityshän maksaa ennakonpidätyksetkin – ei palkansaaja. Kun progressiota ei ole, suuria palkkoja ei tarvitse maksaa suurillekaan johtajille. Eikä erillistä ennakonpidätysjärjestelmää tarvita.

I have a dream, ettei ihmisen korvaaminen automaatiolla olisi niin suuressa yhteiskunnan erityissuojelussa. Että ihmisen palkkaaminen olisi edullista, hänet voitaisiin palkata silloin kuin tarvitaan, etteivät sosiaalimenot olisi rahoitettu palkkasidonnaisilla maksuilla. Jotta tämä unelma voisi toteutua, ammattiyhdistysliikkeen vallan on murennuttava. Ay-liikkeenkin on tultava lähemmäs yrittäjää – valvottava niiden etuja, jotka siirtyvät palkollisesta yrittäjiksi – sillä voimme menestyä vain yrittämällä ei olemalla palkan ja sosiaaliturvan nauttija.

I have a dream, että vaihto-omaisuuden ja käyttöomaisuuden hankintameno kirjattaisiin kuluksi ostohetkellä arvonlisäverotuksen tapaan (jos yhteen verojärjestelmään ei heti päästä), koska nyt yrittäjä joutuu rahoittamaan sekä hankintamenot että meno-tulon-kohdalle-ajattelun aiheuttamat näennäisvoittojen verot.

I have a dream, että ennakkoperintärekisteriä ei enää ole. Ettei kukaan pääse tarkastamaan rekisteriotteita jokaisen maksun yhteydessä.

I have a dream, että pienet yritykset, joiden liikevaihto on alle 0,5-1 miljoonaa markkaa, tekevät arvonlisävero- ja siihen liitetyt muutkin veroilmoituksensa ja -maksunsa 2, korkeintaan 3 kertaa vuodessa. Että verotus on itseverotusta kuten nyt arvonlisäverotuskin on.

I have a dream, että tietoliikenne korvaa kaikki paperinsiirtelyt. Että kaikki viranomaisilmoitukset voidaan lähettää yhteen sähköpostiosoitteeseen. Että ilmoituksia on vain 2-3 kertaa vuodessa – suuremmalla yrityksellä kerran kuukaudessa. Että maaseudullakin voi olla maatalouden ulkopuolista elämää tietoverkkojen avulla.

I have a dream, että nuoret kahvioyrittäjät voisivat myydä kahvinsa kera donitseja ilman että saavat monet terveysviranomaisen ja muun byrokraatin luvat toiminnalleen ja investoivat kylmälaitteisiin ja myyntipöytiin. Että he voisivat kilpailla asiakaspalvelullaan, tuotteidensa laadulla ja iloisuudellaan. Etteivät vanhat kahvilan pitäjät voisi tarjota sitä vanhaa sumppiaan, koska kilpailua ei haluta eikä sallita.

Nämä unelmat syntyivät katsellessani tilitoimistoalan ideologisen vaikuttajan esiintymistä eräänä lokakuisena aamuna MTV3:ssa. Kiitos hänelle, että hän antoi meille kaikille unelmia paremmasta maailmasta. Ja muistakaamme: kaikki on mahdollista, kun vaan haluamme.

Suomen kansantalous on surkeassa jamassa ulkomaan ja nyt myös kotimaan velkoineen ja katteettomine suurten ikäpolvien eläkelupauksineen. Hallitus elää toivossa, että jotain tapahtuu – ehkä he odottavat UFOn saapuvan pelastavan meidät. Kaikki tietävät, että jotain suurta pitäisi tehdä, mutta se suuri visio puuttuu. Niin kamalalta kuin se kuulostaakin, tarvitsisimme sodan tai vastaavaa luokkaa olevan suurkriisin, jotta voisimme tehdä suuren muutoksen elämäntapaamme – rauhanomaisesti se ei tunnu onnistuvan.

Mutta vain todella uusilla, erilaisilla näkemyksillä voimme kohdata seuraavan vuosituhannen. Aloittakaamme se yritystoiminnan uudistamisella, byrokratian purkamisella ja verojärjestelmän täydellisellä remontilla.